Sairaalassa minulla ei ollut Raamattua mukana, mutta kun loppuaikoina löysin Gideonien Raamatun, luin sieltä lähinnä psalmeja 22 ja 23. Psalmi 22 kuvaa Kristuksen pimeää laaksoa, hänen ristintietään. Niin synkkää ja vaikeaa taivalta ei ole juuri kenenkään tarvinnut kulkea, ei ainakaan täysin viattomana. Psalmi 22 kuvaa jo loppupuolella, mitä siunauksia tämä pimeä laakso tuotti. Kristus korotetaan kansojen hallitsijaksi ja valtiaaksi. Ylistäkää Jumalaa, te Herran palvelijat! Jaakobin suku, kunnioita häntä, palvele vavisten, Israelin kansa! Ei hän halveksinut heikkoa eikä karttanut kurjaa, ei kääntänyt pois kasvojaan vaan kuuli, kun huusin. Sinua minä ylistän seurakunnan keskellä. Sinun palvelijoittesi edessä lunastan lupaukseni. Köyhät syökööt ja tulkoot kylläisiksi, Herraa etsivät ylistäkööt häntä! Olkoon teillä voimaa ja rohkeutta iäti! Muistakoot maan kansat tämän teon ja kääntykööt hänen puoleensa. Kumartakoot häntä myös vieraat heimot, sillä Herran on kuninkuus! Hänen valtansa alla ovat kaikki kansat. Ps.22:24-29. Psalmi 23 kuvaa sitten, miten hän voi kaiken jälkeen olla taivaan valtuuksilla voideltu täydellinen paimen.
Kaikki siunaukset, joita me koskaan saamme, ovat tulosta tästä pimeästä laaksosta, jonka Kristus kävi läpi. Niinpä tiedämme, että jos me joudumme joskus pimeään laaksoon, mekin saamme tulla osallisiksi siunauksista, joita emme koskaan kokisi ilman tuota koettelemusta.
Samoin kuin terve hengellinen syntymä sisältää uudestisyntymisen, kasteen ja Pyhän Hengen kasteen, samoin terve hengellinen kasvu sisältää opetuslapseksi tulemisen, kutsumustietoisuuden ja Kristuksen syvemmän tuntemisen. Kristus on kuningas ja tämä sanoma uppoaa moniin ongelmitta. Vaikeampi kasvun haaste on tulla Kristuksen kaltaiseksi hänen luonteensa tuntemisessa ja toteuttamisessa. Hänen sävyisää luonnettaan ei voi saada ilman kaikenlaisia nöyryytyksiä, pilkkaa ja vainoa. Mutta Kristuksen syvempi tunteminen on vaikein rasti, koska se sisältää tutustumisen hänen kärsimyksiinsä.
Onko sinulla ollut viime aikoina tilaisuuksia oppia Kristuksen asennetta erilaisten vaikeuksien vuoksi? Koetko ihmisten vihaa tai kiusaamista? Käytetäänkö sinua hyväksi? Vähätelläänkö sinua ja uskoasi? Ne ovat tilaisuuksia oppia sitä tyyntä asennetta, joka Kristuksella oli, ja tilaisuuksia säilyttää sisäinen rauha taistelujen keskellä.
Minun sairauteni vakavin oire oli hengenahdistus. Sydän löi kiivaasti ja hengitys oli puuskuttavaa, mutta happi ei tuntunut millään riittävän. Sairaalassa selvisi, että sydämen vajaatoiminta sai keuhkot täyttymään vedellä (pleuranesteellä). Muistin erään lääketieteellisen kuvauksen Kristuksen ristinkuolemasta. Sen mukaan hänen keuhkonsa täyttyivät vedellä, hengittäminen kävi vaikeaksi ja sydän pysähtyi, kun se ei saanut riittävästi happea. Oliko niin, että jostain syystä Kristus halusi jakaa tämän kokemuksensa hengenahdistuksesta minun kanssani, jotta tuntisin häntä paremmin ja kokisin uudenlaista läheisyyttä hänen kanssaan?
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi. Ps.23:4.
Koska Kristus on saanut taivaalliset valtuudet toimia Hyvänä Paimenena, voimme omissa syvissä laaksoissamme luottaa häneen. Siellä pimeässä vasta huomaamme: ”sinä olet minun kanssani”. Ei ole mitään vaikeutta, mitään sairautta, mitään vastoinkäymistä, jossa hän ei voisi sinuakin auttaa. Kun seuraamme häntä ja riipumme hänessä kiinni, hän opastaa meidät pois pimeästä laaksosta ja vie jälleen kohti uutta päivää. Saamme vahvistua uskossamme, oppia näkemään hänen valtasuuruutensa ja voimme uudistua hengessä.
Yö on kulunut pitkälle, päivä jo sarastaa. Hylätkäämme siis pimeyden teot ja varustautukaamme valon asein. Room.13:12.
