Kohti oikeaa tietoa

Jos joku luulee tietävänsä jotakin, hänellä ei vielä ole oikeaa tietoa. Mutta jos joku rakastaa Jumalaa, hänet Jumala tuntee. 1.Kor.8:2-3.

On olemassa monenlaista tietoa. Toisaalta pinnallista tietoa, joka liittyy tosiasioihin tai näkyviin ilmiöihin, ja toisaalta syvällistä tietoa, joka liittyy elämän tarkoitukseen, Jumalaan ja hänen tuntemiseensa. Voitaisiin kai asettaa ääripäihin tieteellinen tietämys ja hengellinen viisaus. Näinhän Raamattu luokittelee tiedon - paratiisissa oli hyvän ja pahan tiedon puu ja elämän puu.

Nämä erilaiset tiedon ympyrät voivat mennä limittäin ja päällekkäin. Tämä tulee esiin, kun Paavali sanoo: Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Room.1:20. Siis Jumalan tekojen tarkkailu ja arviointi voivat johtaa oikeisiin päätelmiin - yksinkertainen havaintojen tekeminen Jumalan tuntemiseen.

On mielenkiintoista, että joku mökin mummo voi tuntea Jumalan ja professori ei. Kun ihminen elää uskossa, hän voi elämänsä aikana imeä itseensä paljonkin sitä viisautta, joka johtaa Jumalan tuntemiseen, Kristuksen seuraamiseen, oikeaan tietoon ja elämän tarkoituksen löytämiseen. Mutta joku toinen taas askartelee tieteensä parissa ja pöyhii tietoa, joka ei kerro mitään Jumalasta eikä elämän tarkoituksesta. Tiede ei ole este Jumalan tuntemiselle, mutta se ei yksin vastaa mihinkään perimmäiseen kysymykseen.

Jonkun mielestä sivistyksen korkein taso saavutetaan, kun kirjoista ammennetaan ihmisviisautta ja Jumala unohdetaan kokonaan pois maailmankuvasta. Vuoden 2017 Finlandia-voittaja vannoo valistuksen nimeen ja toteaa "muu on roskaa". Paavali taas toteaa: Herrani Kristuksen Jeesuksen tunteminen on minulle arvokkaampaa kuin mikään muu. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken, olen heittänyt kaiken roskana pois... Fil.3:8.

On suuri väärinkäsitys, jos seurakunnassakin opetetaan vain raamattutietoa. Koulumaisuus ja uskonoppi voivat eksyttää. Kristus on meidän elämänpuumme. Kun liitymme häneen, elämä virtaa meissä ja me kasvamme uskossa ja kannamme hedelmää (Joh.15:5). Kristuksessa ovat kaikki tiedon aarteet kätkettyinä, kuten Paavali sanoo: Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä. Kol.2:2-3. Me pääsemme käsiksi tietoon, kunhan maltamme etsiä tiedon lähteelle oikean reitin. Jeesus on tie. Jokaisen hengellisen kasvattajan kuuluu kasvattaa oppilaansa persoonallisuutta ja uskoa, ei niinkään tiedon määrää. Tehtävä on auttaa löytämään oma kutsumus ja armoitus ja oma paikka Jumalan valtakunnassa. Se voi löytyä vain rakkaussuhteessa Kristukseen. Kehotus siis kuuluu:

Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kol.2:7.

Pesukone puusepän käsittelyssä

Näin jokin aika sitten unen, jossa laskin käteni kolmen ihmisen päälle ja sanoin joka kerta ”In the name of Jesus”. On mukava, kun voi odottaa, että Jumala tekee jotakin sellaista. Toivottavasti sinäkin olet saanut Jumalalta erilaisia lupauksia ja voit odottaa toivorikkaasti, että ne toteutuvat.

Meillä alkoi näyttää siltä, että suhteellisen uusi pesukone oli sanomassa sopimuksensa irti. Se kyllä pesi, mutta ei huuhdellut eikä lingonnut. Minä en oikein uskonut, että se on rikki. Mutta kun äskettäin piti pestä pyykkiä, niin se tosiaankaan ei toiminut, vaan märät pyykit piti vääntää käsin kuiviksi.

No, minähän hain jostakin meisselin ja aloin rassailla sitä. Availin poistoletkun ja sain pesuhuoneen lattialle kasan töhnää. Mitään vikaa vaan ei löytynyt. Vaimo jo kuulutti, että pitää ostaa uusi pesukone. Hän löysi kodinkoneliikkeen mainoksen ja tutki sitä. Pitäisikö korjauttaa vai ostaa uusi?

Minä päätin vielä pestä parit housut ja katsoa, onko se nyt rikki todellakin. Suomalainen ei usko ennen kuin näkee. Niinpä se alkoi pestä – senhän se osasi koko ajan. Ja minä laitoin käteni sen päälle ja sanoin ”Jeesuksen nimessä” vähän yhdellä ja toisella kielellä. Ja aloin siinä puhua ääneen vaimolleni, että ”minä kutsuin sen puusepän tänne korjaamaan tätä pesukonetta – kyllä hän osaa pesukoneitakin korjata! Hän on sellainen remonttimies, että hän osaa korjata mitä vaan!”

Siinä istuimme sitten ja katselimme pesukoneen käymistä ja jännäsimme, osaako se vaihtaa vedet ja huuhdella. Sekin olisi jotain. Jospa sen linkoamisen saisi sitten jollakin kepulikonstilla toimimaan vaikka erikseen.

Mitäs – se pesi ja huuhteli, vaihtoi vedet kahteen kertaan ja linkosi ensin vähän ja sitten enemmän ja koko ohjelman se teki loppuun asti. Hämmästyttävää!

Totta se on.

Pyhien parjausta

Joko olet päivittänyt itsesi nykyaikaan? Tätä kirjoittaessa elän vuotta 2017 ja mietin trollaamista. Uusi termi, joka tarkoittaa valeuutisten levittämistä. Trollitehtaat ovat tavallisia ja niitä tuntuu nousevan joka puolella uusia. Niissä suolletaan nettiin ja uutistoimistojen uutisvirtaan kaikenlaisia huuhaa-uutisia ja suoranaisia valheita. Ne voivat olla propagandaa, panettelua, harhaanjohtamista, mustamaalaamista ja oman kuvan kiillottamista. Kaikenlaista, mitä ei voi totuudeksi kutsua. Sitten on ”vaihtoehtoiset faktat”, kuten valtava väentungos Trumpin virkaanastujaisissa… Niiden lisäksi on näitä metoo-kampanjoita, jotka voivat lähteä liikkeelle oikeista vaikuttimista, mutta joita myös sielunvihollinen osaa helposti hyödyntää niin että viattomat ihmiset joutuvat leimatuiksi.

Nykyään täytyy siis olla hereillä, ettei joudu hoopotetuksi. Joko sinä olet totutellut ”uuteen normaaliin”. Meille kristityille ei trollaamisen pitäisi olla uusi asia. Voimmehan lukea vaikkapa Nehemian kirjasta, kuinka vastaava toimi vanhan liiton aikaan: Sitten Sanballat lähetti vielä viidennen kerran luokseni palvelijansa. Miehellä oli mukanaan sinetöimätön kirje, joka kuului näin: ”Kansojen keskuudessa puhutaan, ja myös Gesem sanoo, että sinä rakennat muuria, koska aiot nousta juutalaisten kanssa kapinaan. Väitetään myös, että sinä pyrit heidän kuninkaakseen ja olet asettanut profeettoja, joiden on määrä huutaa sinut Jerusalemissa Juudan kuninkaaksi. Tämä tulee kyllä kuninkaankin tietoon. Tule siis neuvottelemaan meidän kanssamme.” Neh.6:5-7. Näin Nehemian vastustajat yrittivät häntä pelotella, mutta Nehemia vastasi heille: ”Se, mitä sanoit, on aivan perätöntä. Olet itse keksinyt kaiken.” Neh.6:8.

Isebel oli aikanaan hyvä huijaamaan ihmisiä. Hän järjesti vaikeuksia hurskaalle Nabotille sanoen: Sijoittakaa häntä vastapäätä kaksi kunniatonta miestä, jotka todistavat häntä vastaan ja sanovat: ’Sinä olet kironnut Jumalaa ja kuningasta.’ Viekää hänet sitten ulos kaupungista ja kivittäkää hänet kuoliaaksi. 1.Kun.21:10.

Totuuden tunteminen yhdistettynä sen rohkeaan puolustamiseen on hyvä ase näitä trollitehtaita vastaan. Meidänkin tulee olla urheita vastustuksen edessä, kun kaikenlaiset juorut ja huhut leviävät. Minullakin on ollut elämässäni näitä trollaajia ihan kotitarpeiksi. Tietysti olen syntinen ja tehnyt paljon väärää, mutta juuri siksi olen turvannut Vapahtajaan. Joskus vihollinen hiipii niin pimeässä ja toimii niin vaivihkaa, että on mahdotonta puolustautua tai oikaista mitään vääriä tietoja. Kaikenlaiset kansantuomioistuimet menestyvät tässä ilmapiirissä. Ne lynkkaavat syyttömiä ihmisiä ja langettavat vääriä tuomioita – kuten tekivät Jeesuksellekin, elämän ruhtinaalle.

Niinpä haluan rohkaista sinua, hyvä lukijani, näiden sielunvihollisen harjoittamien metkujen vuoksi. Haluan rohkaista sinua, vaikka monet ihmiset lankeavat näihin trollauksiin. Sinusta puhutaan pahaa, niin puhuttiin Jeesuksestakin. Sinusta keksitään valheita, niin kaikista muistakin pyhistä. Paavali, joka itsekin oli aina vastustajien hampaissa, kehottaa: Valvokaa, pysykää uskossanne lujina, olkaa urheita, olkaa vahvoja. 1.Kor.16:13.

Autuas se, joka koettelemuksessa kestää. Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän. Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat. Jaak.1:12.

Hän puolustaa sinua

Sinä olet joutunut kokemaan epäoikeudenmukaisia syytöksiä ja sinun selkäsi takana puhutaan pahaa. Sinua ymmärretään väärin ja sinun tekojasi tulkitaan mielivaltaisesti. Mutta katso, ei sinun tarvitse puolustaa itseäsi, Herra puolustaa sinua. Jeesus Kristus on ainoa tuomari, jolla on valtuudet lausua tuomioita sinusta. Mitä sana kertoo meille hänestä: Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus – mutta hän on kuollut meidän tähtemme… Room.8:34. Hän seisoo sorretun vierellä ja pelastaa hänet niiden käsistä, jotka tahtovat hänet tuomita. Ps.109:31.

Hän on lähettänyt Pyhän Henkensä puolustamaan meitä. Hän on kaikissa tuomioissaan oikeudenmukainen. Ihmiset voivat tuomita toisia omissa kansantuomioistuimissaan, he voivat lynkata syyllisen ennen kuin tämä on edes kuullut syytteestä, saati saanut tilaisuuden puolustautua. Mutta Jumalan Poika on oikeamielinen ja hyvä, hän on armollinen ja laupias tuomari. Hänestä sanotaan:  
Hän ei tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolta, vaan antaa heikoille oikean tuomion ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa. Jes.11:3-4. Hän hankkii sorretuille oikeuden, hän opettaa köyhille tiensä. Ps.25:9. Herra ei jätä omaansa jumalattoman armoille vaan osoittaa hänet syyttömäksi oikeuden edessä. Ps.37:33.

Luota siis Herraan. Usko asiasi hänen haltuunsa ja hän toimittaa sinulle oikeuden. Jeesustakin syytettiin aiheettomasti ja hän tietää, millaista on joutua syyttömänä tuomituksi. Hänestä sanotaan: Häntä herjattiin, mutta hän ei vastannut herjauksella, hän kärsi, mutta ei uhkaillut, vaan uskoi itsensä oikeamielisen tuomarin haltuun. 1.Piet.2:23. Voimme noudattaa hänen esimerkkiään, vaikka se tuntuukin välillä ylivoimaisen vaikealta.

Syyttömänä on vaikea hyväksyä, että on syyllinen. Se on musertavaa. Mutta samalla se on Kristuksen kaltaisuutta. Samalla se on armoa.

Armoahan se on, jos joku omassatunnossaan Jumalaan sidottuna joutuu syyttömästi kestämään kärsimyksiä. 1.Piet.2:19.

Uuden elämän sanat

Lähtekää täältä. Menkää temppeliin ja julistakaa kansalle kaikki tämän uuden elämän sanat. Ap.t.5:20.

On haaste kiteyttää uuden elämän sanat. Voimme yrittää tiivistää sanomamme, kuten Paavali: Julistamani evankeliumi, jonka Jumala on profeettojensa suulla edeltäpäin luvannut pyhissä kirjoituksissa, on sanoma hänen Pojastaan. Inhimillisen syntyperänsä puolelta hän oli Daavidin jälkeläinen; pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika, jolla on valta, ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu. Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme... Room.1:2-4. Paavali osasi sanoa sanottavansa tiiviisti eri tavoin. Korinttilaisille hän kirjoitti: Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: -- Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. 1.Kor.15:3-5. Sitten Paavali keskittyy kuvailemaan ylösnousemuksen keskeistä merkitystä jakeesta 12 alkaen. Voit lukea siitä itse, jos haluat.

Uusi elämä perustuu siis Kristuksen sovintokuolemaan ja ylösnousemukseen. Se on todellakin uusi elämä. Se ei ole vanhan toistoa, vaikka se perustuukin vanhan liiton esikuviin ja profeetallisten lupausten täyttymiseen. Kristuksen jälkeen elämme uudessa liitossa, emme lain alla. Kristuksen tuoma uusi elämä uudessa liitossa ei ole uskonto. Uskonto on aina ulkonaisia menoja, ulkokohtaisia sääntöjä, messuja ja kaapuja - Jeesus ei tuonut meille sellaista. Hän toi meille uuden elämän sanat.

Valitettavasti ne sanat helposti taipuvat uskonnoksi ja ikävä kyllä kristinuskosta on tullut uskontoa: kirkkorakennuksia, ammattipapistoa, verotusta, juhla-aikoja, messuja ja liturgiaa. Helluntailaisillakin on vaikeuksia pitää kiinni helluntaistaan ja he ovatkin alkaneet sortua kaavoihinsa, tarkan käsikirjoituksen mukaan eteneviin kokousohjelmiinsa, omaan raamatunkäännökseen jne. - Voidaankin kysyä, olisiko herätyksen hapantuminen kirkoksi vältettävissä?

Jos meillä on todellinen helluntai sydämessä ja Pyhä Henki mukana, emme kangistu kirjaimen orjuuteen. Voimme puhua eläviä sanoja Kristuksen sydämeltä ja parhaassa tapauksessa tuoda esiin "kaikki uuden elämän sanat". On vain varottava tekemästä uuden elämän sanoista "oikeaa oppia" - silloinhan se elämä karkaa. Armo siinä livahtaa lattian rakoon niin kuin Paavo Ruotsalainen pelkäsi käyvän.

Onneksi meillä on mahdollisuus aina palata alkulähteelle, paitsi Raamattuun niin ennen kaikkea Jumalan Pojan luo. Kun elämme lähellä elämän Herraa, ei elämä karkaa minnekään.

Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä." Joh.6:68-69.

Jumalan salattu työ

Monet joutuvat elämään kääntymättömän puolison kanssa tai suremaan sitä, että lapset kulkevat maailman tietä. Hellittämätön rukouskin tuntuu välillä voimattomalta. Mitään ei tapahdu.

Emme kuitenkaan tiedä Jumalan tapoja tehdä työtä. Emme näe sitä, mitä Jumala salassa tekee ja vaikuttaa. Monta kertaa meidän rakkauttamme koetellaan vain, jotta koettelijamme saisivat nähdä, että olemme uskollisia. He saavat parhaan vakuutuksen Jumalan rakkaudesta, jos me kestämme silloin, kun meitä koetellaan. Lapsikin kokeilee äidin rakkautta kiukuttelemalla. Kaikki kiukuttelut kestänyt äiti luo lapsensa elämälle vankan pohjan, sillä tällainen lapsi uskoo läpi elämänsä, että hänestä välitetään, vaikka hän on paha.

Salatulla tavalla Jumala tekee työtään silloinkin, kun meistä näyttää, että kaikki menee vain pahempaan suuntaan.

Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, hänen, joka kaiken luo. Saarn.11:5.

Kaikki todellinen usko on koeteltua uskoa. Jokainen todella pysyvä Jumalan työ syntyy hellittämättömän rukouksen tuloksena. Rukous on tehokkainta silloin, kun se pohjaa Jumalan sanaan. Jumala haluaa puolustaa omaa kunniaansa ja toteuttaa sanansa – kannattaa siis ottaa hänet kiinni sanastaan.

Hän puhuu sinulle, ja niiden sanojen voimasta sinä pelastut, sinä ja koko perhekuntasi. Ap.t.11:14. He vastasivat: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi.” Ap.t.16:31.

Kuule siis nyt, sinä joka olet turhautunut siihen, että Jumala ei vastaa. Kyllä hän on ottanut vastaan sinun rukouksesi. Hän puhuu sinulle tänään:

Väitätkö todella, ettei hän näe sinun asiaasi? Odota, Job. Sinun asiasi on kyllä vireillä. Job 35:14.

Luota Herraan, odota häntä. Hän on uskollinen ja hyvä. Jumalan myllyt jauhavat joskus hitaasti, mutta ne jauhavat kuitenkin. Hänellä on aikaa. Hänen kutsunsa on ikuinen ja kestävä ja hänen armonsa on suurempi kuin sinä tiedät.

Pingviinin kaksoiselämä

Sallikaa minun vähän liioitella: Olen kuin pingviini maalla. Kuljen kankeasti, olen hidasliikkeinen, en osaa puhua, korkeintaan joskus rääkäisen. Mutta silloin, kun pääsen veteen, olen notkea ja suorastaan lennän. Olen nopea ja ketterä. Vedessä tunnen olevani omassa elementissäni.

Minussa on kaksi puolta. En ole kaikissa tilanteissa oma itseni. Tarvitsen tilaisuuksia pulahtaa veteen ja unohtaa oman kömpelyyteni. Minulle "vesi" edustaa sisäistä elämää, sitä näkymätöntä maailmaa, joka on korvien välissä. Siellä on mietiskely, mielikuvitus, kirjat - erityisesti Raamattu - ja rukous. "Maalla" olen tässä ulkonaisessa maailmassa ja sosiaalisessa kentässä, kankeasti ihmisten keskellä osaamatta mitään - tölläämässä.

Onko sinussakin erilaisia puolia? Oletko ihmisten seurassa kuin kala vedessä ja yksin aina eksyksissä? Tai päinvastoin? Jokin ominaisuus ei ole arvokkaampi kuin toinen, mutta on tärkeää tiedostaa omat luonteenpiirteensä ja löytää se omin elementtinsä, jossa luovuus pääsee liikkeelle, jossa sinun persoonallisuutesi alkaa kukoistaa ja tuottaa luojan tarkoittamaa hedelmää. Varsinkin uskovaisena on tärkeää löytää oma persoonallisuus, oma kutsumus ja se Jumalan suunnitelma, joka on luotu toteuttamaan sitä perimmäistä suunnitelmaa - taivaallista DNA:ta. Sillä todellinen täyttymys elämässä toteutuu vasta, kun sinun kutsumuksesi ja Jumalan suunnitelma kohtaavat.

Voin kuvitella, miten onnellinen pingviini on, kun se pääsee veteen. Tiesitkö, että se voi viettää veden alla 15 minuuttia kerrallaan? Sinäkin olet onnellinen vasta, kun sinä sukellat Jumalan suunnitelmaan ja alat täysillä toteuttaa Jumalan sinulle antamaa näkyä. Mikä vauhti! Et ehkä olisi uskonut, miten lujaa sinä pääset eteenpäin! Et osannut kuvitellakaan, miten ketterästi sinä osaat liikkua! Pingviini kokee aivan kuin muodonmuutoksen, kun se pääsee veteen. Siitä tulee nuoli, joka singahtelee sinne tänne. Sinäkin voit kokea hyppäyksen uudelle tasolle, kun pääset omaan elementtiisi. Vanhan liiton aikaan eräs mies nimeltä Samgar sai kokea tämän: Hän surmasi kuusisataa filistealaista häränajajan pistimellä. Tuom.3:31. Oli myös mies nimeltä Samma: Israelilaiset pakenivat filistealaisten tieltä, mutta Samma asettui keskelle peltoa, puolusti sitä ja löi filistealaiset. Näin Herra antoi suuren voiton. 2.Sam.23:11-12.

Sama pätee vaikkapa norppaan. Se on kömpelö maalla, mutta vedessä ketterä. Etsi siis se elementti, jossa sinä olet elämäsi sankari! Siellä olet kuin toisessa maailmassa, eri ulottuvuudessa. Sinä et muistuta enää yhtään pingviiniä, sinä muistutat pikemminkin kotkaa. Omassa elementissäsi et muistuta norppaa, sinä muistutat kaurista.

Hän tekee jalkani nopeiksi kuin kauriin jalat ja ohjaa kulkuni kukkuloille. Ps.18:34. Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat, mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. Jes.40:30-31. Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka. Ps.103:5.

Puutarhurin opissa

Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Joh.15:1-2.

Kun olin lapsi, minut käskettiin toisinaan töihin kasvihuoneeseen. Tehtävä oli yksinkertainen: tomaattien oksanhankaan ilmestyneet versot piti nipistellä pois. Niitä ilmestyi joka päivä ja ne olivat liikaa – veivät vain kasvista voiman. Tomaatin koko kasvuvoima piti suunnata tomaattien tuottamiseen.

Kun olin aikuinen, muistan kuinka yritin hoitaa puutarhamme omenapuita. Ne kannatti leikata aikaisin joka kevät, jotta ne jaksaisivat paremmin tuottaa omenoita. Yritin oppia tekemään tuota työtä yrityksen ja erehdyksen menetelmällä. Parhaan taitoni mukaan koetin löytää ne oksat, joissa ei ollut merkkejä hedelmän kantamisesta. Tiedäthän: omenapuussa kaikkein pienimmät oksantyngät ovat hedelmää tuottavia – vain ne kukkivat. Joskus leikkasin latvaa, joka kasvoi liian korkeaksi. Omenapuun ihannemuotohan on leveä ja matala. Kiipesin puuhun saha kädessä ja yritin sahata latvuksen poikki – onnistuinkin.

Sain huomata, että leikkaaminen oli hyödyllistä. Joskus omenia tuli todella hyvin. Tosin niitä oli yleensä sinä vuonna muillakin paljon. Joskus taas leikkaaminen meni sillä tavalla pieleen, että puu kasvatti paljon ns. vesiversoja. Vesiverso on sellainen oksan huipelo, joka kasvaa vain vartta ja lehtiä. Se tuntuu kasvavan kasvamisen ilosta eikä sillä näytä olevan pienintäkään aikomusta tuottaa omenia.
Näin sain jokamiehen tuntumaa hedelmäpuiden leikkaamisesta ja tomaattien tuottamisesta. Ymmärrän siis jotakin siitä, mistä tämän kirjoituksen teema puhuu. Sitä kutsutaan koulimiseksi, vaikka tuo sana on jäänyt vähän oudoksi ja pois Raamatun kielestä.

Elämässä ja hengellisessä työssä on erilaisia vaiheita ja asioiden ajoituksella on suuri merkitys. Joskus koemme, että Jumala avaa ovia ja menemme innolla eteenpäin. Joskus koemme, että on aika lopettaa jotakin ja kokea, kuinka Jumala sulkee ovia. Jumalan koulussa kouliminen voi tuntua todella kipeältä. Tuntuu kuin elämään lyötäisiin haava haavan perään. Tuntuu kuin mikään ei onnistuisi, kaikki työ valuu hukkaan.

Mutta jos minä aikoinaan osasin käydä kaupassa ostamassa puiden haavoihin sopivaa maalia ja osasin tuolla ruskealla mönjällä käsitellä oksantyngät ja leikkausjäljet ja myös ne vioittumat, joita aina syntyi ruohonleikkurin takia puun tyveen, niin tottahan Jumala osaa hoitaa meitä, kun hän typistää meitä pyhillä saksillaan. Totta kai hän osaa sivellä balsamia meidän sydämemme kipeisiin kohtiin ja hoitaa meitä, ettei mikään hengellinen lahosieni pääse haavoissamme tekemään tuhoa.

Rohkaisen näin itseäni, kun koen, että on typistämisen aika. Koen, että on aika katkoa vesiversoja ja aika potea Jumalan käden kipeää koulimista. Mutta koen myös, että Jumala ei hylkää. Hän ei hylkää sinuakaan, vaan vie työtään sinussakin eteenpäin. Kun Jumalan koulu tuntuu kipeältä, kun sinun astiasi tiskataan ja laitetaan kuivauskaappiin valumaan ylösalaisin, muista että tulee myös aika, jolloin Jumala ottaa sinut jälleen käyttöönsä. Jos sinua on typistetty ja tuntuu kuin pää olisi leikattu irti, muista, että sinä saat vielä kukkia kuin omenapuu täydessä kukassaan – ja kantaa hedelmää.

Kiitetty olkoon Herra, joka sen tekee!

Kestävä elämäntyö

Maailman meno muuttuu vinhaa vauhtia ja joskus hyväänkin suuntaan. Menneitä muistellessa voi ihmetellä esimerkiksi sitä, miten paljon minun kouluaikanani opettajat kiusasivat oppilaita. Joku kielen opettaja nauratti aina luokkaa, kun oli löytänyt koepapereista hauskoja käännöksiä. Joku toinen nöyryytti aina julmasti tyhmimpiä oppilaita. Voimistelun opettajani pilkkasi kaikkien kuulleen minun laihuuttani. Eräs toinen opettaja vei minulta motivaation opiskella hänen aineitaan, koska olin lausunut pari sanaa vieruskaverille kesken tunnin. Vastasin kiusaamiseen kiusaamisella. Vasta myöhemmin ymmärsin, että kiusaaminen ei maailmasta vähene, jos kiusaajaa kiusataan. Tunteet veivät minua kuin kuoriämpäriä ja opin, että on tärkeää hallita tunteitaan.

Olin mukana uskonnon tunneilla, vaikka äitini oli siirtänyt minut väestörekisteriin - minun ei periaatteessa olisi tarvinnut osallistua uskonnon tunneille. Uskonnon opettaja yritti kyykyttää minua ja tivasi, minkälaista toimintaa minun seurakunnassani on. Hän oli vihainen äidilleni, koska tämä oli lähtenyt luterilaisesta kirkosta, mutta purki sitten kiukkuaan minuun. Eikö olisi voinut antaa positiivista palautetta siitä, että ylipäätään osallistuin?

Muutama vuosi sitten kävin katsomassa vanhaa kouluani. Ihmettelin, kun se ei näyttänyt kovinkaan tutulta. Sitten tajusin: se rakennus, jossa luokkani enimmän aikaa oli, oli lanattu maan tasalle! Paikalle oli kylvetty nurmikko. Sain kuulla, että saneerauksen yhteydessä rakennus todettiin niin lahoksi, että sitä ei kannattanut peruskorjata. Oli pakko rakentaa uutta.

Näin voi käydä sille rakennukselle, jota rakennamme. Voimme rakentaa tulenkestävistä aineista hyvää ja kestävää rakennusta tai voimme rakentaa lahoa ja homeista röttelöä, joka kerran puretaan kivijalkaan asti. Jotkut opettajamme näyttivät, miten lahosientä viljellään, miten kestämätöntä on rakentaa kiusaamisen päälle. Ennustan, että heidän elämäntyönsä kokee juuri samaa, mitä näkyvä koulurakennus sai kokea. Kelvottomat teot tulevat korjaamaan satoa ja tekemään oman tuhotyönsä. Valitettavaa, mutta reilua - tuomio tulee olemaan oikea.

Niinpä voimme rohkaista itseämme ja pyrkiä varmistamaan, että emme itse rakenna vääryyden varaan. Voimme rukoilla: Tee kulkuni vakaaksi ohjeillasi, älä anna minkään vääryyden vallita minua. Ps.119:133. Kun elämme aidossa uskossa ja vaellamme opetuslapsen tavoin sanan kuuliaisuudessa, pysymme kaidalla tiellä. Jokainen kuuliaisuuden teko on kuin kivi elämämme rakennukseen. Pietari kehottaakin: Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden. 1.Piet.2:5.

Pyrkikää siis, veljet [ja sisaret], yhä innokkaammin tekemään lujaksi kutsumuksenne ja valintanne. Kun näin teette, te ette koskaan lankea, ja niin te saatte avatuista ovista vapaasti astua meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan. 2.Piet.1:10-11.

Hän auttaa heikkoja

Kaikkivaltias, joka siunaa sinua, antaa siunauksia ylhäältä taivaasta ja siunauksia syvyyksistä maan alta, siunauksia kohduille ja rinnoille. 1.Moos.49:25.

Katso, sinua ympäröi epäuskoisten piiri, jotka murentavat sinun uskoasi. He pyrkivät kaikin tavoin tekemään tyhjäksi sinun sydämesi odotuksen ja toivon. He haluavat lannistaa sinut ja todistella, että olet haihattelija ja tulet pettymään. Heillä on tätä varten teräviksi hiottuja opinkappaleita, jotka todistavat asian Raamatun näkökulmasta. Heidän teologiansa kuulostaa niin pätevältä, mutta älä usko sitä. Älä kuuntele minkään tahon esittämää epäuskon teologiaa.

Usko minua. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Minä olen sinut luonut, minä olen sinut kasvattanut, sinä olet minun. Sinä olet minun kätteni tekoa, et ole minkään kirkkokunnan tuote. Minä olen varannut sinulle siunauksia ja vien sinua eteenpäin, puen sinut uuteen voimaan ja avaan sinulle uusia ovia.

Sinä sanot, että sinä olet vähäinen tekijä eikä sinulla ole asemaa seurakunnassa. Sinä pahoittelet sitä, että et ole käynyt mitään raamattukoulua. Sinä valitat, että olet köyhä eikä sinulla ole varoja. Sinä arvioit omat lähtökohtasi huonoiksi, perin huonoiksi. Sinun maineesikin on sinun mielestäsi este menestymiselle hengellisessä työssä.

Mutta luuletko, että minun täytyy kysyä lupa joltain kirkon johtajalta, että voisin sinua siunata? Ei tarvitse. Luuletko, että sinun pitää ensin käydä jokin yliopistokoulutus tai raamattukurssi, että minä voisin sinua siunata? Ei tarvitse, minä voin varustaa, voidella ja lähettää ilman ihmisten suosituksia.
Katso, minä teen ennalta arvaamattomia tekoja, ihmeitä ja yliluonnollisia tekoja. Minä osoitan kirkkauteni ja kunniani palvelijoitteni kautta, jotka ovat vähäpätöisiä, köyhiä, tuntemattomia ja vailla näkyvää asemaa ihmisten keskellä. Minä käytän sitä, joka ei ole mitään.

Muista siis: minä en kysy lupaa ihmisiltä etkä sinä tarvitse suosituksia keneltäkään. Kun lähetän palvelijani, minun voimani vahvistaa häntä ja käteni on hänen tukenaan (Ps.89:22). Minä annan Pyhän Henkeni sinua johdattamaan, vahvistamaan, pukemaan voimaan ja auttamaan, että voit olla minun sanani saattaja, minun kirkkauteni kanava, minun profeetallinen palvelijani – ja minä käytän sinua voimallisesti tulevina päivinä.

Herra rakastaa kansaansa, hän auttaa heikkoja ja nostaa heidät kunniaan. Ps.149:4.

Rauhaan ja luottamukseen

Minä käännyin Herran puoleen, ja hän vastasi minulle. Hän vapautti minut kaikesta pelosta. Ps.34:5.

Pelko on uskon vastakohta. Epäusko saa pelkäämään. Mutta jos teemme elämän tien matkaa kuin lapsi vanhempiensa kanssa, olemme luottavaisia. Tiedämme, että vaikeuksien tullen vanhemmat huolehtivat meistä ja tekevät kaikkensa meidän parhaaksemme. Samoin Jumalaan turvaava ihminen on luottavainen - hän tietää, että Jumala auttaa, tuli mitä tuli.

Pelon hetkellä kannattaa kääntyä Herran puoleen. Jos pelko kalvaa ja turvattomuus hiipii sydämeen, on aika ottaa Raamattu käteen ja lukea, mitä Jumala lupaa. Jumalan sana luo uskoa. Se rakentaa sydämeemme uskon luottamusta. Jumalan sanan lupaukset antavat toivon näköaloja.

Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. 1.Joh.4:17-18.

Jumalan täydellinen rakkaus Kristuksessa - se on paras vastalääke pelolle. Kun opimme tuntemaan Kristusta, joka antoi henkensä meidän puolestamme, opimme luottamaan häneen. Uskon luottamus Kristukseen pitää pelon tunteet kurissa. Tiedämme, että hän on meidän kanssamme ja puolustaa meitä - tuli mitä tuli. Opimme, että hän on hyvä ja hän on aina uskollinen.

Pelko voi tehdä rynnäkön meidän sieluumme silloin tällöin, kun paholainen meitä uhkailee ja pelottelee tai kun itsesuojeluvaistomme herää vaaran uhatessa. Mutta kun seisomme Kristus-kalliolla, emme kaadu. Voimme torjua pelon, voimme torjua epätoivon. Rukouksen hengessä voimme taistella pelkoa vastaan ja pysyä pystyssä. Pyhä Henki on puolustajamme ja tukee meitä. Hän tyynnyttää meidän tunnemyrskymme ja antaa meille sisäisen rauhan.

Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. Joh.14:27.

Turvapaikka heikolle

Kiusataanko sinua? Onko tilanteesi lohduton? Sinä olet yrittänyt saada apua, mutta et ole saanut. Tai sinä olet muuten täysin neuvoton ja itket joka ilta ja mietit, mitä voisit tehdä, että kiusaaminen loppuisi. Asiasta on paras puhua Herralle, sillä:

Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan. Hepr.2:18.

Hän itse oli kiusattu ja ihmiset vastustivat häntä joka käänteessä. Hän teki vain hyvää, mutta silti ihmiset haukkuivat ja nimittelivät häntä.

Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran vastustuksen, jotta ette menettäisi rohkeuttanne ja antaisi periksi. Hepr.12:3.

Kannattaa vuodattaa sydämensä kaikki painot Herralle, tuoda itkunsa hänen alttarilleen. Kannattaa astua rohkeasti armon valtaistuimen eteen ja puhua hänelle kaikki, mikä painaa.

Sinä olit turvapaikka heikolle, pakopaikka kurjalle vaikeuksien aikana… Jes.25:4.

Kannattaa myös kuunnella, mitä hän sanoo. Jos hän ei tunnu sanovan mitään, kannattaa lukea sanaa. On hyvä aloittaa psalmeista. Monet varsinkin alkupään psalmit ovat rohkaisevaa luettavaa niille, joita kiusataan, joita ymmärretään väärin, joita panetellaan, joita vainotaan. Siellä voi kohdata ahdistuneen ihmisen, joka on kaikessa samalla tavalla koettelemuksien keskellä ja hän antaa meidän tuskallemme sanat, hän sanoittaa meidän ahdistuksemme ja muuttaa sen rukoukseksi. Mikä helpotus: joku muukin on kokenut, mitä minä koen! Myös Jesaja (mm. luku 54) ja Jeremia voivat johdattaa meidät lohdutuksen kokemiseen. Myös Uuden Testamentin kirjoituksista löytyy paljon rohkaisua kiusatuille ja ahdistuneille ihmisille. Paavalin kirjeissä on sitä, myös Pietarin 1.kirje on rohkaisevaa luettavaa.

On Jumalan tahto, että me opimme löytämään Jumalan sanasta lohdutusta ja rohkaisua. Tämä voi vaatia vaivannäköä, mutta siinä vaivannäössä voi löytää jotakin sellaista, jota ei mistään muualta löydä. Et voi saada mistään muualta niitä siunauksia, joita saat kahden kesken Herran kanssa. Et voi saada sitä siunausta sielunhoitajan luota. Kukaan ihminen ei voi näin syviä asioita kaataa sinuun ulkopuolelta. Mikään ei tee sinua uskossa niin vahvaksi kuin se, että Herra antaa sinulle toivottomalle toivon. Eikä mikään lujita uskoasi niin kuin se, että Herra antaa sinulle lohduttomalle lohdutuksen. Ei mikään tee sinun uskoasi niin vahvaksi kuin se, että Herra itse antaa sinulle surun murtamalle ja masentuneelle kirkastuneen ilon.

Tavoittele siis sitä äläkä pyri liian kiireesti pois sen ristin alta, joka on kaikesta huolimatta – tuntui miltä tuntui – sittenkin Jumalan armoa.

Yksi lauma, yksi paimen

Varokaa noita koiria, noita kelvottomia työntekijöitä, noita pilalle leikattuja! Fil.3:2.

Raamattu käyttää vertauskuvia silloin, kun halutaan näyttää sellaista, mikä ei näy - esimerkiksi luonteenlaatua. Eläimet saavat edustaa erilaisia luonteita. Ne edustavat myös toisinaan henkivaltoja - Danielin kirja on tästä hyvä esimerkki.

Kristusta verrataan hyvään paimeneen ja hänen opetuslapsiaan lampaisiin. Lammas edustaa sellaisia luonteenpiirteitä, joita meidänkin tulisi edustaa. Lammas on hyvin kiltti eläin, se ei pure eikä potki. Lammas on hiljaa, kun sitä keritään. Lammas on vaatimaton ruokansa suhteen. Lammas on kiintynyt isäntäänsä tai emäntäänsä.

On tarkoitus, että saamme tällaisen lempeän luonteen, kun tulemme uskoon. Oma persoonallisuus ei muutu, mutta luonne voi aina muuttua. Voimme oppia olemaan lempeitä ja kärsivällisiä, kilttejä ja tyytyväisiä, lojaaleja niille jotka meitä hoitavat. Tavoite on tulla mahdollisimman paljon Kristuksen kaltaisiksi.

Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. 1.Joh.3:2.

On tekijöitä, jotka voivat johtaa meissä tapahtuvaa muodonmuutosta väärään suuntaan. Lainalaisuus on yksi tekijä, joka voi kääntää kehityksen harhapoluille. Lainalaisuus tekee meistä vaativia ja kriittisiä toisia kohtaan. Alamme syyttää ja tuomita veljiä ja sisaria. Ankara ja kova sydämen asenne johtaa riitoihin - toisten haukkumiseen ja puremiseen. Valitettavasti muutumme tässä koiriksi. Jos kehityksen suuntaa ei saada käännetyksi, koirat voivat edelleen muuttua koirasusiksi ja koirasudet susiksi.

Minä tiedän, että lähtöni jälkeen teidän joukkoonne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä. Ap.t.20:29.

Seurakunta alkaa tällaisen kehityksen jälkeen epäilyttävästi näyttää siltä metsämökiltä, jossa Punahilkan mummo asui. Siellä susi on niellyt isoäidin ja esiintyy nyt mummona. Punahilkka oudoksuu isoäidin teräviä kulmahampaita. Punahilkan kysymys kiteyttää kaiken olennaisen: "Isoäiti, miksi sinulla on noin suuri suu?"

Mikä rohkaisu tässä siis on? Eikö tämä ole pelkästään masentavaa? Rohkaisevaa on se, että meillä on mahdollisuus estää vääränlainen kehitys. Me voimme valvoa omaa uskonelämäämme, ettemme ala purra toisia, syyttää ja tuomita. Voimme säilyttää lampaan luontomme, olla lempeitä ja kilttejä. Voimme olla kärsivällisiä myös niitä kohtaan, jotka koirina haukkuvat meitä. Susien luota voimme paeta pois. Meidän ei tule antaa periksi ja liittyä koirien laumaan, susista puhumattakaan, vaan voimme hakeutua aina lampaiden joukkoon ja Hyvän Paimenen sauvan alle.

Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen. Joh.10:16.

Kuulenko Jumalan puhuvan?

On jännää, miten Jumala puhuu. Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata. Job 33:14 KR33. Jumalan äänen kuuleminen on elämänikäinen haaste ja omahyväisyys tekee siinä paljon hallaa. Olen itsekin vaaravyöhykkeessä. Kuka on sokea, jollei minun palvelijani, kuka kuuro, ellei minun sanansaattajani? Kuka on yhtä sokea kuin hän, jonka lähetin matkaan, kuka yhtä kuuro kuin Herran palvelija? Jes 42:19.

Mutta Jumala ei puhu ainoastaan sanansa kautta, vaan hän peilaa sinun sisäistä ihmistäsi myös ulkoisten tapahtumien kautta. Esimerkiksi: Jos joku kärsii jatkuvaa rahapulaa, Jumalan viesti on: opettele antamaan. Kun opit antamaan omastasi pois, Jumala siunaa sinun rahavarojasi. Jos sinulla ei ole rahavaroja, voit antaa aikaasi. Jatkuva kiire voi olla oire siitä, että olet antanut ajastasi Jumalalle liian vähän. Tai jos ajaudut helposti erimielisyyksiin ihmisten kanssa kotona, koulussa, työpaikalla ja seurakunnassa, mieti onko luonteessasi jotakin, joka vaatii hiomista. Minä ainakin olen ollut tässä suhteessa Jumalan työpöydällä koko elämäni.

Tai jos koet, että sinua on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja olet siitä katkera, on luultavaa, että sinulle vain opetetaan, miten ikävä juttu on, jos et kykene antamaan anteeksi jotain vähäpätöistä asiaa. Etsi mielesi ja tunne-elämäsi varastoista siis esiin ne asiat, joissa sinulla on anteeksiantaminen kesken. Sitten päätä antaa anteeksi. Kaiva kuoppa ja hautaa asia tarpeeksi syvälle unohduksen suohon.

Opetan tässä itseäni, kun en aina ollenkaan kykene ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan epäitsekkäästi ja uskon mukaan. Mutta on hyvä ainakin periaatteessa tajuta, kuinka Jumalan Valtakunnassa kaikki toimii antamisen ja palvelemisen kautta. Jumalan valtakunnassa ei voi olla itsekäs. Jumalan valtakunnan ihmiset eivät pyöri itsensä ympärillä, vaikerra omia vaivojansa, valittele rahapulaansa tai muistele kärsimäänsä pahaa. Löydämme Raamatusta hyviä esimerkkejä tästä, kuten Paavalin.

Noudattakaa minun antamaani esimerkkiä, veljet, ja ottakaa oppia niistä, jotka elävät meidän tavallamme. Fil.3:17.

Kuinka terveellistä onkaan ajatella Jumalan valtakunnan ihmisiä ja päättää tulla heidän kaltaisekseen. Jos ei nyt kertaheitolla, niin ainakin askel kerrallaan. Terve usko kasvaa. Auta minua, Jeesus, tähän kasvuun!

Hänen haavojensa kautta

Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. Jes.53:5.

Särjetty ja nöyrä henki on Jumalan mieleen (Jes.57:15). Näyttää siltä, että niin paljon kuin tarvitsemme Kristuksen haavoja voidaksemme parantua, yhtä paljon tarvitsemme omia haavojamme, jotta välillemme syntyisi vetovoimaa. Kun koemme kipua, kun olemme haavoilla, kun elämä murjoo, kun unelmamme särkyvät, kun epätoivo iskee ja elämänhalu katoaa - silloin tarvitsemme häntä, joka oli "kipujen mies", häntä joka yksin voi auttaa. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan. Hepr.2:18.

Jos siis haluamme päästä lähelle Vapahtajaamme, älkäämme aina väistäkö elämän tuomaa tuskaa. Vaistomaisesti vältämme kärsimystä, mutta aina ei pakeneminen auta. Mukavuudenhalu kenties johdattelee meitä, mutta niin ylellistä ei kenenkään elämä ole, ettei mikään häiriötekijä koskaan yllätä. Kuolema ja sairaus - niillä on paikkansa. Pettymys rakkaudessa, avioliiton särkyminen, köyhyys ja puute - monella tapaa ihmisten lapsia koetellaan. Mutta on lohdullista tietää: Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret. 5.Moos.33:27. Kun sinun sydämessäsi on uskon luottamus Jumalaan, et anna periksi pelolle - uskallat elää. Tiedät, että hän on sinun kanssasi, tapahtui mitä tapahtui.

Kun hedelmäpuuta jalostetaan, jalosta puusta otetaan oksia ja oksat kiinnitetään hedelmäpuun runkoon. Sekä runkoon että oksaan tehdään tasainen viilto ja sitten ne puristetaan yhteen. Näin kummankin haavat kohtaavat, haava haavan päälle. Haavojensa kautta niistä tulee yksi puu. Haavan kautta oksa alkaa saada ravinteita rungosta.

Tiedä siis, että sinun tuskasi voi olla siunauksen lähde. Sinun kipusi voi kääntyä voitoksi. Sinun särkymisesi voi tuottaa sinusta esiin sellaista, joka auttaa muita. Vie haavasi Kristukselle, hän muuttaa ne siunauksen kanaviksi. Hän voi antaa sinulle voitelun, joka ei toimi ilman noita arpiasi. Hän käyttää sinun myötätuntoasi, jonka olet oppinut omien kärsimyksiesi kautta. Hän valjastaa sinun säälisi, hän ottaa sinun sisäisen tuskasi käyttöönsä ja lähettää sinut veljien ja sisarien luo, jotka ovat ahdingossa.

Minä tiedän sinun ahdinkosi ja köyhyytesi - sinun, joka kuitenkin olet rikas. Ilm.2:9.

Kirkastuneen ilon vallassa

Kestävyys on teille tarpeen, jotta pystyisitte täyttämään Jumalan tahdon ja siten saisitte omaksenne sen, minkä hän on luvannut. Hepr.10:36.

Kun Jumala tekee elämässämme uutta, saamme uudenlaista elinvoimaa, innostusta ja ensirakkautta sydämeemme. Sellaisen uuden innostuksen turvin pääsemme uuteen vauhtiin, kykenemme keskittymään ja sitoutumaan, pääsemme kasvuun, kenties kokonaan uudelle tasolle – pääsemme joka suhteessa eteenpäin. Tätä kutsutaan hengellisessä elämässä morsiusajaksi.

Sitten seuraa tasaisempi matkanteko. Usko alkaa maistua työltä ja suorittamiselta. Usko alkaa vaatia veronsa, joudumme maksamaan hintaa siitä, että seuraamme Herraa. Huomaamme, että tarvitsemme vakaumuksellisuutta, kun kaikenlaiset maailman houkutukset ja synnin kiusaukset iskevät päin. Innostus, jota alkuun tunsimme, latistuu. Pelkkä matkanteon yksitoikkoisuus voi viedä parhaan terän. Tässä vaiheessa tarvitsemme kestävyyttä ja sitkeyttä ja peräänantamattomuutta. Itse asiassa kaikenlaiset ahdingot kasvattavat meissä kestävyyttä (Room.5:3, Jaak.1:3) ja Raamatun sana on hyvää evästä, kun tarvitsemme kestävyyttä (Room.15:4). Valitettavasti erilaiset koettelemukset voivat myös saada meidät luovuttamaan. Jos uskomme murenee, kun sitä koetellaan, voimme joutua luopumisen tilaan ja palaamme takaisin maailmaan. Tämä voi tapahtua hyvin huomaamatta. Uskovaisen eleet ehkä jäävät, mutta sisäinen palo sammuu.

Niinpä haluan sanoa, että sinä voit sittenkin olla vahva ja selviytyä matkan rasituksista. Sinä voit kiertää kaikki sudenkuopat, olla urhea, kestää kiusauksissa. Koetuksia ei ole tarkoitettu uskon murentamiseen, vaan vahvistamiseen. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Jaak.1:3. Uskon kestävyys on vähän samanlainen kuin fyysinen kunto – erilaiset rasitukset auttavat sitä paranemaan, tulemaan vahvemmaksi.

Älkäämme siis pelästykö koetuksia, matkan rasituksia ja asioita, jotka ovat vaikeita kestää. Niiden kautta uskomme lujittuu, luottamus Jumalaan kasvaa. Ja kun pääsemme eteenpäin, pääsemme myös lähemmäs maalia. Niin kauan kuin taivas on tavoitteemme, pyrkikäämme lähelle Herraa, elämään ensirakkaudessa Kristukseen, niin saamme siitä iloa ja voimia matkalle.

Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen. 1.Piet.1:8-9.

Jo riittää!

Opetuslapset sanoivat: "Herra, tässä on kaksi miekkaa." "Riittää", hän vastasi. Luuk.22:38.

Voidaan kysyä, mitä Jeesus tarkoitti vastauksellaan. Vastausta voidaan tulkita eri tavoin ja huomata sen moniselitteisyys. Ehkä hän tarkoitti sanoa, että "jo riittää sapelinkalistelu. Tätä asiaa ei voida ratkaista miekan voimalla." Toisaalta, kun katsomme pari jaetta taaksepäin, Jeesus oli juuri todennut: Jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, samoin laukun. Jolla ei ole rahaa, myyköön viitan päältään ja ostakoon miekan. Luuk.22:36. Hän siis kaiketi tarkoitti miekalla Jumalan sanaa.

Raamattu on joskus moniselitteinen, usein monitasoinen. Siinä voi olla pinnallinen taso ja syvempi taso ja vielä niiden lisäksi syvähengellinen taso - se kaikkein oleellisin asian ydin. Kun etsimme tulkintoja Uuden testamentin ymmärtämiseksi, on syytä kääntyä Vanhan testamentin puoleen. Esimerkiksi kasteen merkitys ei avaudu erityisen syvällisellä tavalla ellei sen merkitystä kartoiteta Vanhan liiton kirjoitusten pohjalta. Niinpä etsimme tässä tapauksessa sanaa "riittää" raamatunhakuohjelmasta ja löydämme kohdan Samuelin kirjasta:

Mutta kun enkeli ojensi kätensä Jerusalemia kohti tuodakseen hävityksen sinne, Herra katui tuhotyötä ja sanoi enkelille, joka hävitti kansaa: "Jo riittää. Laske kätesi." Herran enkeli oli silloin jebusilaisen Araunan puimatantereen kohdalla. 2.Sam.24:16.

Huomaamme helposti yhtäläisyyden. Kun Herramme oli menossa Getsemaneen, hän liikkui Araunan puimatantereen - eli temppelivuoren - vaiheilla ja toi esiin tämän totuuden, jonka hän oli sydämessään ymmärtänyt jo kauan sitten: "Ihmiskunnan syntiongelmaa ei voida ratkaista poliittisesti, käymällä sotia, edes uskonsotia. Miekoin ei voida tätä ongelmaa ratkaista. Teurastaminen riittää nyt kertakaikkiaan. Eivät eläinuhritkaan voi poistaa syntejä. Ne päinvastoin muistuttavat synneistä joka vuosi. Hepr.10:3." Hänen sydämeensä oli iskostunut Jumalalta saatu näky ja kutsumustietoisuus, jota
Raamattu hahmottaa mm. näin: Siksi Kristus sanoo maailmaan tullessaan: - Uhreja ja lahjoja sinä et halunnut, mutta sinä loit minulle ruumiin. Polttouhrit ja syntiuhrit eivät sinua miellyttäneet. Silloin minä sanoin: Tässä olen. Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu, niin olen tullut tekemään, täyttämään sinun tahtosi, Jumala. Hepr.10:5-7. Kristus siis toistaa Isän sanat "jo riittää" ja tuo esiin sovituksen todellisuuden. Hän tuo Jumalan armon jatkuvan rankaisemisen ja tuomitsemisen tilalle. Daavid sanoi, että hänen olisi pitänyt kärsiä Israelin kuninkaana kansan sijasta (2.Sam.24:17). Jeesus toteutti nyt tämän profetian. Daavid pystytti alttarin Araunan puimatantereelle ja sillä uhrattiin eläimiä. Jeesus pystytti uuden liiton alttarin Golgatalle ja uhrasi itsensä, vuodatti verensä ja antoi henkensä kaikkien edestä.

Mikä mahtava teko, mikä sankarityö! Mikä kirkkaus loistaa nyt maailman yöhön! Yksi sana "riittää" kuvaa niin hyvin tätä käännekohtaa.

Hän antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta, todistukseksi Jumalan tarkoituksesta, kun oikea aika oli tullut. 1.Tim.2:6.

Vaihtelu virkistää

Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. Matt.6:6.

Monien uskovien ongelma on, että heillä ei ole mitään säännöllistä rukousohjelmaa, jota he veisivät läpi päivittäin. Monilta puuttuu se itsekuri, mitä tarvitaan ”rukouskammioon vetäytymiseen” tai raamatun esille ottamiseen ja lukemiseen.

Mutta sitten kun on rukousohjelma, vaarana on rutinoitua ja toistaa samoja rukouksia kuin papukaija. Siksi on aina välillä syytä pyytää, että Pyhä Henki ohjaa meitä paitsi rukoilemisessa myös rukousohjelmamme muuttamisessa hänen mielensä mukaiseksi. Uusien tuoreiden elementtien saaminen peliin antaa kivaa potkua rukoilemiselle, mikä tahtoo olla aika tylsää välillä.

Yksi niistä muutoksista, mitä olen tehnyt omassa ohjelmassani viime aikoina, oli ottaa iltaohjelmaan mukaan kiitoshetki. Siinä käyn läpi päivän tapahtumia ja kiitän jokaisesta hyvästä asiasta, mitä päivääni sisältyi. Luokittelin tämän rohkaisuksi sen takia, että tuosta hetkestä on tullut ehkä koko päivän virkistävin hetki enkä voi kuin suositella vastaavaa kaikille muillekin. Kuinka hyvä, parantava ja virkistävä tunne onkaan kiitollisuus! Esimerkkinä asioista, joita voin Herralle tuoda, olkoon vaikka tämä: ”Kiitos, Herra, että sain kirjoittaa tästä kiitoshetkestä sivustoni lukijoille tänään!”

Ylistäkää Herraa, te hänen luotunsa kaikkialla hänen valtakunnassaan. Ylistä Herraa, minun sieluni! Ps.103:22.

Jumala palkitsee hyvät tekosi

Samoin toiset hyvät teot ovat näkyvissä, mutta nekään, jotka eivät näy, eivät voi pysyä salassa. 1.Tim.5:25.

On olemassa kirja nimeltä Näkymätön Elina, josta Klaus Härö on tehnyt elokuvankin. Näkymättömyys voi olla ongelma. Tällöin kai puhutaan lähinnä sosiaalisesta näkymättömyydestä, kun joku kokee, että häntä ei huomata. Muut unohtavat sinut, eivät oikein arvosta mitenkään tai peräti tahallaan vaikenevat kuoliaaksi. Nykyään kun on olemassa sosiaalinen media, on kehittynyt ns. huomiotalous. Jos julkaiset jonkin kuvan tai tarinan netissä etkä saa lainkaan tykkäyksiä tai saat liian vähän tykkäyksiä, sinusta tuntuu kurjalta. Asialla on tietysti positiivinenkin puolensa: jos huomionkipeys tulee tyydytetyksi, kun saat tykkäyksiä, silloinhan some on sinulle avuksi.

Yksinäisyys on se perimmäinen ongelma, jota ihmisten antama huomio lievittää. Mutta jos puhumme hengellisestä elämästä, on jokaisella, joka palvelee ja näkee vaivaa, tarve saada huomiota ja tunnustusta työstään. Paavali kehottaa: Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne. Room.12:10. Tai hän sanoo: He ovat virkistäneet minua niin kuin teitäkin. Antakaa tunnustus tällaisille miehille! 1.Kor.16:18.

Jos kuitenkin jäämme vaille ansaittua huomiota seurakunnassa, voimme tsempata itseämme ja muistaa, että Jumala näkee palvelustyömme. Hän huomioi antamisemme ja hyvät tekomme. Oikeastaan voi olla eduksi, että ihmiset eivät meitä kiitä, sillä Jumalan siunaus tulee silloin sitä suurempana meidän osaksemme. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. Matt.6:4,6,18.

Et ole näkymätön, et ole salassa. Sinun hyvät tekosi ovat Jumalan muistissa, sinun lahjasi on talletettu varmaan säilöön, missä ei koi syö eikä ruoste raiskaa (Matt.6:20). Sinun palvelutyösi on rekisteröity ja siitä koituu sinulle siunauksia, moninkertainen sato.

Herra palkitkoon sinulle tekosi, niin että saat täyden hyvityksen häneltä, Israelin Jumalalta, jonka siipien alta tulit etsimään suojaa. Ruut.2:12.

Teroita korvasi

Kuule, lapseni:

Minä näen sinun kipusi ja tiedän tuskasi
Sinä olet minulle rakas
Minä lohdutan sinua ja hoivaan sinua
Minä parannan sinut sinun haavoistasi
Sinun ei pidä pelätä

Minä kuljen sinun kanssasi tätä tietä
Minä valaisen sen sinulle
Minä tuon sinun luoksesi toisia haavoittuneita
Minä hoidan heitä sinun kauttasi
Sinun ei pidä epäröidä

Minä annan sinulle voimaa huomiseen
Minä kuljen sinun vierelläsi joka päivä
Minä en päästä sinua silmistäni hetkeksikään
Minä vartioitsen sinun askeliasi
Sinun ei pidä murehtia

Minä lohdutan sinua kuin äiti lastaan
Minä pidän sinua sylissäni kuin morsiantani
Minä sivelen sinun haavoihisi balsamia
Minä huolehdin, että sinä paranet
Sinun ei pidä masentua

Minä pyyhin jokaisen kyyneleen sinun silmistäsi
Minä karkotan jokaisen vihollisen kimpustasi
Minä lannistan jokaisen, joka sinua lannistaa
Minä nostan ja kannan ja pelastan
Sinun ei pidä itkeä

Sinä saat nähdä, että minä olen Herra
Sinun Jumalasi
Sinä saat huomata, että minä olen Elämä
Ja minä olen Ylösnousemus
Sinun ei pidä epäillä.

Hyvällä omallatunnolla

Minä kiitän Jumalaa, jota palvelen omatunto puhtaana, niin kuin jo esivanhempani ovat tehneet, ja muistan sinua rukouksissani lakkaamatta, päivin ja öin. 2.Tim.1:3.

Paavali oli kristillisen seurakunnan vainooja, joka kääntyi kristityksi. Monet uskovat pelkäsivät häntä vielä kääntymyksen jälkeenkin, mutta turhaan. Barnabas tuli Paavalin avuksi, jotta seurakunnassa tunnustettaisiin Paavalin kääntymys aidoksi (Ap.t.9:27). Paavali myönsi menneisyytensä rikokset ja katui niitä syvästi. Hän kuitenkin sai syntinsä anteeksi, otti kasteen ja sai Pyhän Hengen lahjan. Tämän jälkeen hän eli hyvällä omallatunnolla.

Näin on meidänkin laitamme. Vaikka emme olisi tehneet mitään järisyttävän pahaa, olemme kuitenkin tulleet syntisinä Jeesuksen luo ja saaneet menneisyytemme anteeksi ja mahdollisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä. Jeesuksen veri on puhdistanut sisimpämme ja mekin saamme palvella Herraa puhtaalla omallatunnolla. Kun Korneliuksen talossa joukko pakanasyntyisiä ihmisiä tuli uskoon ja täyttyi Pyhällä Hengellä, Pietari totesi: Hän [Jumala] ei tehnyt mitään eroa heidän ja meidän välillämme, vaan puhdisti heidän sydämensä uskolla. Ap.t.15:9.

Joskus saatamme kokea, että meiltä odotetaan parannusta vielä uskoontulon jälkeenkin. Ihmisten on vaikea unohtaa pahoja tekojamme. He syyttävät meitä menneisyytemme synneistä tai estävät meitä tekemästä hengellistä työtä seurakunnassa, koska olemme niin 'katumattomia ja paatuneita'. Muistan eräänkin sisaren, joka syytti toista uskovaa siitä, että "hän ei ole koskaan nöyrtynyt!"

Anteeksiantamattomuus on haitallista etenkin sille, joka ei jaksa antaa anteeksi. Se kuluttaa sisäisiä voimavaroja ja aiheuttaa häiriöitä seurakunnan elämään. Sille, joka sydämensä kovettaa, voi jopa käydä lopulta huonosti: Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne. Matt.6:15.

Anteeksiantaminen ei tarkoita, että katsomme läpi sormien kaikkea. Se ei ole sokeaa suvaitsevaisuutta eikä suosi rajatonta vapautta. Meillä on oikea asenne, jos olemme valmiit antamaan anteeksi katuvalle, synnistä pois kääntyvälle ja hyväksymään yhteyteemme sen, jonka Kristus on ottanut omakseen. Daavid teki syntiä, Pietari oli uskoton, Paavali oli seurakunnan vainooja - ei ole Kristuksen ruumiissa ketään, joka ei olisi saanut anteeksi eikä voida siitä erottaa ketään, joka on saanut anteeksi.

Pankaamme siis täysi toivomme Herraan ja hänen armoonsa. Hän on vuodattanut verensä meidän edestämme. Hän on puhdistanut sydämemme. Hän on voimallinen auttamaan, että voimme vaeltaa hyvällä omallatunnolla. Jätetään siis pois kaikki aiheeton syyttäminen ja sormella osoittelu.

Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne. Room.12:10.

Autuaita ovat pilkatut

Pilkan kohteeksi joutuminen on kristitylle normaali kokemus. Kun tunnustamme uskoa epäuskoisten edessä, he saattavat halveksia ja ivata meidän elämänkatsomustamme. Aika pian kuitenkin pilkkaamisesta tulee hyökkäys meidän persoonaamme kohtaan. Meille aletaan nauraa, joka päin naamaa tai selän takana. Tämä henkilökohtainen vaino on sielunvihollisen yleinen taktiikka. Jos se ei onnistu kumoamaan meidän sanomaamme, se haluaa ryvettää meidät sanansaattajina. Tässä kaikessa saamme tilaisuuden seurata Herraa, sillä häntäkin pilkattiin. Jos Jeesus ei voinut välttää pilkan kohteeksi joutumista, kuinka me sitten?

Jeesusta pilkkasivat ohikulkijat (Matt.27:39) ja ylipapit, lainopettajat ja vanhimmat (Matt.27:41). Häntä pilkkasivat sotilaat (Luuk.23:36) ja hänen kanssaan ristiinnaulitut rosvot (Matt.27:44). Hän totisesti tietää, miltä pilkatusta tuntuu.

Niinpä, jos sinua pilkataan, voit olla täysin tietoinen siitä, että se kuuluu asiaan. Jos sinun persoonasi piirteille nauretaan, sekin kuuluu asiaan. Ei ole syytä masentua tai joutua epätoivoon. Jos kuljet pää painuksissa, huomaat varmasti jalanjäljet polullasi. Ne ovat syntyneet Jeesuksen askelista.

Jos pilkkahuudot ja vihapuheet seuraavat sinua, voit nostaa pääsi. Saman he tekivät Jeesukselle ja saman he tekivät apostoleille. Masentavien ja mielipahaa tuottavien kokemusten keskellä voit olla varma, että pilkka on vain välivaihe elämän matkalla. Voit säilyttää mielesi tyyneyden ja pyrkiä hyvään niin kuin ennenkin. Kirkkaus, kunnia ja rauha taas tulee jokaisen osaksi, joka tekee hyvää… Room.2:10. Jesaja tiesi hyvin, että pilkka ei ole ikuista:

Herra pelastaa Israelin, pelastaa ainiaaksi. Te ette joudu häpeään ettekä pilkan kohteiksi, ette ikinä. Jes.45:17.

Yliluonnollisen rajamaastossa

Mutta se, joka profetoi, puhuu ihmisille: hän rakentaa, kehottaa ja lohduttaa. Kielillä puhuva rakentaa itseään, profetoiva rakentaa seurakuntaa. 1.Kor.14:3-4. Kaikki te voitte profetoida, kukin vuorollanne, jotta kaikki oppisivat ja saisivat rohkaisua. 1.Kor.14:31.

Profetoimisen yhteyteen Paavali liittää myös tiedon - profeetta voi kertoa tulevia asioita, mutta hän voi myös nähdä (menneisyyden ja) nykytilanteen oikeassa valossa. Monta kertaa tämä hyödyttäisi enemmän kuin tulevien ennustaminen, sillä pahimpia esteitä etenemiselle uskossa on vallitsevan tilanteen näkeminen väärin. Profeetan virka ei ole vain profetoiminen, vaan se on sananjulistajan virka, johon kuuluu profeetallisen sanan esillä pitäminen. On huomattava, että profeetan toimeen liitetään myös opetus (1.Kor.14:6, 31). Profeetta ei siis esitä mystisiä tulevaisuudennäkymiä hengellisessä hurmiossa, intuitiivisen innostuksen vallassa - ainakaan pelkästään - vaan hän on näkijä, hän näkee pintaa syvemmälle ja osaa analysoida näkemäänsä. Profeetan, jos kenen, pitää pystyä tuomaan esiin harkittua puhetta ja kertoa, miten Jumala näkee asiat.

Jos sinulla on profeetan armoitusta, sinun tulee lukea ahkerasti sanaa, jotta voit pitää itsesi linjassa Jumalan yleisen ilmoituksen kanssa. Mikään opillinen besserwisser ei kannata olla. Jeesus Kristus on kaiken viisauden lähde, mutta hän ei ole mikään pilkunviilaaja. Olennaista on pitää korvat auki ja säilyttää sydämen herkkyys, jotta voi kuulla Jumalan puheen. Profeetan tulisi ymmärtää raamatullisia vertauskuvia ja opetella ymmärtämään uniaan. Pyhä Henki auttaa vastaanottamaan, ymmärtämään ja aistimaan, mitä hengen maailmoissa tapahtuu. Kun liikutaan luonnollisen ja yliluonnollisen rajamaastossa, myös erehtymisen mahdollisuus on suuri. Profeetan tulee säilyttää nöyrä mielenlaatu ja olla lempeä ihmisille - myös itselleen.

Rohkaisen siis sinua käyttämään hengen lahjoja. Jos olet saanut profetoimisen lahjan (joka annetaan monille Pyhän Hengen kasteen kokeneille uskoville) tai peräti profeetan viran (joka on harvinaisempi sananjulistajan kutsumus), unohda tuomiot ja uhkaukset. Löydä aina epäkohtienkin keskellä myönteinen näkemys asioihin, valoisa tulevaisuuden kuva. Käytä uskon henkeä - rohkaise, kehota, lohduta. Käytä sanaa, Jumalan ikuista ja kestävää totuutta. Osoita rakkautta ja kiitollisuutta Jeesusta kohtaan. Tee työtäsi hänen kunniakseen. Muista, että Jumala kehottaa seurakuntaansa:

Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetoimisen lahjaa. 1.Tess.5:19-20.

Itsetunnon eheytyminen

Onko sinulla huono itsetunto? Tunnetko itsesi alamittaiseksi, epäonnistuneeksi ihmiseksi? Onko omanarvontuntosi kadoksissa? Etkö oikein osaa ottaa vastaan elämän tarjoamia lahjoja – puolisoa, lapsia, luottamustehtäviä seurakunnassa – koska tunnet itsesi arvottomaksi?

On hyvä peilata itseään Jumalan sanan peilissä. On hyvä tulla syntiseksi, sillä terve synnintunto vie parannukseen ja Jumalan armon kokemiseen. Mutta jatkuva huonommuuden tunne ei ole Jumalan tahto. Katso, millainen arvokas, ainutlaatuinen olento olet:

Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Ps.139:13-14.

Ajattele, millainen käsittämätön salaisuus on elämä. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala… Ps.139:17.

Ihmisessä kulminoituu huippuunsa moni Jumalan luomistyön täydellisyys. Sinäkin edustat tätä täydellisyyttä. Mutta hän haluaa silti tehdä sinut uudeksi, joksikin sellaiseksi kirkkauden olennoksi, jollaisesta voi korkeintaan nähdä unta, jos edes sitäkään. Mutta nyt jo voimme ihailla sellaista uutta ihmistä sanan valossa:

Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. 1.Joh.3:2.

Sanasta voimme lukea, millaisena Kristus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen opetuslapsilleen. Hän oli olento, joka saattoi olla aineellisessa olotilassa ja aineettomassa olotilassa. Hän saattoi kulkea seinien läpi, ilmestyä missä paikassa halusi. Siinä on jo annettu meille hämärä aavistus siitä, millainen uusi ihminen on, millainen valtavan ihmeellinen luomus, jotakin järjellä käsittämätöntä. Taivaallinen ja maallinen yhtä aikaa! Ja sana lupaa, että meistä tulee hänen kaltaisiaan!

Hän on valinnut sinut – omasta mielestäsi huonon ja alamittaisen, mitään osaamattoman – hän on valinnut sinut olemaan uusi luomus Kristuksessa – täydellinen taivaallinen olento!

Jumalan valinta sinun kohdallasi, Isän Jumalan rakkaus, joka lähetti armonsa sinulle Kristuksessa, on se, mikä tekee sinusta jotakin. Sinä olet äärettömän arvokas, koska olet hänen luomansa ja kuulut hänelle.

Jumalan armo meitä kantaa

Rukoilen, että yhteinen uskomme auttaisi sinua käsittämään kaiken sen hyvän, minkä Kristus on meille antanut. Filem.1:6.

Suomalainen käännös ei tuo esiin alkutekstin kaikkia merkityksiä. Tosin en lue alkutekstiä, vaan vertailen englanninkielisiä käännöksiä. Niistä löytyy sellainen sivujuoni, että emme ainoastaan pyri "käsittämään", vaan tuomaan ilmi ja näyttämään uskomme toiminnassamme. Uskon tulisi näkyä ulospäin, koska tunnemme kaiken sen hyvän, minkä Kristus on meille antanut.

Totta se on: jos Kristus todella elää ja vaikuttaa meissä, se näkyy ulospäin. Sen voi kuulla puheesta, se täyttää ajatuksemme ja se vaikuttaa tekoihimme ja elämäntapaamme. Mistä tiedämme, että joku on antelias? Siitä, että saamme todistaa hänen anteliaita tekojaan. Mistä tiedämme, että joku on kiltti ja ystävällinen? Siitä, että hän toimii niin. Mistä tiedämme, että joku on Kristuksen seuraaja? Siitä, että hänen elämänsä heijastaa Kristuksen hallintavaltaa.

Näkyykö sinun olemuksestasi, elämäntavastasi ja teoistasi, että kuulut Kristukselle? - Kaikkihan me olemme vajavaisia, meidän kasvumme ja koulutuksemme on kesken, mutta jos hyvä kehitys on lähtenyt meissä alulle, voimme olla luottavaisia. Paavali on sanonut filippiläisistä ja se koskee meitäkin:

Minä luotan siihen, että Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä. Fil.1:6.

Niinpä voimme nostaa päämme ja luottaa Jumalan työhön meissä. Hän vaikuttaa tahtomista ja tekemistä, hän vaikuttaa pyhittymistä, hän aikaansaa hengellistä kasvua, hän antaa meille tilaisuuksia vahvistua, karaistua ja saada voittoja. Hän tähtää siihen, että meistä tulee uskon ihmisiä, Jumalalle uskollisia, peräänantamattomia ja sitkeitä - kaikin tavoin voittoisia taivastien kulkijoita. Monta kertaa joudumme ylivoimaisiin koetuksiin, mutta tulemme niistä läpi kuitenkin, kun Jumalan armo meitä kantaa.

Me saamme valtakunnan, joka ei järky. Olkaamme sen vuoksi kiitollisia, kiittäkäämme Jumalaa ja palvelkaamme häntä hänen tahtonsa mukaisesti... Hepr.12:28.

Jumala nostaa siipirikon lentoon

Katso, lapseni, minä tiedän, että sinua on kiusattu. Olen seurannut sinun elämääsi ja jo sinun äitisi kiusasi sinua. Sinun veljesi sortivat sinua ja nujersivat sinun itsetuntosi. Sisäisesti ontuvana sinun on pitänyt mennä kouluunkin ja sinun opettajasi kiusasi sinua myös. Välitunneilla sinä sait kestää monenlaista. Olit pienestä pitäen siipirikko, jota lyötiin säälittä. Sinun on pitänyt kestää myöhemmin työpaikallasi aivan kauheaa painostusta, sortamista ja väärin kohtelua. Silti sinä olet harvoin tehnyt mitään vääryyttä kiusaajiasi vastaan.

Minä tiedän, millaisen ahjon läpi olet mennyt. Siksi minä myös huolehdin siitä, että sinä selviät. Minä parannan sinut sinun haavoistasi. Sinä saat kääntää kaiken kiusaamisen voitoksi. Minä annan sinun kauttasi tukea ja terapiaa kiusatuille. Minä annan parantavan sanani sinun suuhusi ja monet kiusatut ja ahdistuneet, monet elämänhalunsa menettäneet, itsetunnoltaan järkkyneet ihmiset saavat sinulta lohtua ja rohkaisua. Sinä saat puhua heille eläviä sanoja minun sydämeltäni, hoivata heitä kuntoon ja vahvistaa heitä.

Katso, lapseni, minä olen sinun tukenasi – et sinä kaadu. Minä autan sinua, et sinä sorru. Minä vahvistan sinua – ei sinun tarvitse joutua epätoivoon. Minä parannan sinut ja sinä saat nousta lentoon. Minä olen Herra, sinun Pelastajasi – kaikkien kiusattujen tuki ja turva.

Vaikka minä kuljen ahdingosta ahdinkoon, sinä annat minulle voimaa elää. Vihamieheni tahtovat minulle pahaa, mutta sinä ojennat kätesi, sinun väkevä kätesi pelastaa minut. Ps.138:7.

Kestätkö pettymyksiä?

Elämässä tulee väistämättä eteen pettymyksiä. Myös hengellisessä työssä voi tulla seinä vastaan. Suurin toivein aloitettu työ kuivuu kokoon, se työ, jonka hyväksi uhrattiin rahaa, aikaa ja kenties jopa maallinen työ. Muistan takavuosilta erään uskonveljen, joka lähti perheineen kauas toiselle puolen maailmaa tavoitteenaan liittyä vähitellen erään lähetysjärjestön palvelukseen. Siitä ei tullut mitään. Veli teki mediatyötä ja se menestyi miten kuten. Sitten hän päätti lähteä Israeliin ja muutti sinne perheineen. Siellä hän toimi jonkin aikaa kristillisessä yrityksessä, mutta palasi lähtömaahan.
 Käydessään Suomessa hän oli meilläkin kerran yökylässä. Saimme todeta, että Jumalan valtakunnan työ ei juuri sillä hetkellä kaveria kiinnostanut, enemmän kiinnosti Formula ykkönen.

Jos sinulla on näky hengellisestä työstä, Jumala koettelee sinun uskollisuutesi. Jos sinun näkysi on vielä epämääräinen, kohde ei ole tarkentunut, suunta kyllä, Jumala voi sulkea sinulta ovia, jotta etsisit uusia ovia ja pääsisit lähemmäs sinun elämäsi varsinaista kutsumustyötä. Pettymykset, epäonnistumiset ja ovien sulkeutuminen voivat kaikki johtaa sinua oikeaan suuntaan. Jos masennut ja suuntaudut takaisin maailmaan, olet luultavasti pahasti hakoteillä.

Joskus Jumala odottaa meiltä sitkeyttä, aivan ylivoimaisen vahvaa sinnikkyyttä, vimmaista tahdonvoimaa ja sisupussin sisua. Niinpä asiaan on vain yksi hyvä ratkaisu: peräänantamattomuus, sisukkuus, päättäväisyys - hulluuteen asti. Sairaus tai muu olosuhde voi keskeyttää työn tai työ voi tulla valmiiksi, projekti voi vaihtua, mutta kokonaan luovuttaminen ei käy. Jeesus itse puhui siitä, että luovuttaminen ei ole vaihtoehto:

Jos joku teistä aikoo rakentaa tornin, niin kai hän ensin istuutuu arvioimaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi. Muuten voi käydä niin, että hän laskee perustuksen mutta joutuu jättämään työn kesken. Silloin kaikki, jotka tämän näkevät, alkavat pilkata häntä: 'On siinäkin mies! Alkoi rakentaa, mutta kesken se jäi.' Luuk.14:28-30.

En ole kauhean hyvin menestynyt itsekään hengellisessä työssä. Olen joutunut jättämään kesken monta projektiani. Yhden asian olen oppinut: jos jokin ovi sulkeutuu, toinen avautuu. Olen kokenut, että Jumala palkitsee sitkeyden ja uskollisen uurastamisen Jumalan valtakunnan pienissä ja vähäpätöisissä hankkeissa ja hän laajentaa työmaata, nostaa uudelle tasolle, vie työtä aina eteenpäin. Vaikuttaa suorastaan siltä, että minun pienet projektini eivät ole varsinaisesti Jumalan projekteja, Jumalan projekti olen minä itse. Hän on toisin sanoen enemmän kiinnostunut minusta kuin projektistani. Hän ei niin paljon välitä eSiru-blogista kuin minusta ja minun luonteeni kehittymisestä, uskoni kasvusta. Hän haluaa, että minusta tulee Jumalan hullu: sitkeä ja sisukas ja (vähässä) uskollinen. Hän ei varsinkaan halua, että annan periksi ihmisten taholta tulevalle vastustukselle. Hän haluaa, että periksi antaminen ei olisi minulle mikään vaihtoehto - koskaan.

Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran vastustuksen, jotta ette menettäisi rohkeuttanne ja antaisi periksi. Hepr.12:3.

Tuulensuojana kylmässä viimassa

Aikoinaan perheellämme oli tapana käydä jouluaattona omaisten haudoilla viemässä kynttilöitä. Se sopi hyvin tehdä samalla, kun poikkesimme aattohartauteen. Sillä tavalla virityimme joulun tunnelmaan.

Aikansa kutakin. Tapa on jäänyt vähitellen pois. Mutta usein, kun menimme hautausmaalle sytyttämään kynttilöitä, oli tuulinen ilma. Tulitikku ehti sammua ennen kuin kynttilä syttyi. Niinpä pyysin vaimoa tulemaan tuulensuojaksi. Silti saattoi kulua monta tikkua ennen kuin kynttilä paloi ja kynttilän hattukin oli paikallaan. Tuulisella säällä vain kannelliset kynttilät paloivat pitkään.

Eilen oli taas pyhäinpäivä ja kynttilät paloivat haudoilla. Mietin sitä kynttilää, pimeää ja tuulista säätä, kuinka se kuvastaa meidän uskonelämäämme. Palaako sydämessämme rakkauden tuli? Onko uskomme elävää? Olemmeko sammuneita lamppuja keskellä kylmää ja pimeää? Eikö meillä ole ketään, joka voisi asettua tuulensuojaksi?

Oli aika, kun luin innolla Efesolaiskirjettä ja huomasin siinä monia yhtymäkohtia omaan elämääni. Kerran sitten tulin lausuneeksi ihan ääneenkin, että ”tunnen monella tapaa kuuluvani Efeson seurakuntaan”. Paikalla ollut veli epäili heti, että ensirakkauteni oli kylmennyt.

Niin, kyllä se mainitaan Ilmestyskirjassa ja Efeson seurakuntaa kehotetaan parannukseen ja ”tekemään ensi ajan tekoja” (Ilm.2:5), mutta sitä ennen mainitaan laskutavasta riippuen viisi viiva seitsemän positiivista piirrettä ja niistä annetaan kehuja efesolaisille. Ei ole tasapuolista unohtaa ne ja mainita vain huonot asiat.

Niinpä haluan tänään rohkaista sinua, koska olet ollut kestävä, nähnyt paljon vaivaa Jumalan valtakunnan hyväksi, koska et ole katsonut pahojen ihmisten juonia läpi sormien, koska olet ollut vakaumuksellinen kristitty ja uskossasi periksi antamaton ja olet samalla, kun olet huolehtinut oman uskosi aitoudesta, koetellut monien muidenkin uskon aitoutta. Olet inhonnut kaikkia vallanhimoisia ihmisiä, jotka tavoittelevat vain asemaa ja valtaa. Ymmärrän, jos sinullakin on hetkiä, kun olet heikoilla, kun tekee mieli luovuttaa, kun lamppusi savuttaa ja uhkaa sammua. Ymmärrän ja rukoilen puolestasi, ettei uskosi sammuisi, vaan saisit lähellesi esirukoilijoita ja uskon ystäviä, jotka voivat antaa tuulensuojaa maailman kylmää viimaa vastaan. Että saisit rauhassa kunnostaa lamppusi ja sinä alkaisit jälleen loistaa kirkkaasti maailman yössä. Jeesus Kristus olkoon sinunkin Vapahtajasi, sytyttäjäsi ja ikuinen valosi, kirkkautesi ehtymätön ja uskollinen lähde – aina kuolemankin yli.

Jos siis teissä asuu Jumalan Henki, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin hän, joka herätti Kristuksen kuolleista, on tekevä eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne teissä asuvan Henkensä voimalla. Room.8:11.

Ei saa häiritä

Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa. Joh.15:4.

On tärkeää osata hoitaa jumalasuhdettaan. Seurakuntien pastorit usein korostavat, että läsnäolo seurakunnassa on tärkeää. Onhan se, mutta läheiset välit Herran kanssa saa aikaan etenkin niin, että hiljentyy joka päivä Raamatun lukemisen ja rukouksen merkeissä, viettämällä rauhallista aikaa Herran kasvojen edessä. On hyvä oppia tällainen elämäntapa. Seurakunnan tarjoama yhteisöllinen malli on enemmän altis häiriötekijöille ja siksi asetan sen omassa arvojärjestyksessäni kakkossijalle.

On hyvä sopia perheenjäsenten kanssa, että tiettynä aikana vuorokaudesta ei keskustella, ei pidetä radiota tai televisiota päällä ollenkaan, silloin hiljennytään. Lapsetkin voivat oppia sen, että aikuiset vetäytyvät aina välillä omaan rauhaansa. Jos toteutat tällaista ohjelmaa ja varaat itsellesi aikaa hiljentymiseen varhain aamuisin, ei se yleensä edes häiritse ketään perheenjäseniä, jotka mahdollisesti vielä nukkuvat. Tai jos olet illanvirkku, voithan pitää Raamattu- ja rukoushetken illallakin.

Kokemuksesta voin sanoa, että Jumala puhuu sanansa kautta ja Pyhä Henki antaa ajatuksia, jotka virvoittavat sisäistä maailmaani. Kun rukoilen, voin huojentaa mieltäni ja kantaa taakkani Herran eteen. Aamuinen rukoushetki tuottaa tuoreita voimia sisäiselle ihmiselle, sillä sen vaikutus on virkistävä. Janoinen sisimpäni saa juoda. Nälkäinen sieluni saa ravintoa Jumalan sanasta.

Minä en voisi näitä lyhyitä kirjoitelmia tuottaa, jos en viettäisi kahdenkeskistä aikaa Herran kanssa joka päivä. Minulla on sellainen näppituntuma siitä, mikä on minulle sopiva määrä Raamatun lukemiseen. Aivot eivät jaksa määrättömästi kahlata Jumalan sanaa eikä sitä voi märehtiäkään (mietiskellä) loputtomiin. On mitoitettava asiat omien rahkeiden mukaan. Mutta luonnollisesti luen sekä Vanhaa testamenttia että Uutta. Luen useita aukeamia kerrallaan ja jatkan aina merkin kohdalta seuraavana päivänä. Luen tällä tavoin Raamattua läpi kannesta kanteen. Voin toki selailla Raamattua myös sieltä täältä. En mieti sanaa teologisesti, vaan lähinnä kuuntelen Jumalaa ja tarkkaan, mitä sanottavaa hänellä on.

Haluan esimerkillä rohkaista sinuakin, jos et ole vielä innostunut yksin toteutettavista hiljentymishetkistä. Kannattaa kokeilla. Etsi siis käsiisi hyvä raamatunkäännös, joka on riittävän ajanmukainen, ja hakeudu rauhalliseen paikkaan ja kerro muille, että sinua "ei saa häiritä". Varaudu siihen, että siellä missä ulkoiset asiat pysähtyvät, siellä sisäiset voimat lähtevät liikkeelle.

Mutta hän vetäytyi jälleen autiolle seudulle rukoilemaan. Luuk.5:16.

Pettämätön turva

Kuulutko niihin, jotka ovat joutuneet kokemaan omaisuutensa ryöstön? Tai oletko muuten vaan, olosuhteiden pakosta, joutunut tulemaan toimeen vähillä varoilla?

Sinä olet itse pyrkinyt siihen, että omaisuus ja varallisuus eivät tulisi elämässäsi keskeisiksi asioiksi. Olet ollut tyytyväinen, kun olet saanut kaiken, mitä elämään tarvitaan. Tämä on siunattu tila, sillä raamattu sanoo:

Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. 1.Tim.6:6. (KR38)

Sinä olet aina saanut iloa antamisesta. Olet pyrkinyt antamaan kymmenykset ja olet antanut joskus suurempiakin uhreja. Olet itse tyytynyt elämään vaatimatonta elämää, olet käyttänyt omia varojasi säästäväisesti ja pidättyvästi. Olet kysellyt, miksi Herra ei ole siunannut antamistasi enemmän? Miksi joudut aina vaan elämään pienessä puutteessa, tulemaan toimeen vähillä varoilla? – Kuule nyt, Herran palvelijat ovat kautta aikojen kipuilleet näitä asioita:

Minä kadehdin jumalattomia, kun näin heidän menestyvän. Heillä ei ole ikinä vaivoja, he ovat terveitä ja lihavia. He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset, eikä heitä toisten tavoin kuriteta. Ps.73:3-5.

Herran sana kuuluu sinulle tänään näin: Minun Jumalani on Kristuksen Jeesuksen tähden antava teille taivaallisen kunniansa rikkaudesta kaiken, mitä tarvitsette. Fil.4:19.

Mitä enemmän tarvitaan kuin ”kaiken, mitä tarvitsette”? Siihen ei voi lisätä mitään, siitä ei puutu mitään. Sinä voit sanoa: Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Ps.23:1. Taivaassa minulla on sinut, sinä olet ainoa turvani maan päällä. Ps.73:25. Ja Jumala lupaa: Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää. Hepr.13:5. Ja vielä:

…minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan. Ps.73:28.