tiistai 25. kesäkuuta 2019

Ei tarvitse hosua

Jumalan äänen kuuleminen on jokaisen uskovan haaste. Kuulemme Jumalan äänen kyllä Raamatusta, mutta sana toimii suurimmaksi osaksi yleisellä tasolla ja henkilökohtaisen ’Kristuksen sanan’ kuuleminen on vaikeampaa ja harvinaisempaa, mutta myös hyvin paljon palkitsevampaa. Joskus sellaisen arvo on korvaamaton, kun etsimme johdatusta jossain meille tärkeässä asiassa.

Joudumme opettelemaan Jumalan äänen kuulemista ja johdatuksen etsimistä. Meillä on kiusaus ratkaista eteemme tulevia tilanteita ja tehtäviä omin avuin. Ihmisen tapa on kääriä heti hihat ja alkaa toimia. Sitten olemme kuin ilman ohjaajaa liikkeelle lähtenyt puskutraktori. Kuvittele, mitä jälkeä syntyy, jos se raivaa tieltään kaikki esteet esimerkiksi puutarhassa…

Joskus vaan on hillittävä itsensä, oltava hiljaa paikallaan ja odotettava Jumalaa. On suljettava pois ylimääräinen melu ja herkistettävä korvat, sillä Jumala puhuu meille hiljaisella äänellä meidän sisimpämme kautta. Joskus hän varoittaa meitä antaen oudon levottomuuden ja rauhattomuuden nousta esteeksi tehdä jotakin. Pyhä Henki voi saada aikaan sellaisia varoituksia, jotka eivät ole sanallisia, vaan sanattomia ’älä tee sitä’, ’älä mene sinne’, älä ole tekemisissä sen ihmisen kanssa’, ’älä kiirehdi, odota’. Jokin sisäinen tunne nousee tällä tavoin esteeksi, vaikka emme tiedä, miksi. Jos tottelemme, huomaamme jälkeenpäin, kuinka siunattu asia olikaan noudattaa hengen varoitusta. Jos emme tottele, saamme vaikeuksia. Toisaalta Pyhä Henki voi myös rohkaista menemään, tekemään, kohtaamaan, ryhtymään sanoista tekoihin ja panemaan toimeksi ja hän tekee sen antamalla luvan, vaikuttamalla tahtomista ja tekemistä, usein hän antaa sisäisen rauhan, joka vakuuttaa ”tämä on oikein ja Jumalan tahto”.

Muistatko, millainen haaste israelilaisilla oli erämaassa? Heidän piti seurata ilmestysmajan päällä leijuvaa pilveä ja pysyä paikallaan, jos pilvi pysyi paikallaan, ja lähteä liikkeelle vasta, kun pilvi lähti liikkeelle. Saatan olla väärässä, mutta luulen, että se oli vaikeata, koska pilvi oli niin epämääräinen ’savu’, että sitä tuskin havaitsi. Meidänkin uskon vaelluksemme vaatii paljon itsehillintää oman tahdon sijaan, odottamista toimimisen sijaan, riippuvaisuutta Jumalasta omaan viisauteen luottamisen sijaan, hiljaista kuuliaisuutta sinne tänne ryntäilyn sijaan.

Niinpä haluan rohkaista sinua tänään: jätä asiasi Jumalan käsiin. Odota Herraa. Hiljennä sielusi ja kuuntele Jumalaa. Etsi johdatusta. Älä ryntäile. Malta mielesi. Sinun ei tarvitse hosua. Jos odotat ylimääräisen päivän, nukut yön yli, et menetä mitään. Katso, Herra on valmistanut sinulle tien. Hän on avannut sinulle oven. Kohta on se aika, kun sinä saat mennä eteenpäin. Kohta pilvi nousee ja sinä näet sen selvästi. Et sinä jää Herralta salaan. Sinun asiasi on vireillä. Jumala toimii koko ajan kulissien takana sinun hyväksesi. Sinä saat ilon, sinä saat rauhan sydämeesi, sinä saat olla levollinen. Kun on aika lähteä liikkeelle, sinä saat nousta, sinä saat edetä vauhdilla. Kaikki järjestyy. Odota Herraa. Hän tulee ja johdattaa sinua.

Heidän edellään kulkee tien aukaisija, he raivaavat tiensä, murtautuvat portista ja lähtevät. Heidän kuninkaansa kulkee edellä, Herra johtaa heitä. Miika 2:13.