Herra vahvistakoon sinun itsetuntosi

Herran siunaus on Isämeidän-rukouksen ohella kristinuskon tärkeimpiä rukouksia. Vaikka Herran siunauksella on tärkeä asemansa, koska se on tavallaan Jumalan itsensä muotoilema siunaus, voidaan saman mallin pohjalta siunata toisia myös omin sanoin:

Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua,
Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen,
Herra vahvistakoon sinun itsetuntosi ja antakoon sinulle elämisen rohkeutta,
Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja ympäröiköön sinua lämmöllään,
Herra siunatkoon sinua, että tiedostat oman ainutlaatuisuutesi,
Herra pitäköön sinua sylihoidossaan ja antakoon sinulle aivan uuden arvon,
Herra parantakoon sinua sisäisesti ja tehköön sinusta eheän jälleen,
Herra pukekoon sinut uuteen voimaan ja tehköön sinusta onnea säteilevän,
Herra kaunistakoon sinua hyvyydellään ja esitelköön sinut morsiamenaan,
Herra antakoon sinulle iloa, elämänhalua ja rohkeutta, ja kantakoon sinua käsillään,
Herra antakoon sinulle rakastavia läheisiä ja uskollisia ystäviä,
Herra siunatkoon sinua ja tehköön sinut onnelliseksi,
Herra kohdistakoon rakkauttaan sinuun ja antakoon sinulle rauhan.

Jeesuksen nimessä, aamen.

Tunne kutsumuksesi

Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. 2.Kor.1:4.

Oletko päättänyt koulusi, etsitkö palvelustehtävää? Mielitkö sananjulistajaksi? Valitettavasti hengellinen työ nähdään usein liian kapea-alaisesti. Varmasti seurakunnassa on paikkansa rukouksella ja sanalla ja niihin tarvitaan pappeja ja saarnamiehiä. Mutta myös diakonialla on paikkansa. Diakonia kai laajasti ottaen tarkoittaa sellaista palvelustyötä, jossa huolehditaan ulkonaisista tarpeista ja autetaan hädänalaisia ja tuetaan vaikeuksissa olevia. Monilla on myös tarvetta sisäiseen parantumiseen, joten tarvitaan rinnalla kulkijoita, tukihenkilöitä, terapeutteja, sielunhoitajia, esirukoilijoita.

Ihmiset hakeutuvat näitä varten oppilaitoksiin tai seurakuntien järjestämään koulutukseen. Kai nekin voivat auttaa, mutta meidän oma elämämme on tarkoitus olla koulua siihen tehtävään, johon Jumala on meidät valinnut. Ne koettelemukset, joiden läpi sinä olet mennyt, ovat sinun varsinainen koulusi.
On hämmästyttävää millaisista mankeleista ihmiset menevät läpi. Lähiomainen voi sairastua, taloudellinen tilanne voi romahtaa, syöpä yllättää, työttömyys katkaista hyvin sujuneen työuran – kaikenlaiset Jobin kärsimykset voivat yllättää niin uskovan kuin epäuskoisenkin ihmisen.

Siinä sinun koulusi on. Kun suoritat tutkinnon, saat todennäköisesti tavata ihmisiä, jotka kokevat hyvinkin samanlaisia asioita, mutta ovat vasta koettelemuksensa alussa. He tarvitsevat sinua vertaistueksi. Ethän haikaile papin koulutusta, kun emmauksen tien kulkijat ovat samalla tiellä kuin sinä? Siinä sinun saarnastuolisi on – ala kertoa, mitä olet kokenut ja kuinka Jumala on auttanut. Jaa kokemuksesi ja koeteltu uskosi toisten kanssa. Se on sinun palvelustyösi, sinun kutsumuksesi.

Niin kuin Kristuksen kärsimykset ovat tulleet runsaina meidän osaksemme, samoin on Kristus tuonut meille runsaasti lohdutusta. Jos me olemme ahdingossa, se koituu teille lohdutukseksi ja pelastukseksi. Jos saamme lohdutusta, myös te rohkaistutte kestämään samoja kärsimyksiä, joita me saamme kokea. Me luotamme lujasti siihen, että te kestätte. Tiedämmehän, että niin kuin te saatte osanne kärsimyksistä, saatte myös lohdutuksesta osanne. 2.Kor.1:5-7.

Läpi harmaan ihmismassan

Hän oli kuullut Jeesuksesta, ja nyt hän väentungoksessa tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittaansa. Mark.5:27.

Jeesuksen ympärillä oli hänen aktiivisimman palvelustyönsä aikana aina väentungos. Ihmiset tunkivat hänen lähelleen saadakseen kuulla hänen saarnaavan tai voidakseen koskettaa häntä. Ja kaikki, jotka koskettivat häntä, paranivat. Mark.6:56.

Näin on tänäänkin. Jos haluat Herran kosketusta, joudut keskelle tungosta. En nyt tarkoita tätä konkreettisesti, vaan tarkoitan hengellisesti. Voit olla varma, kun uskoon tulleena pyrit hengelliseen kasvuun ja lähemmäksi Jeesusta, sinua tönitään, sinua käsketään olemaan hiljaa, sinua painostetaan, sinua kaikin tavoin ohjaillaan johonkin suuntaan. Aina on joku heppu opettamassa yhtä ja toinen heppu opettamassa toista ja kaikkein suurin ryhmä, jotka sinua ohjailevat, ovat nuo äänekkäät tyhjäntoimittajat, joilla on käsitys ’ihmisen oikeuksista’ ja jotka suoltavat loputonta liirumlaarumiaan, jota myös ihmisviisaudeksi kutsutaan. Olen pahoillani, todella syvästi pahoillani, jos joskus itsekin hairahdun jakamaan ihmisviisautta. Voi ei, Herra armahtakoon minua. Mutta ymmärrät, mitä tarkoitan tungoksella? Tarkoitan erilaisten oppikäsitysten, moninaisen uskonnollisuuden ja ihmisten mielipiteiden tungosta. Sinun tulee oppia ohittamaan kaikki nämä erilaiset ’esteet’, jotka hankaloittavat sinun pääsyäsi Jeesuksen lähelle ja kosketusetäisyydelle Vapahtajasta.

Nimittäin onhan niin, että kaiken tämän väkijoukon keskellä, joka tempoilee meitä, ja tungoksen keskellä, joka pysäyttää hengellisen etenemisemme, ei ole mitään niin arvokasta kuin saada kohdata elävää Jeesusta ja kokea Pyhän Hengen aito kosketus. Ei ole mitään niin arvokasta kuin kuulla Kristuksen sana, joka tulee kuin valon välähdys. Ei ole mitään niin arvokasta kuin saada vihdoin vastaus rukouksiin ja karistaa taakat niskastaan. Ei ole mitään niin mahtavaa kuin saada kokea, kuinka ies särkyy voitelun pakosta (vrt.Jes.10:27). Ei ole mitään niin arvokasta kuin kokea, kuinka täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Mutta tarvitsemme paljon kärsivällisyyttä, päättäväisyyttä, ensirakkauden vimmaa, peräänantamattomuutta ’mennä läpi harmaan ihmismassan’, tunkemista läpi väkijoukon ja ihmisten huutojen, jotta saamme kokea niitä harvinaisia hetkiä, kun asiamme yhtäkkiä kirkastuvat, kun Jumalan totuus vapauttaa, kun Herran henki nostaa ylös kuopasta, kun pääsemme läpimurtoon, kun esteet kaatuvat, kun nousemme uudelle tasolle. Kun ihmistungos ja henkivallatkin antavat vihdoin periksi. Se on Kristuksen ansiota, hänen armoaan.

Niinpä rohkaisen sinua tänään – tuntui miltä tuntui – painamaan eteenpäin tungoksessa, missä ihmiset estävät sinua, missä henkivallat vastustavat sinua, ja etenemään kaikesta huolimatta uskon varassa kohti päämäärää, kohti Jeesusta, kohti vapautusta, kohti rauhaa ja iloa, kohti voittoa. Tarvitset Jeesuksen Kristuksen parantavaa voimaa ja hänen pelastavaa armoaan, tarvitset sitä yhtä kipeästi kuin minäkin. Tarvitset sitä yhtä kipeästi kuin verenvuotoa sairastanut nainen:

Nainen näet ajatteli: ”Jos pääsen koskettamaan edes hänen viittaansa, niin minä paranen.” Siinä samassa verenvuoto tyrehtyi ja hän tunsi ruumiissaan, että vaiva oli poissa… Jeesus sanoi hänelle: ”Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa, sinä olet päässyt vaivastasi.” Mark.5:28-29,34.

Odota Jumalan ihmettä

Jumala on ihmeitä tekevä Jumala. Hän tekee määrättömästi ihmeitä, yliluonnollisia tekoja.
Oikeastaan kaikki, mitä hän tekee, on yliluonnollista. Eihän tällaista maailmankaikkeutta olisi voinut syntyä, ellei Jumala olisi luonut jotakin tyhjästä sanansa voimalla. Ymmärrämmekö maailmankaikkeuden mittasuhteita? – Emme ymmärrä. Minkä pituinen matka on valovuosi, osaatko sanoa? Entä 10 miljardia valovuotta? Ymmärrämmekö, miten elämä sai alkunsa? Miten syntyi elävä solu ja miten useista soluista syntyi elävä organismi?

Tiede vasta tutkii eläviä organismeja yrittäen päästä selville niiden toimintamekanismeista. Siinäkin ollaan vasta alkumetreillä. Emme ymmärrä Jumalan luomistekoja, mutta ymmärrämme kuitenkin tarpeeksi. Ja ylösnousemuksen jälkeen ymmärryksemme lisääntyy ratkaisevan paljon. Uskotko sen?

Halusin tämän päivän rohkaisun teemaksi nostaa kysymyksen: mikä on sinun ihmeesi tänään? Uskothan, että Jumala tekee ihmeitä? Uskothan, että hän on varannut niitä sinuakin varten? Kysyn siis: minkä ihmeen sinä kaipaat nähdä elämässäsi tänään?

Monelle oma puoliso olisi ihme, toisille oma lapsi olisi suuri ihme. Jotkut kaipaavat saada ammatin, toiset haluavat löytää oman kutsumuksensa Jumalan valtakunnan työssä. Jotkut olisivat onnellisia, jos pystyisivät maksamaan kaikki laskunsa.

Mikä on sinun ihmeesi? Tuo se rukouksessa Jumalalle. Jumalan ihmeet ovat vähän kuin uunissa kypsyviä pullia. Ensin niitä on pitänyt leipoa reseptin mukaan (ihmiselläkin on osuutensa) ja sitten on vain odotettava (että Jumala tekee osuutensa). Jumalan ihmeet kypsyvät sinunkin elämässäsi kuin pullat uunissa. Odota. Kun aika tulee, saat avata oven ja ’tadaa’ – se on siinä! Jumalan vastaus sinun kaipaukseesi. Jumala vastaa yksinkertaiseen lapsen uskoon. Hän vastaa aina myönteisesti. Hänen lahjansa ovat aina hyviä. Siis:

Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Luuk.11:9.

Tulevaisuuden toivo

He ovat saaneet kärsiä, mutta minä muutan heidän surunsa riemuksi, lohdutan ja ilahdutan heitä. Jer.31:13.

Jeremian kohdalla tapahtui vähän sama ilmiö kuin Jesajankin kohdalla: Jeremia alkoi parannussaarnan ja tuomioiden sijasta lohduttaa ja rohkaista ihmisiä ja kertoa Jumalan armosta ja hyvyydestä, jonka hän on vielä varannut uppiniskaiselle kansalleen. Tämä jakso alkaa Jeremian luvusta 30 ja voidaan otsikoida ”Minä käännän sinun kohtalosi”. Siinä Jumalan henki puhuu omaisuuskansalleen Israelille ja lohduttaa tätä antaen lupauksia tulevasta, myös uudesta liitosta.

Lapsesi palaavat kotiin vihollismaasta, sanoo Herra. Sinulla on tulevaisuuden toivo: lapsesi palaavat asuinsijoilleen, sanoo Herra. Jer.31:17.

Jumalan uskollisuus Israelin kansaa kohtaan on hämmästyttävää. Israel rikkoo koko ajan, he kapinoivat ja kulkevat harhaan. Jumala nuhtelee heitä ankarasti ja rankaisee kerran toisensa jälkeen. Israel tekee parannusta korkeintaan hetkellisesti ja palaa taas entiseen menoonsa – epäuskoon. Mutta Jumala osoittaa armonsa aina uudelleen ja lupaa hyvän ja siunatun tulevaisuuden. Näin vanhan liiton kirjoitukset sisältävät puhdasta evankeliumia. Kristuksen muoto tulee tässä Jeremiankin jaksossa kirkkaana esiin, ja näemme, kuinka hänen armahtavat käsivartensa ovat auki ottamaan vastaan kansansa syntiset. On virkistävää lukea Vanhaa testamenttia, kun vanhan liiton kirjoitukset valaisevat meille Kristusta ja hänen pelastussuunnitelmaansa ja kertovat meille Jumalan loputtomasta armosta.

Niinpä saamme tänäänkin rohkaisua Jumalan sanasta. Saamme kuulla, kuinka armollinen ja hyvä Jumala on. Syntisinä ja harhapoluille eksyneinä olemme hänen etsivän katseensa valokeilassa. Hän etsii meitä kuin kadonneita lampaitaan ja vain yhtä tarkoitusta varten: ottaakseen syliinsä ja tuodakseen kotiin. Pitääkseen meistä huolta. Viedäkseen meidät janoon nääntyvät juomaan:

Väsynyttä minä juotan, nääntyneen minä ravitsen. Jer.31:25.

Kuinka hyvä onkaan Herra! Antakaamme elämämme Elämän ruhtinaalle, palvelkaamme häntä iloiten. Hän on ansainnut, että häntä palvellaan ja hänelle ollaan kuuliaisia. Hän saakoon meidän jakamattoman sydämemme ihailun ja ensirakkauden osakseen tänään.

Terve usko kasvaa

Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. Hepr.11:1.

Olen puhunut aiemmin ns. ”luonnollisesta uskosta”. Luonnollinen usko on sitä, että tiedämme auringon nousevan huomennakin, tiedämme että sateen jälkeen tulee aurinkoisia ilmoja, tiedämme että kaamos vaihtuu kevääksi. Tiedämme, että raskaana oleva nainen jonain päivänä synnyttää. Tällainen usko syntyy sydämeemme ja kasvaa siellä aivan automaattisesti, kun ikää ja elämänkokemusta karttuu. Kun on elänyt 10-vuotiaaksi, uskoo jo aika vankasti, että aurinko nouse huomennakin. Entä sitten, kun on jo 60-vuotias? On täysin varma, että kylmää ja pimeää talvea seuraa kevät. Jossain vaiheessa aurinko alkaa paistaa ja tintti laulaa puussa – sen vaan tietää kokemuksesta ja siksi ei talven synkkyys tee mitään toivottomuuden pesää sieluumme.

Samalla tavalla on hengellisen uskon laita. Kun tulemme uskoon, tarvitsemme hengellisiä kokemuksia, jotta uskomme vahvistuisi. Tarvitsemme Raamatun sanaa, sillä kaikki usko nojaa Raamatun lupauksiin. Kun luemme ensi kertaa Raamattua, saatamme mennä monien lupauksien ohi edes huomaamatta niitä. Mutta kun luemme Raamattua ahkerasti, alkavat Jumalan yksityiskohtaiset lupaukset tarkemmin erottua kokonaisuudesta. Kun jokin asia tulee luetuksi 10 kertaa, alamme vähitellen uskoa siihen. Kun ikää karttuu, alamme vahvistua uskossamme. Kun sama Jumalan sanan kohta toistuu silmiemme alla sadannen kerran, alamme jo pikkuisen uskoa siihen, että sen täytyy olla totta. Huomaamme siis, että usko kasvaa, kun luemme (tai kuuntelemme) sanaa (tai sananjulistusta) ja mitä enemmän ajatuksemme askartelevat sanan kanssa (mitä enemmän märehdimme sitä) sitä enemmän se alkaa uskossa sulautua meihin. Sitä enemmän myös Pyhä Henki voi kirkastaa sanaa ja avata meille viisauden ja ilmestyksen hengessä Jumalan totuuksia. Kun sana erityisesti koskettaa ja tulee henkilökohtaisesti lähelle ja todeksi minulle itselleni, on kyseessä logos -sanan elävä versio eli ns. rhema-sana. Suomenkielinen Raamattu käyttää tästä termiä ”Kristuksen sana”.

Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana. Room.10:17.

Niinpä rohkaisen sinua kuuntelemaan sanaa, lukemaan Raamattua, ja mietiskelemään sanaa. Palkintona on hengellinen kasvu. Palkintona on, että Jumala puhuu sinun sydämellesi. Emmehän halua jäädä lapsiksi siinä mielessä, että jäämme lapsen asteelle? Koska haluamme kasvaa aikuisiksi, meidän tulee syödä hyvin ja tukevasti. Samat periaatteet koskevat alhaisia ja ylhäisiä, pappeja ja maallikoita, naisia ja miehiä, rikkaita ja köyhiä. Jumala kohtelee kaikkia tasapuolisesti. Sinäkin voit siis kasvaa hengessä aikuiseksi, elää lähellä Kristuksen sydäntä, olla Jeesukselle rakas opetuslapsi, toteuttaa Jumalan antamaa kutsumusta ja päästä kerran voittajana perille. Voimme kasvaa uskossamme ”täyden iän määrään” niin että uskomme Paavalin tavoin:

Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä, eikä vain minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat hänen ilmestymistään. 2.Tim.4:8.

Kutsu reheville laitumille

Minä tuon lampaani vieraasta maasta, minä kokoan ne kansojen keskuudesta, tuon ne omaan maahansa ja kaitsen niitä Israelin vuorilla, purolaaksoissa ja kaikilla ruohoisilla mailla. Vehmailla niityillä minä niitä kaitsen, niiden laidun on Israelin korkeilla vuorilla. Siellä, vehreillä kedoilla, ne saavat levätä, ne saavat käyskennellä Israelin vuorten rehevillä laidunmailla. Hes.34:13-14.

Jos luemme tämän Hesekielin profetian niin, että ajattelemme vain maata nimeltä Israel, juutalaista kansaa tai nykyistä valtiota nimeltä Israel, saamme jakeesta irti vain yhden siivun, pienen palan koko moniselitteisen ilmoituksen sisällöstä ja ehkä tärkein sanoma menee ohi – yli hilseen niin kuin sanotaan. On ainakin vaara, ettemme osaa ottaa siitä itsellemme juuri mitään, kun emme ole israelilaisia, emme ole juutalaisia, vaan suomalaisia – pakanasyntyisiä ihmisiä. Mutta onhan siinä kuvaus Hyvästä Paimenesta, meidän Herrastamme Jeesuksesta. Jos vaihdamme sanan ”Israel” ilmaisuun ”Jumalan valtakunta” pääsemme ehkä jo lähemmäksi sellaista merkitystä, joka puhuttelee meitäkin.

Hyvä Paimen siis kutsuu lampaansa ulos maailmasta (vieraasta maasta) ja tuo ne omaan Valtakuntaansa. Hän kaitsee niitä virkistävien purojen äärellä niin että lampaat saavat iloiten ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Hän vie lampaansa syömään tuoretta ruohoa (hän ruokkii ne vahvalla Jumalan sanan ruoalla). Paimen vie lampaansa ”reheville laitumille”, toisin sanoen heiltä ei puutu hyvää ruokaa. Minä kaitsen itse lampaitani ja vien itse ne lepäämään – näin sanoo Herra Jumala. Hes.34:15. Lampaita ei ajeta enää takaa eikä niiden tarvitse hengen hädässä juosta karkuun, ne saavat levätä rauhassa. Lampaille onkin tärkeää saada olla rauhassa, kun ne märehtivät ruokaansa. Ja Hyvän paimenen kuvaus jatkuu:

Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta, ja vahvat ja lihavat minä pidän kurissa. Minä kaitsen laumaani niin kuin sitä tulee kaita. Hes.34:16.

Eksyneet tuodaan kotiin ja ontuvat hoivataan kuntoon. Uupuneet ja väsyneet saavat erityistä huolenpitoa. Puskijat pidetään kurissa. Tässä kerrotaan Paimenesta hienoja ominaisuuksia, joiden turvin lauma voi hyvin. Mitä huomiota juuri sinä kaipaat tänään Hyvältä Paimenelta?

Oli tarpeesi mikä tahansa, juuri sinua varten Jeesus on tullut ja hänellä on antaa sinulle, mitä sinä tarvitset. Hän tarjoaa suojelua susia vastaan, vettä janoon, ruokaa nälkään, lepoa väsymykseen, terveeksi hoivaamista sairaille – kaikkea mahdollista. Ja jos olet jostain syystä eksynyt kauas hänestä, sinulla on toivoa – Hyvä Paimen etsii sinua. Hän on siinä hyvä, suorastaan mestari. Jokaisen ihmisen ajankohtaisiin, kipeisiin ongelmiin hänellä on vastaus.

Te, ihmiset, olette minun lampaani, minun laitumeni lampaat. Minä olen teidän Jumalanne. Näin sanoo Herra Jumala. Hes.34:31.

Kultasepän työtä

Jumala puhuu minullekin joskus unien kautta. Eräässä unessa katselin tuntemani veljen tekemää asuinhuonetta. Ihmetellen katselin sitä, kun en ollut ollenkaan selvillä siitä, että hänellä oli sellainen rakennusprojekti meneillään. Kaikki oli tehty kauniisti puusta. Keittiön kaapistot olivat kaunista lakattua puuta, jossa tummat ja vaaleat sävyt vaihtelivat. Lakattu puu hallitsi kaikkialla näkymää. Työn jälki oli taitavaa, vaikka ei aivan virheetöntä. Muistaakseni samassa unessa oli toinen katkelma, jossa katselin erästä toista miestä, joka tuli paikalle autollaan. Huomioni kiinnitti hänen autonsa, sillä sen kori oli myös puusta tehty. Auton kori oli koottu hyvin taitavasti veistetyistä kaarevista muodoista ja sen pinta muistutti parkettia.

Herättyäni mietin tätä puusta rakentamista, sillä molemmat miehet tunnistin uskoviksi. Etsimättä tuli mieleeni Raamatun kohta: Perustus on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus. Muuta perustusta ei kukaan voi laskea. Rakennetaanpa tälle perustukselle kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, aikanaan tulee ilmi, mitä kukin on saanut aikaan. Tuomiopäivä sen paljastaa: se päivä ilmestyy tulenliekeissä, ja tuli koettelee, millainen itse kunkin aikaansaannos on. Se, jonka rakennus kestää, saa palkan. Se taas, jonka rakennus palaa, kärsii vahingon. Itse hän tosin pelastuu, mutta kuin tulen läpi. 1.Kor.3:11-15.

On selvää, että kenenkään ei tarvitse rakentaa puusta, heinistä tai oljista, vaan jokainen voi rakentaa kullasta, hopeasta tai jalokivistä. Miten oikein pääsemme tähän?

Maailmassa asioita mitataan niiden koon mukaan. Maailma arvostaa sellaista, mikä on isoa ja komeaa. Maailmalle on määrä ja koko tärkeämpiä kuin laatu. Joskus nämä maailman arvot siirtyvät hengelliseenkin elämään ja ihmiset alkavat odottaa Jumalan palvelijoiltakin, että nämä olisivat ”jotakin suurta”. Heidän täytyy osoittaa suuruutensa olemalla kuuluisia. Ihmiset edellyttävät, että henkilön pitää näkyä tiedotusvälineissä ja saada nimeä. Mitä enemmän ihmisten pokkurointia jonkun ympärillä on, sitä ”suurempi” Jumalan mies (tai nainen) hän on olevinaan. Onko todella näin?

Jos meidän pitää rakentaa kullasta, hopeasta tai jalokivistä, silloin olemme tekemisissä enemmän laadun kuin määrän kanssa. Pieni määrä jalometallia on arvokas kimpale ja jalokiviä tuskin kovin isoja maailmassa onkaan. Mitä arvokkaampaa materiaa käytämme, sitä pienempää kohdetta rakennamme. Aivan samoin on uskon laita: kun rakennat jalometallista tai timanteista jotakin kestävää, työsi aikaansaannos ei näytä maailman silmissä miltään. Jumalalla yksin on vaaka, joka punnitsee. Jumalalla yksin on tuli, joka koettelee. Jos tavoittelet kuuluisuutta ja mittaat hengellistä työtäkin vain näkyvyys- tai näyttävyysmittareilla, et koskaan jaksa keskittyä tekemään kultasepän työtä.

Jeesus ei tavoitellut ihmiskunniaa eikä jaksanut suurten ihmisjoukkojen keskellä kauan olla. Hän vetäytyi aina yksinäisyyteen. Hän tarvitsi Jumalan voiman, ei hän tarvinnut ihmisten suosiota. Jeesus ei rakentanut puusta ja heinistä, vaan hän rakensi jotakin paljon kestävämpää. Kuuluisuus oli hänelle haitta, ei etu.

Rohkaisen siis sinua, joka panostat laatuun. Ole siunattu, sinun työsi on tulenkestävää. Se ei näytä aina miltään, mutta juuri siksi se onkin kestävää. Jatka vain, sinä saat kerran palkan – sinun työsi ei pala poroksi. Sinä olet valinnut hyvän osan kuin Betanian Maria eikä sitä oteta sinulta pois. Kun suuret rakennelmat sortuvat, sinun pienet korusi arvioidaan suuriksi aarteiksi. Ne ovat kultaa ja hopeaa ja täynnä säihkyviä kiviä. Kerran ne vetävät katseita puoleensa, vaikka ne nyt jäävät piiloon. Sinun työsi säilyy halki ikuisuuden.

Mutta kuka kestää hänen tulemisensa päivän, ja kuka voi pysyä, kun hän ilmestyy? Sillä hän on niinkuin kultasepän tuli ja niinkuin pesijäin saippua. Mal.3:2 KR33.

Mitä minusta tuleekaan isona?

Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita sinä et tiedä. Jer.33:3 KR33.

Jumala loi meidät uteliaiksi ihmisiksi ja uteliaisuutemme kohdistuu tulevaisuuteemme, siihen salattuun osaan elämäämme, joka ei ole vielä tullut näkyväksi. Uskovina meidän ei tarvitse turvautua ennustajiin eikä selvänäkijöihin, vaan voimme luottaa profeetalliseen sanaan. Ilmoitus voi nousta Raamatun sanasta ja voimme kokea sen henkilökohtaisesti. Tai voimme saada Jumalalta näkyjä, unia, ilmestyksiä – yliluonnollista tietoa.

Kaikki olemme kokeneet sitä innostunutta odotusta, joka littyy joululahjojen avaamiseen. Aika monet ovat saaneet kokea sitä innostunutta odotusta, joka liittyy lapsen tai lapsenlapsen syntymiseen. Millaisen lahjan olen saanut, mitähän siellä paketissa on? Voi, millainen pieni ihmisen alku sieltä tuleekaan? Minkälainen persoona hänestä kasvaa? Nyt emme tunne häntä vielä, hän on vasta idullaan.

Sinunkin tulevaisuutesi on ikäänkuin lapsi, joka vasta syntyy (vaikka olisit jo ikäihminen). Vähä vähältä sinun elämäsi nuppu avautuu ja saamme nähdä, mitä sinusta tulee. Onhan sinulla nyt jo jokin tietoisuus siitä, mihin suuntaan Jumala sinua vie? Jos sinulla ei ole mitään kutsumustietoisuutta, ei mitään selvää käsitystä siitä, millaiseksi ihmiseksi Jumala haluaa sinut muovata, silloin sinun olisi aika kääntyä Jumalan puoleen ja pyytää häneltä neuvoa, ohjeita ja suuntaa. Anna hänen hyvän kätensä johdattaa sinua ja luoda sinut sellaiseksi persoonaksi, jossa toteutuu Jumalan visio sinusta. Myös maailmalla, ihmisillä ja Paholaisella on suunnitelmia sinun varallesi. Ethän kuuntele heitä? Nostathan tänään katseesi ylös, huudathan sydämesi rukouksen hänen puoleensa: ”Herra, ilmoita minulle niitä suuria ja salattuja asioita, joita en ole tiennyt, niitä jotka eivät vielä ole tulleet esille elämässäni, niitä piirteitä, joita ei vielä ole noussut esiin persoonastani – Herra, luothan minut sellaiseksi kuin sinä tahdot! Haluan palvella sinua ja toteuttaa sinun suunnitelmaasi”. Ja Jumalan lupaus kuuluu:

Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Jer.31:9 KR33.

Käytettävissä

Jeesus loi meille tällaisen kauniin maailman, jossa pilvet purjehtivat sinisellä taivaalla, jossa linnut laulavat, kukat kukkivat, purot solisevat. Hän loi kaikki kauniit värit ja tuoksut. Hän loi auringonlaskun. Hän loi meidät mieheksi ja naiseksi, että voimme ihastua, rakastua ja kiintyä toisiimme – ja saada lapsia.

Ja koska osasimme sotkea tämän kauniin maiseman ja vihata ja tehdä pahaa, hän tuli vielä tänne ihmiseksi korjaamaan rikki mennyttä. Hän tuli lunastamaan meidät kuoleman otteesta ja viemään ikuiseen elämään. Hän tuli tekemään luoduilleen pelkkää hyvää. Hän lupasi luoda entistä ehomman ja paremman maailman.

Miten me vastaamme hänelle hänen hyvyyteensä? Miten sinä vastaat? Ainoa oikea vastaus on palvella häntä kaikesta mielestään, voimastaan ja sydämestään.

Rohkaisen sinua tähän. Anna sydämesi tänään uudelleen hänelle. Asetu hänen käytettäväkseen. Hän haluaa sinun kauttasi kohdata muita ihmisiä ja osoittaa heille rakkautta. Sinä voit olla taivaallisen Kuninkaan lähettiläs tänään. Sinä voit olla raikas tuulahdus siitä hengen maailmasta, jossa syntiinlankeemus ei ole päällimmäinen ja hallitsevin asia. Sinä voit edustaa sovitusta, uskoa, toivoa ja rakkautta – Kristuksen tähden – aidosti, ilman uskonnollista tehostusta, ilman muovisia tekoruusuja.

Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani. Gal.2:20.

Kyllä se on totta

Sinulle, joka pidät itseäsi arvottomana:

Herra, sinun Jumalasi, näkee sinun tilanteesi. Hän tietää hyvin tarkasti sinun sielusi tilan. Hän haluaa sanoa sinulle: Et sinä ole arvoton ottamaan vastaan Jumalan hyvyyttä. Sinä olet kutsuttu sisälle Jumalan valtakuntaan. Sinä olet Jumalallesi rakas. Sinä olet hänen lapsensa.

Hän on nähnyt sinun vaikeutesi, kaikki elämäsi vastoinkäymiset. Hän on nähnyt, kuinka sinua on petetty, rumasti käytetty hyväksi. Sinä olet masentunut ja tunnet itsesi huonoksi ja kelpaamattomaksi. Et usko voivasi ansaita mitään hyvää, koet epäonnistuneesi, tunnet tehneesi syntiä. Tunnet pettäneesi itsesi ja olet menettänyt itsekunnioituksesi. Häpeät itseäsi.

Jumala puhuu sinulle, kuuntele. Sinä olet hänen silmissään arvokas. Sinä olet hänen silmissään kaiken rakkauden arvoinen. Ei sinun tarvitse olla häpeissäsi. Hän haluaa palauttaa sinun arvosi, korjata sinun minäkuvasi. Hän haluaa sinun tietävän, että sinä olet hänen oma lapsensa, kaunis ja ihastuttava, vieläpä siunattu ja onnellinen, eräänä päivänä hyvin onnellinen.

Hän haluaa antaa anteeksi sinun syntisi ja luoda sinut uudeksi. Hän haluaa antaa sinulle tulevaisuuden ja toivon. Hän lahjoittaa sinulle uuden arvon, hän korottaa sinut kuninkaalliseen asemaan. Hän pukee sinut uusilla vaatteilla ja kaunistaa sinut koruillaan. Et sinä jää yksin etkä sinä enää tunne itseäsi hylätyksi. Sinä saat iloita kaikesta, mitä Herra tekee. Sinä saat loistaa ilosta. Sinä et enää muista niitä synkkiä päiviäsi, kun tunsit itsesi arvottomaksi. Sinä katsot jälleen toivorikkaasti eteenpäin ja sinun sydämesi on täynnä iloa.

Herralla on varattuna sinulle vain hyviä asioita, pelkkiä siunauksia. Ota ne vastaan. Tule hänen tykönsä, riennä hänen syliinsä. Sinä saat kokea hänen hyvyytensä ja kuulla hänen kutsunsa. Herra lähettää palvelijansa puhumaan sinulle ja sinä tiedät ”nyt Herra puhui!” Sinä kyselet: ”Hän puhui minulle suoraan sydämeen – voiko se olla totta?”

Kyllä se on totta. Jeesus on hänen nimensä. Hänen sylinsä on auki sinua varten.

Mestaruussarjassa

Uskossa eläminen on kuin jääkiekkoa. Vasta kääntyneenä on aina horjuva olo, kun luistimet jalassa on vaikea pysyä pystyssä. Jos jotenkin onnistuu saamaan pari potkua eteenpäin, kohta on rähmällään. Seurakunnan kaukalo ei tunnu kauhean lämpimältä paikalta, vaan enimmäkseen joutuu tutustumaan jään pintaan.

Jos luistelu jotenkin alkaa sujua, aika pian joutuu huomaamaan, että kentällä ei ole vain yksi joukkue, joka pelaa yhteen ja tekee yhteistyötä, vaan siellä tuntuu olevan monta joukkuetta, jotka pelaavat milloin mitäkin maalia. Jos annat syötön kaverin lapaan, niin syöttöä takaisin ei kuulu. Kentällä tuntuu olevan suuria pelaaja-egoja, jotka eivät paljon kiekkoa lainaile. Niinpä maaleja ei synny, kun kaikki roiskivat sinne tänne ja sooloilevat omiaan.

On myös totuttava siihen, että kampituksia ja taklauksia pitää ottaa vastaan joka vaihdossa. Koskaan ei tiedä, miltä suunnalta taklaus tulee. Kiinnipitämisestä ei saa jäähyä. Mailat heiluvat ja niillä myös huidotaan sääntöjen vastaisesti. Tappeluihin on vaara sotkeutua vähän väliä.

On hyvä oppia ainakin pukeutumaan kunnolla ja pitämään suojuksistaan huolta. On opittava mailan käsittelyä ja pystyssä pysymistä. On oltava vastustajaa nopeampi. On opittava tunnistamaan vastapuoli ja pelaamaan vastustajan maalia – ei omaa. Onneksi tästä pelistä on saatavilla hyvä käsikirja, jota lukemalla voi oppia ymmärtämään pelin ideaa.

Niinpä voin rohkaista sinua: peli on kovaa, mutta sitä voi oppia. Siinä voi pärjätä. Tuomari on hyvä ja viheltää oikein. Voittajat palkitaan ruhtinaallisesti. Valmentaja on Mestarien mestari. Hän kykenee valmentamaan joukkueestaan voittajia. Ei kun pelaamaan!

Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu… 1.Tim.6:12.

Sinun sielusi talvi

Monia vaivaavat tänä päivänä erilaiset lapsuuden traumat. Monia on kohdeltu väkivaltaisesti, monet ovat kokeneet hylkäämistä. Kaikilla ei ole mitään erityisen dramaattista kerrottavaa, heidän sieluunsa vain on tarttunut lapsuuden kylmyys. Sinne on ikäänkuin jäänyt pysyvä talvi. Kylmät viimat puhaltavat aina, tyly ilmasto vallitsee, kielteinen ja pessimistinen asenne elämään hallitsee kaikkea.

Tällainen jääkausi ihmisen sielussa voi ilmetä monin tavoin, tulla erilaista psyykkistä oireilua, masennusta ja itsetuhoisuutta. Mutta voi tulla myös vaistomaista toisten kiusaamista ja yritystä selvitä kaikista ongelmista toisiin kohdistuvan kontrollin kautta, joka voi johtaa henkiseen painostamiseen ja väkivaltaan, kuten kiusaamiseen. Silloin ihminen omaksuu saman henkisen ilmaston, jonka peri vanhemmiltaan.

Sinun on kuitenkin hyvä tiedostaa selvästi, että voit valita. Voit päättää, että et jatka vanhempiesi perintöä. Voit päättää, että jääkausi sinun sydämessäsi tulee sulamaan. Voit antaa niin elämäsi Herran Jeesuksen käsiin ja Jumalan johdettavaksi, että sieluusi saapuu kevät. Jos ylläoleva on edes osaksi totta sinun kohdallasi, Kristus on omiaan hoitamaan sinun sieluasi. Kun luovutat itsesi hänen käsiinsä, kevät tulee vääjäämättä elämääsi ja kaikki virkoaa. Sielussasi alkavat puhaltaa lempeät tuulet, kukat alkavat kukkia, vesi solista, linnut laulaa.

Ota käteesi Raamattu ja ala lukea sitä. Ime itseesi elämän eliksiiriä – Jumalan sanaa. Käänny rukouksessa Jumalan puoleen ja luovuta elämäsi talvi hänen käsiinsä – kaikki hylkäämiset, pettymykset, ihmisten tylyys, oma voimattomuutesi. Anna hänen vahvojen käsivarsiensa nostaa sinut syliinsä ja kantaa sinua. Sinä saat päästä virvoittavien vesien ääreen, sinä saat päästä lepoon ja rauhaan. Sano hänelle: ”Herra Jeesus, tulen sinun tykösi, annan elämäni jääkauden sinun sulatettavaksesi. Pelasta minut tämän hyytävän talveni keskeltä ja tee minusta sinun opetuslapsesi, iloinen ja elämänhaluinen, onnellinen Kristuksen seuraaja!”

Totisesti, hän on kykenevä pelastamaan sinut. Luota häneen.

Pelkoja vastaan

Olen ollut arka ja ujo lapsi. Olen kärsinyt peloista kouluaikanani. Suullinen esitys äidinkielen tunnilla oli jokavuotinen painajainen. Olin kateellinen, kun kuulin, että joku yhtä ujo tapaus oli saanut vapautuksen suullisen esityksen pitämisestä lukiossa. Myöhemminkin elämässä on sosiaalinen pelko ollut vaikeuttamassa elämääni.

Olen myös jotenkin selvinnyt. Vaikeuksia on ollut koko ajan kasapäin, mutta voin sanoa Jumalan kunniaksi, että uskosta, Raamatun sanasta ja rukouksesta on ollut paljon apua. Jumalan sana antaa toivoa, rukous vahvistaa rohkeutta, ja se apu, joka tulee ylhäältä, on todellista. Olen myös nähnyt, että muutkin kamppailevat pelkojensa kanssa, jopa paljon pahempien pelkojen kanssa.

On olemassa perinnöllinen taipumus skitsofreniaan, josta jotkut kärsivät. Se voi ilmetä niin, että ei kykene uskomaan niitä hyviä asioita, joita evankeliumi edustaa. Skitsofrenia kääntää kaiken peloksi. Kun julistetaan pelastusta ja taivaan ihanuutta, se kääntyy peloksi joutua helvettiin. On hyvä ymmärtää, että tämä on sairautta, mutta on myös hyvä ymmärtää, että se pelko on todellinen ja tuska raastava.

Jotkut kärsivät paniikkihäiriöstä. He eivät voi mennä kauppaan tai bussiin tai muihin sosiaalisiin tilanteisiin joutumatta vaaraan, että paniikki iskee. Tällainen ongelma johtaa helposti syrjäytymiseen. Elämä menee pilalle pelon takia.

On hyvä, jos osaamme puhua aroille ihmisille hiljaa ja rauhoittavasti. Älkäämme lietsoko pelkoja. Oikeasta opista ei ole paljon apua pelkoihin, mutta täydellinen rakkaus karkottaa pelon (1.Joh.4:18). Ollaan lähimmäisiä, kuljetaan vierellä, kuunnellaan sydämellä, pysytään rukouksen hengessä ja rohkaistaan arkoja (1.Tess.5:14).

Sinulle ”pelosta tärisevälle” Jeesus sanoo tänään: älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi – minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni. Jes.41:10.

Ponnistatko kuopasta?

Yhdelle hän antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan. Matt.25:15.

Meillä on kovin erilaiset lähtökohdat. Joku syntyy köyhään perheeseen, toinen rikkaaseen. Joku syntyy vähälahjaisena, toinen lahjakkaana. Joku saa vähän rakkautta, toinen paljon. Joku syntyy terveenä, toinen vammaisena.

Yleensä opimme hyväksymään omat lähtökohtamme, mutta monta kertaa joudumme epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin, kun meidän lähtökohtiemme tasoa ei huomioida. Yhteiskunta pyrkii tasa-arvoon ja koulutuskin on periaatteessa yhtä vaativaa kaikille. Jos et pärjää, voit syrjäytyä. Kukaan ei yleensä kauheasti tue kelkasta pudonneita.

Haluan siis rohkaista sinua, joka ponnistat kuopasta. Ihmiset eivät aina näe sinun lähtökohtiasi ja voivat halveksia sinua, vaikka itse asiassa olet selvinnyt hyvin ja suoriutunut loistavasti. Jumala näkee sinut ja tietää, mikä on sinulle kiitettävä suoritus. Jumala näkee, että sinä sait huonot lähtökohdat, mutta koska sinä turvaat Herraan, hän on sinun tukenasi ja apunasi. Hänen erityinen huolenpitonsa kohdistuu sinuun, koska hän näkee sinun vaikeutesi. Hän tietää, miten epäedulliset lähtökohdat sinulla on ollut monessa asiassa.

Pyhä Henki haluaa rohkaista sinua, joka tunnet itsesi huonoksi ja alamittaiseksi ja kelkasta pudonneeksi. Sinä olet kuitenkin Jumalalle rakas. Ja sinullakin on lahjoja, joita voit antaa Jumalan käyttöön. Et ole edes yhden talentin ihminen, vaan sinulle on annettu useampi talentti. Olet lahjakas. Älä siis arkaile, vaan ole rohkea ja palvele Herraa kaikesta sydämestäsi, niin hänen voimallinen käsivartensa on sinun tukenasi elämäsi jokaisena päivänä. Hän johdattaa sinua, jotta löydät omat lahjasi ja kutsumuksesi.

Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi – minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni. Jes.41:10.

Pohjavesi

Luin artikkelin tekopohjavedestä. Enpä tiennytkään, miten paljon erilaisia näkökohtia liittyy veden laatuun. Lyhyesti sanoen tekopohjavettä saadaan, kun sopivalle hiekkaharjulle pumpataan pintavettä ja annetaan veden imeytyä maakerrosten läpi. Hiekka toimii suodattimena, joka puhdistaa vedessä olevat orgaaniset aineet, humuksen ja muut epäpuhtaudet. Veden sihlaantuessa myös bakteerit poistuvat siitä. Virukset ovat hankalampia, mutta nekin saadaan pois, kun käytetään riittävästi aikaa. Maakerros ei ainoastaan poista epäpuhtauksia, vaan siitä myös tarttuu veteen mineraaleja ja suoloja, jotka antavat makua. Lopuksi pohjavesi voidaan nostaa kaivosta ylös ja käsitellä vielä kemiallisesti, jos se on esimerkiksi liian hapanta. On selvää, että paikan tulee olla sopiva tekopohjaveden tuottamiseen. Hautausmaat ja kaatopaikat eivät saa olla lähelläkään.

Tiesitkö, että sinun sielusi on hiekkaharju, jonka läpi Jumalan sanan sateiden tulisi kulkea? Aina, kun luet tai kuuntelet sanaa, sinä suodatat sitä oman sielusi kautta. Sinun sielusi tulee olla riittävän puhdas, jotta Jumalan sana voisi sihlautua siitä läpi niin että se tulee ulos terveenä uskona. Sinun sielusi tulisi olla elävän veden lähde. Varsinkin sananjulistajan tulisi voida jakaa raikasta, puhdasta ja terveellistä Jumalan sanan vettä. Sellaista ei kenenkään sydämen kaivosta tule ulos, ellei siihen ole sopivat edellytykset. 1) Sadevettä on oltava paljon – Raamatun logos-sana on sadevettä 2) Sielusi ei saa olla täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa – synti ja maailmallisuus pilaavat veden maun 3) Sinun oma kokemusmaailmasi edustaa mineraaleja ja suoloja, jotka antavat makua 4) Veden täytyy saada viipyä sydämen hiekkakerroksissa riittävän kauan – veden maku ratkaisee, samea ja pahan makuinen pintavesi ei kelpaa kenellekään.

Minä olen A ja O, alku ja loppu. Sille, jolla on jano, minä annan lahjaksi vettä elämän veden lähteestä. Ilm.21:6.

Syliisi painaudun

Kiitos, Pyhä Henki, että sinä olet.

Kiitos, että rohkaiset meitä, kun meitä arveluttaa, hämmentää, pelottaa.

Kiitos, kun näytät meille tietä pimeässä ja tartut käteemme, kun emme näe sumussa kulkea turvallisesti.

Sinun viisautesi on välttämätön apu ja sinun johdatuksesi on korvaamaton kompassi matkallani.
Kiitos, että pidät minua pystyssä. Sinun avullasi säilytän tasapainoni tässä aallokossa.

Ihana, että lämmität sydämeni, kun maailman viima sen kylmettää. Sinun lohdutuksesi on elintärkeää kipuni keskellä.

Olen sinulle kiitollinen, että annat iloa niin paljon niin pienistäkin asioista. Kiitos, kun avasit silmäni tälle kauneudelle, jota olet sirotellut polulleni.

Kiitän sinua, Pyhä Henki, että otat Kristuksen omasta ja annat meille. Sinun opetuksesi on meille korvaamatonta.

Kiitos, että puolustat meitä ja varjelet kaikelta pahalta, rauhoitat mielemme, kun vaara uhkaa. Kiitos, rauhan kyyhky, että tulit.

Kiitos, että annat meille läsnäolosi voiman, tuot meille Kristuksen täydellisen siunauksen. Kiitos, että sytytät sydämeni lampun joka aamu.

Kiitän sinua aina. Sinun kirkkautesi valaisee taivaani, sinun tuulesi nostaa minua, kun levitän siipeni. Sinun apusi kantaa päivittäin.

Ole ylistetty, Pyhä Henki, rakkauden henki. Sinun syliisi painaudun, kun ahdistaa. Sinä annat rohkeuden elää.

Kiitos, että tulit.

Kilpailuhenkisyydestä

Sinulle, joka kärsit ihmisten kilpailuhenkisyydestä, haluan sanoa, että etpä ole ainoa. Minäkin olen pienen ikäni ihmetellyt, mistä tämä kauhea tarve kilpailla oikein on peräisin. Jo lapsena piti yrittää olla parempi kuin isoveli, mutta minä en aina pärjännyt edes pikkuveljelle. Opin häviämään. Niinpä en pidä häviämistä pelissä minään häpeänä. Kilpailussa tai pelissä on aina häviäjiä. Oikeastaan häviäminen on hyödyllisempää ihmisen sielulle. Mutta maailma on täynnä ihmisiä, joiden tavoite on olla maalissa ensimmäisenä. Kun avaan television, sieltä tulee urheilua – kilpaurheilua. Ja osallistujia on satamäärin. Kaikki tavoittelevat silmät kiiluen voittoa.

Mutta varsinainen ihmetys oli huomata, että sama kilpailuhenki vallitsee myös seurakunnassa. Veljeys on hieno aate, mutta ”ethän sinä, hyvä veli, ymmärrä näistä asioista paljonkaan, annas kun minä selitän…” – Parempi on pakko olla, sehän on ihan pakkomielle. On oltava parempi oikean opin tuntemisessa, on osattava kuulua parempaan kirkkokuntaan kuin nuo toiset. On osattava lukea parempaa Raamattua ja kaikin puolin pyrittävä olemaan parempi kristitty kuin nuo. Jos ei muu auta, otetaan nyrkit avuksi. On puolustettava omaa reviiriä, tätä maailman parasta kirkkoa (lue: tätä pahaista lahkoa). Voivoi.

Jos olet perin juurin kyllästynyt tähän, niin haluan rohkaista sinua: kristinuskossa ei tosiaankaan ole kysymys kilpailusta, vaan ennemminkin tappion myöntämisestä. Tässä pelissä on vain yksi voittaja: Jeesus Kristus. Hän on tuonut voiton synnin ja kuoleman vallasta. Hän haluaa jakaa sen voiton meidän kanssamme – meidän häviäjien kanssa. Se on niin kaukana tästä ihmisten urheilumaniasta, joka meikäläistä tympii. Meidän tulee ymmärtää nämä syvälliset Paavalin sanat: Jokainen kilpailija noudattaa lujaa itsekuria, juoksijat saavuttaakseen katoavan seppeleen, me saadaksemme katoamattoman. 1.Kor.9:25.

Toimi uskosi mukaan

Monet uskovat ajattelevat, että Jumala on suunnitellut heidän elämänsä etukäteen – joka pitää tietyssä mielessä paikkansa – ja nyt he voivat vain odottaa, mitä käänteitä elämä tuo. Heillä on jonkinlainen kohtalonusko, joka tekee heidät passiivisiksi. Kristilliseen uskoon kuuluu kuitenkin toivorikas aktiivinen odotus. En vain pyörittele peukaloita, vaan mietiskelen niitä Jumalan sanan kohtia, jotka tukevat odotuksiani, unelmiani ja näkyjäni. Vahvistan mieleni ja sydämeni uskomaan, että lupaukset käyvät toteen. Tunnustan uskoa suullani tai jos kirjoitan mietteitäni ylös, kerron asioita uskon hengessä. En epäile, en päivittele, en manaa huonoa vaihtoehtoa esiin. Jumalan maailmassa usko palkitaan. Joskus voin sortua epäuskoon ja sanomaan ääneen ”ei siitä mitään tule”. Mutta sitten korjaan tilanteen ja viritän itseni jälleen uskon aaltopituudelle. Odotan Jumalan antavan minulle hyvyyttänsä.

Otan esimerkin: eräs asia, joka vaatii aktiivista ja toimivaa uskoa, on rahan antaminen. Motivaation rahan antamiseen voi saada, jos uskoo, että Jumalalle annettu raha tulee tuplana takaisin. Uskonelämäni alkuaikoina motivoin itseäni antamiseen jotensakin tuolla tavoin. Uskoin saavani ajan oloon enemmän kuin annoin. Olen saanutkin kaikkea, mitä olen tarvinnut. Mutta en ole saanut mitään taloudellista menestystä. Ehkä minun tililläni taivaassa odottaa se ”rahallinen tuotto”? En tiedä, mutta yhden asian tiedän: uskoni on vahvistunut siitä syystä, että olen toiminut uskoni mukaan. Jumala on antanut minulle lisää uskon pääomaa, joka ei liity mitenkään rahaan. Sitä voi kutsua hengelliseksi kasvuksi. Uskallan sanoa tämän Jumalan kunniaksi, sillä hän on se, joka aidon uskon saa aikaan. Sanoohan apostoli Johannes, kun rampa mies parani: Jeesuksen nimi ja usko siihen antoi voimaa tälle miehelle, jonka te näette ja tunnette. Usko, jonka Jeesus antaa, on tehnyt tästä miehestä terveen, niin kuin te kaikki näette. Ap.t.3:16.

Sama periaate toimii sinunkin kohdallasi. Voit luottaa siihen, että Jeesus antaa sinullekin uskoa, kun haluat saada sitä häneltä ja haluat kasvaa uskossa ja laittaa pienen uskosi liikkeelle. Näytä uskosi teoillasi (Jaak.2:18), siitä sinun uskosi vahvistuu.

Pienelle urhealle naiselle

Sinä olet se ”pieni, urhea nainen”, sillä sinä olet kantanut vanhemman vastuun lapsestasi. Sinä et antanut abortoida lastasi, kun hän oli vielä idulla. Lapsesi isä ei halunnut häntä tähän maailmaan, mutta sinä et voinut antaa omaa lastasi kuolemalle. Sinä ymmärsit hänen arvonsa:

Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. Ps.139:16.

Olet hoitanut äidin osasi ja vanhemmuuden yksin. Olet yksinhuoltaja ja kärsit yksinäisyydestä, hylkäämisestä, rahanpuutteesta, väsymyksestä ja monesta muusta. Mutta saat iloa pienokaisestasi etkä hetkeäkään kadu hänen synnyttämistään. Saat iloa ja voimaa siitä, että tiedät tehneesi lapsen suhteen oikein. Haluat olla äiti, omalle lapsellesi haluat olla maailman paras äiti. Sitä sinä oletkin.

Herra siunatkoon sinua ja lastasi ja varjelkoon sinua ja pienokaistasi. Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle ja vauvallesi ja olkoon teille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun ja lapsukaisesi puoleen ja antakoon teille molemmille vankkumattoman rauhan – Jeesuksen nimeen!

Sydämen valtaistuin

Tiedät varmaankin, että taivaassa on valtaistuin ja sillä istuu Jumala itse. Mutta tiedätkö, että myös sydämessäsi on valtaistuin? Sinun persoonasi hallitsija istuu sillä. Yleensä se hallitsija on ”minä itse”. Kyllä se sopii, jos toinen vaihtoehto on äiti tai puoliso tai seurakunta. Parempi on ottaa ohjat omiin käsiin. Mutta olet kai huomannut, että Raamatussa kerrotaan Joosefista, joka hänkin otti ohjat omiin käsiin. Hän oli joutunut vankilaan syyttömänä ja yritti nyt kaikin tavoin ratkaista ongelmansa omin avuin ja puhui ihmisille syyttömyydestään ja pyysi apua (1.Moos.40:14). Turhaan.

Joskus mekin joudumme toteamaan Joosefin tavoin, että ihmisille puhuminen ei auta. Emme saa ratkaistuksi jotain ongelmaamme omin avuin. Teemme, minkä voimme, mutta asiamme ei edisty.

Tässä vaiheessa – jos hyvin käy – saatamme oppia puhumaan asiastamme Jumalalle. Kerromme Jumalalle kurjuudestamme, vetoamme hänen sääliinsä, kerjäämme apua ja anomme armoa, mutta mitään ei heti tapahdu. Sitten Henki auttaa meitä ja alamme nähdä asian uskon silmin – hämärästi, mutta kuitenkin. Tämä kääntää rukouksemme kiitokseksi. Alamme kiittää Jumalaa hänen hyvistä lahjoistaan.

Mitä tapahtuu? Jumala sanoo: ”Et ole nähnyt vielä puoliakaan minun hyvyydestäni! Minäpä näytän sinulle, mitä siunauksia olen varannut!”

Uskoisin, että Joosefkin siellä vankilassaan alkoi kiittää. Hän ei enää pannut toivoaan ihmisiin, hän alkoi luottaa Jumalaan. Usko, joka näkee tulevia, alkoi viritä hänen sisimmässään. Joosef alkoi muistella uniaan ja ajatella: ’Jumala on voimallinen toteuttamaan ne!’ Hän ei enää istunut elämänsä valtaistuimella, vaan hän luovutti sen paikan Jumalalle. Hän ei olisi sitä halunnut tehdä, mutta olosuhteet pakottivat. Joosef, joka toivoi pääsevänsä takaisin orjaksi, sai kutsun ryhtyä Egyptin pääministeriksi.

Uuden liiton seurakunta on kutsuttu elämään Jeesuksen herruudessa. Jeesus on ruumiin pää. Hänen tulee saada päättää ja toteuttaa omia suunnitelmiaan. Jos me päätämme kaikesta ja suunnittelemme tulevaisuutta, Kristus siirtyy sivuun. Niinpä voimme rukoilla vaikka joka päivä: ”Oi Pyhä Henki, istu Kristuksen vallan valtaistuimella minun sydämessäni ja hallitse minua tänään! Vaikuta tahtomista ja tekemistä, että tekisin Jumalan tahtoa ja täyttäisin ne teot, jotka sinä olet minulle valmistanut!”

Hän on varmasti omalta puoleltaan valmis hallitsemaan meitä, kun annamme hänelle siihen tilaa. Voimme elää todeksi alkuseurakunnan uskontunnustusta: ”Jeesus on Herra!” Se ei enää jää pelkäksi teoriaksi. Niinpä suuntaamme oman aktiivisuutemme oikein: vähennämme ihmisten puoleen kääntymistä ja lisäämme kiitosta, lisäämme uskon asennetta, kasvatamme luottamusta Jumalaan, siirrämme kuormia Herralle, jätämme stressaamisen asioista, joille emme voi mitään.

Jeesus sanoo seurakunnalleen tänäänkin: Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Matt.11:28.

Onko elämäsi pelkkää surkeutta?

Sinusta voi tuntua, että elämäsi on täynnä surkeutta. Jaakob joutui elämään keskellä koettelemuksia. Hän pakeni veljensä vihaa enonsa Labanin luo, joka petkutti häntä. Vaimon saadakseen hänen piti raataa parikymmentä vuotta ja senkin jälkeen lähteä karkuun kuin rikollinen. Kanaanin maassa hän ei saanut rauhaa, kun lapset riitelivät paikallisten asukkaiden kanssa ja järjestivät verilöylyn. Taas hän joutui pakenemaan ja sillä matkalla hänen vaimonsa kuoli.

Kun hän pääsi vähän asettumaan, hänen poikansa Joosef katosi. Kävi ilmi, että villipeto oli hänet raadellut. Sitten tuli nälänhätä ja poikien piti lähteä kerjuulle Egyptiin. Sinne piti tehdä toinenkin matka ja oli pakko lähettää myös Benjamin pois. Minun elämäni on pelkkää surkeutta! (1.Moos.42:36), Jaakob valitti.

On helppo ymmärtää, että hän koki niin. Jumala koetteli häntä enemmän kuin näyttää kohtuulliselta. Mutta mitä tapahtui, kun pojat palasivat Egyptistä: Joosefin veljet lähtivät Egyptistä ja saapuivat Kanaaninmaahan isänsä Jaakobin luo. He kertoivat hänelle: ”Joosef on elossa! Hän on koko Egyptin maan valtias!” Mutta Jaakobin mieli oli turtunut eikä hän uskonut heitä. Vasta kun he kertoivat kaiken, mitä Joosef oli heille sanonut, ja kun Jaakob näki vaunut, jotka Joosef oli lähettänyt häntä hakemaan, hänen henkensä elpyi. 1.Moos.45:25-27.

Jaakobin elämä sai uuden piristysruiskeen hetkellä, jolloin hänen uskonsa oli katkeamispisteessä. Jos sinun uskosi on tänä päivänä loppuun käytetty ja kestävyytesi on koetuksella, toivo hiipunut, haluan rohkaista sinua uskomaan kuitenkin. Jaksa vielä vähän ja sinnittele, ethän tiedä, minkä avun Herra antaa ja minkä yllätyksen hän on järjestänyt. Hän voi uudistaa elämäsi perin pohjin. Sinunkin henkesi voi elpyä, sinä saat kokea lohdutusta, joka saa sinun elämänhalusi palaamaan. Sinä voit vielä iloita ja nauraa, hyppiä onnesta. Uskotko sen?

Mieti, minkälaiset ”vaunut” sinua pitää lähettää noutamaan, että elämäsi elpyisi.

Etsikää Herran kasvoja

Sydämeni muistaa sinun sanasi: ”Etsikää minun kasvojani.” Herra, minä tahdon etsiä sinua (Ps.27:8).

Jumalan kasvojen etsiminen on kristitylle ihmiselle elintärkeä taito. Vaikka emme aina osaa edes kuvata sitä. Muistan, kuinka lapsena opettelin ajamaan pyörällä ja isoveljeni osasi jo. Olin veljelleni kiukkuinen, koska hän ei selittänyt minulle, miten hän pysyi pystyssä. Jumalan kasvojen etsiminen on vähän samanlainen taito kuin pyörälläajo – vaikea selittää. Sen joko osaa tai ei osaa. Hengelliselle ihmiselle on luontaista kääntyä Jumalan puoleen, rukoilla ja mietiskellä sanaa, odottaa Herraa.
Oikeastaan sitä tekee koko valveillaolonsa ajan. Intensiivisen työnkin aikana voi huokailla Herran puoleen. Psalminkirjoittaja toteaa: Herra, Jumalani, pelastajani, päivällä minä huudan sinua avuksi, yölläkin käännyn sinun puoleesi. Ps.88:1.

Monet, jotka ovat näin etsineet Herran kasvoja ja rukouksen hengessä viettäneet päivänsä – joskus jopa yönsä – ovat saaneet kokea, kuinka Jumala vastaa. Hän voi vastata yhtäkkiä ja yllättää täysin. Vastaus voi olla niin erikoinen ja odottamaton, että se jättää meidät hetkeksi ymmälle. Mutta sillä tavalla tulemme osalliseksi todellisesta viisaudesta, aidosta johdatuksesta, yliluonnollisesta huolenpidosta.

Minä rukoilen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen, niin että oppisitte tuntemaan hänet… Ef.1:17.

Käänny siis tänäänkin Jumalan puoleen ja odota, mitä Herra puhuu. Hän haluaa kääntää kasvonsa sinun puoleesi ja puhua sinulle. Hänen sanoissaan on voima luoda uutta elämää, niissä on kestävä kallio jalkojesi alle, niissä on vastaus sinun ongelmaasi, niissä on pelastus: Hän puhuu sinulle, ja niiden sanojen voimasta sinä pelastut, sinä ja koko perhekuntasi. Ap.t.11:14.

Ikuinen kallio

Sinä olit turvapaikka heikolle, pakopaikka kurjalle vaikeuksien aikana… Jes.25:4.

Jesajan kirja on yksi minun suosikkejani Raamatussa. Jakso, joka sisältää luvut 24-27 on suorastaan ”maaginen”. Ehkä väärä sana, mutta noissa luvuissa on jotakin sellaista ylimaallista viisautta ja runollisuutta ja häikäisevää valoa, jota ei aina voi järjellä käsitellä. On kuin sanat vaan karkaisivat lentoon ja sieltä joukosta välähtää aina esiin jotakin mahtavaa. Ja mitä lupauksia sieltä välähtääkään:

Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Jes.25:8.

Nämä ihanat lupaukset annetaan luonnollisesti kansalle, joka turvautuu Herraan. Ne eivät koske kaikkia ihmisiä, vaan niiden taustalla ovat kontrastia antamassa nimenomaan Jumalan tuomiot, jotka kohtaavat maanpiiriä. Lopun ajan tuomioiden keskellä Jumalan kansan ihana osa näkyy niin suurenmoisen valoisana.

Sinä päivänä sanotaan: ”Tämä on meidän Jumalamme! Häneen me panimme toivomme, ja hän pelasti meidät. Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme, iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hän pelastaa meidät.” Jes.25:9.

Tällaiset Raamatun kohdat rohkaisevat meitä, kun erilaisia uhkaavia pilviä nousee horisonttiin ja maailman kansat kuohuvat ja lietsovat sotaa. Kun näemme, millaisessa ahdingossa maanpiiri elää, saamme Jumalan sanasta rohkeutta.

Sille, jonka mieli on luja ja vakaa, sinä turvaat rauhan, kun hän turvautuu sinuun. Ajasta aikaan luottakaa Herraan, sillä Herrassa on turva, Herra on ikuinen kallio. Jes.26:3-4.

Jumala on hyvä

Sinun ei tule syyttää Jumalaa vaikeuksistasi. Paholainen niitä järjestää. Oma liha voi olla mukana luomassa ongelmia.

Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää. Room.8:13.

Jeesus tuli hoitamaan syntiongelmamme. Jeesus Kristus kuoli sinunkin puolestasi. Se merkitsee, että Jumala ei ole ainoastaan hyvä ja oikeudenmukainen, hän on uhrautunut sinun puolestasi, jotta sinulla olisi rauha ja voisit elää hyvän ja rikkaan elämän. Hän antaa sinulle lahjaksi jotakin, jota et ole voinut ansaita. Sinä olisit ansainnut jalkapuun, minä olisin ansainnut teloituksen, mutta hän otti molempien meidän syntivelat päällensä. Nyt ei sinua pidetä jalkapuussa eikä minua viedä teloitettavaksi. Se on armoa.

Hän on enemmän kuin hyvä, hän on Vapahtaja. Nyt voimme kumpikin turvata häneen ja luottaa häneen. Hän ei petä, hän ei ole välinpitämätön, hän ei hylkää. Hän haluaa ottaa sinut morsiamekseen. Haluatko vastata ”tahdon”. Mitään viisaampaa et voi vastata. Minä vastasin ”tahdon” jo yli 38 vuotta sitten – enkä ole katunut.

Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. 1.Piet.3:18.

Tämä totuus rohkaisee meitä tänään. Se rohkaisee meitä elämään uskossa ja odottamaan rohkeasti tulevaa, johon kuuluu lopullinen päämäärä: pääsy taivaaseen.

Jumala etsii tilaisuuksia ilmestyä

Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen… Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. Matt.5:3-4,10.

Jeesus on tullut meille avuksi, hän kääntää pahan hyväksi. Silloin, kun elämässä on erilaista murhetta ja vaivaa, sairautta ja masennusta, jos koemme ihmisten vihaa, silloin Kristuksella on tilaisuus tehdä meille hyvää. Hän on voimallinen nostamaan masentuneen jaloilleen, hän kykenee muuttamaan vastoinkäymiset voitoksi, hänen täydellinen lohdutuksensa on lähellä niitä, joita painetaan alas. Jos elämässä on kaikki hyvin, emme tarvitse Jumalan apua. Usein olemme valmiita huutamaan häntä avuksi vasta, kun joudumme hätään. Sen tähden ei pidä tuhlata vaikeuksia ja vastoinkäymisiä ja haaskata niitä – pitää nähdä ne Jumalan tilaisuuksina osoittaa armoaan.

Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen, hän nousee armahtamaan teitä. Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ne, jotka häntä odottavat! Jes.30:18.

…kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy. Jes.40:31.

Jos haluamme nousta siivillemme, tarvitsemme yleensä jonkin syyn lähteä lentoon. Tarvitsemme sitä, että meidän tasaista ja häiriötöntä, rutiineihin kangistunutta elämäämme häiritään – silloin haluamme lähteä liikkeelle, haluamme päästä eteenpäin, on pakko herätä toimimaan. Silloin kun meidät herätetään uneliaasta olostamme, silloin Jumala voi antaa meille ”uuden voiman”, antaa uutta ja virkistävää henkensä kautta. Silloin jokin vastoinkäyminen voi koitua meille suureksi siunaukseksi, kun Jumala antaa meille avun. Se apu tulee pelastuksena kuin opetuslapsille tuli apu myrskyn keskellä, kun Jeesus hiljensi aallot ja tuulen. Se apu on meille silta, joka vie yli kuilun. Se on meille hissi, joka nostaa, kun emme jaksa kiivetä.

Näin voimme rauhoittaa sydämemme ja ymmärtää, kuinka ”kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumala rakastavat” (Room.8:28). Ei tarvitse olla huolissaan siitä, mitä huominen tuo tullessaan. Tiedämme, että Kristus on kanssamme, Jeesus on läsnä elämässämme Pyhän Henkensä kautta ja taivaan Isä ohjailee elämämme kulkua. Ja kun tämä elämä päättyy, pääsemme kotiin.

Mikä onkin ongelmasi tänään, tuo se Herralle ja anna hänen kääntää paha hyväksi, vastoinkäyminen voitoksi. Hän on voimallinen sen tekemään. Kiittäkäämme häntä jo etukäteen.

Teistä uskomme parempaa

Me tunnustamme, että meidän uskomme pyhä salaisuus on suuri: Hän ilmestyi ihmisruumiissa, hänet julistettiin vanhurskaaksi Hengen voimasta, enkelit saivat hänet nähdä, hänestä saarnattiin kansoille, häneen uskottiin maailmassa, hänet korotettiin kirkkauteen. 1.Tim.3:16.

Kristinuskon ydin on aika tavalla ihmisymmärryksen ulottumattomissa: Jumalan Poika syntyy ihmiseksi, hän elää ihmisenä ihmisten joukossa, luo sananjulistajan uraa ja tulee kuuluisaksi ihmeiden tekijänä, hänet kidutetaan kuoliaaksi, hän nousee kuolleista ja valtuuttaa opetuslapsiaan julistamaan ”kaikki uuden elämän sanat” ja nousee sitten taivaaseen. Ei ihme, jos Paavali nimittää tätä asiavyyhtiä termillä ”uskomme pyhä salaisuus”.

Onhan selvää, että Jumalan hengen tulee avata ihmisen ymmärrystä ja ohjata ihmisen tahtoa ja siinä ohessa käsitellä ihmisen tunne-elämääkin, jotta hän voisi tulla uskoon. Jeesus itse sanoi: Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Joh.6:44. Hengellinen elämä on jotakin, jonka Jumala luo. Usko on jotakin, jonka Jeesus antaa. Usko voi olla aitoa vain uudestisyntymisen kautta. Näin hengellinen elämä ja Kristuksen tunteminen meissä avaa meille kokonaan uuden ulottuvuuden. Uskoon tultuamme olemme vähän kuin ensilennolle lähteneet linnut.
Huomaamme sen valtavan eron, mikä on luonnollisen elämän ja hengellisen elämän välillä, kun tapaamme ihmisiä, jotka puhuvat uskosta ja Jumalasta, mutta joilla ei silti näytä olevan hengellistä elämää. He tuntuvat ”uskossaankin” etsivän vain maallisia. Kaikki heidän edesottamuksensa heijastavat oudolta maistuvaa keitosta – uskonnollisuutta. Jos se on aitoa etsintää, se voi kaiken haparoinnin jälkeen kuitenkin koitua pelastukseksi. Mutta varmin tapa tulla uskoon on löytää terve synnintunto ja kääntyä parannuksessa Jumalan puoleen. Siinä ei ole sitä monimutkaisuutta ja epäselvyyttä, joka on tyypillistä ihmistekoiselle uskonnollisuudelle.

Pietari sanoi osuvasti ja melkein humoristisesti: Emmehän me, silloin kun saatoimme teidän tietoonne Herramme Jeesuksen Kristuksen voiman ja tulemisen, olleet lähteneet seuraamaan mitään ovelasti sepitettyjä taruja, vaan olimme omin silmin saaneet nähdä hänen jumalallisen suuruutensa. 2.Piet.1:16. Jeesuksen elämä oli kytketty taivaalliseen voimavirtaan ja kaikki siinä heijasti hänen ”valtasuuruuttaan” (KR38). Nykyajan ’postmoderni’ ihminen etsii vain nautintoja, tarpeidensa nopeaa tyydytystä, huvituksia ja helppoa elämää. Uskonnollinen ihminen ottaa Jumalan avukseen päästäkseen tavoitteisiinsa. Jeesus ei saa otetta tämän päivän ihmisistä tämän pinnallisuuden ja nautintoihin keskittymisen takia. Hän itse edusti ikuisia totuuksia, syviä Jumalan salaisuuksia, vakaumuksellisuutta, tinkimättömyyttä, aitoutta, uskollisuutta Jumalan kutsulle. Johannes todisti hänestä: hän oli täynnä armoa ja totuutta. Joh.1:14.

Pysähtykäämme ja hiljentykäämme ajattelemaan tätä Jumalan lupausta: Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän. Ap.t.1:11. Saatamme pelätä ja alkaa kysellä: ”Kestämmekö hänen edessään, kun hän saapuu? Hänen röntgenkatseensa lävistää meidät kerran ja joudumme tilille elämästämme”. Mutta tiedämme myös, että hän on erityisesti uskovien Vapahtaja. Luottavaisin mielin voimme odottaa häntä, jos kerran elämme uskossa ja sydämestämme palvelemme häntä. Niinpä Jumalan armoon turvautuen sanomme:

Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja mikä koituu teille pelastukseksi – vaikka puhummekin näin. Hepr.6:9 KR38.

Kun ihmiset syyttävät

Elämä täällä raadollisten ihmisten keskellä on välillä vaikeata, kun erilaisia väärinkäsityksiä syntyy niin helposti ja ihmiset luulevat niin paljon. Luulojen perusteella lähdetään sitten syyttämään ja tuomitsemaan. Asioita puidaan ”syyllisen” selän takana. Syyllinen ei aavista olevansa syyllinen mihinkään tai alkaa epäillä vasta ihmisten vihaisten katseiden perusteella jotakin. Joskus voi olla, että joutuu peräti koston kohteeksi tietämättä kunnolla, mitä aihetta on moiseen antanut.

Oletko sinä tällaisen pimeän syyllistämisen kohde? Onko sinun maineesi mustattu luulojen takia ja täysin perusteettomasti? Paholaisesta Raamattu sanoo, että hän on ”veljien syyttäjä”. Raamattu antaa myös selvästi ymmärtää, että vainot ovat todellisen uskon väistämätön seuraus: Mutta vainon kohteeksi joutuvat kaikki ne, jotka haluavat elää hurskaasti Kristuksen Jeesuksen omina. 2.Tim.3:12.

Miten tulisi suhtautua tähän? Paras vastaus on elää Kristuksen seuraajana. Elää lähellä Herraa. Peilata asiat sanan kautta. Olla maksamatta pahaa pahalla, vaan tehdä hyvää kaikille. Pitää huoli, että parjausta levittävät ihmiset joutuvat lopulta häpeään: Kuka voi tehdä teille pahaa, jos te kiihkeästi pyritte tekemään hyvää? Ja vaikka joutuisittekin kärsimään vanhurskauden tähden, te olette autuaita. ”Älkää heitä pelätkö älkääkä hämmentykö”, vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana – silloin ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne kristittynä, joutuvat häpeään juuri siinä, mistä teitä panettelevat. Parempi on tehdä hyvää ja kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin kärsiä pahojen tekojen tähden. 1.Piet.3:13-17.

Olkaamme siis Kristuksen seuraamisessa urheita ja sinnikkäitä. Palkinto odottaa. Usko on tulevaan palkintoon tarttumista. Usko on luja ote, jolla pidämme kiinni Jumalan lupauksista. Usko on tietoisuutta armosta. Se maksaa joskus sen, että kestämme vastustusta, parjausta ja panettelua. Mutta kannattaa elää valtavirrasta poiketen ja vanhurskaasti, sillä: vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti. Jes.32:17.

Tämän päivän taistelujen keskellä meille kuuluu Jumalan sanan rohkaisu: Valvokaa, pysykää uskossanne lujina, olkaa urheita, olkaa vahvoja. 1.Kor.16:13.

Oikeasta uskosta on hyötyä

Jumalan maailmassa kaikki siemenet tuottavat oman lajinsa mukaista kasvua. Tämä pitää ymmärtää laajasti ja sen vuoksi on syytä nähdä oman hengellisen elämänsä laatu myös tuloksena siitä siemenestä, jonka olemme saaneet sisimpäämme. Yksinkertaistaen voidaan sanoa: jos olet saanut luterilaisia siemeniä, sinusta tulee luterilainen. Jos olet saanut helluntailaiset juuret, sinusta todennäköisesti tulee uskossasi helluntailainen. Jos olet jonkin lainalaisen uskon piirissä syntynyt, olet todennäköisesti aikuisenakin lainalaisuuteen taipuvainen. Joskus uskovat heijastavat oman äitikirkkonsa luonnetta ja tekevät ihmisille hengellistä väkivaltaa. Se kumpuaa esiin heidän uskonelämänsä luonteesta ja sen syvistä juurista eivätkä he oikeastaan voi sille mitään. Paavali kehotti Timoteusta:

Harjoita itseäsi oikeaan uskoon. 1.Tim.4:7.

Oikeauskoisuudesta on sitten aikaa myöten valitettavasti tullut tarra, joka liimataan melkein minkä tahansa päälle. Ortodoksikirkko jo nimessään kertoo olevansa oikeauskoinen. Äitikirkkoni helluntaiherätys on perinteisesti korostanut aina olevansa ”raamatullinen”. Oikea usko on kuitenkin suuri saavutus tämän pimeän maailmanajan keskellä, kun kaikenlaiset uskonnolliset liikkeet mainostavat itseään ja rummuttavat oppiaan. Näkemykseni mukaan seurakuntien toimintaa pyöritetään enimmäkseen vilpittömin motiivein, mutta kaiken rummutuksen harjalta voi löytyä myös kyseenalainen korostus: Annathan meille rahaa? Jos et anna, Jumala voi menettää voimansa… Mutta Paavali ei tarkoittanut oikealla uskossa tällaista, vaan totesi ainoastaan:

…oikeasta uskosta on hyötyä kaikkeen, sillä siihen liittyy lupaus sekä nykyisestä että tulevasta elämästä. 1.Tim.4:8.

Rohkaisen siis sinua tavoittelemaan sitä hengellistä kasvua, joka lähtee oikeanlaisista siemenistä, puhtaista Jumalan sanan siemenistä, ja etenee Pyhän Hengen ohjauksessa aidon hengellisen kasvun kautta kohti täyttymystään, se on: yltäkylläistä elämää täällä alhaalla (uskon kautta) ja kerran Jumalan luona taivaassa (ylösnousemuksen kautta).

Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen… Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen. Room.5:2,5.

Toteuta kutsumuksesi

Jumala ei ole vain luonut sinua, vaan hän on suunnitellut sinun tulevaisuutesi. Hän haluaa, että sinä tulet tietoiseksi omasta kutsumuksestasi ja alat vaalia sitä.

Aluksi sinun kutsumuksesi on vain pienen pieni siemen. Sinun elämäsi suunta näyttää ehkä omissa silmissäsi epävarman häälyvältä etkä uskalla luottaa varmasti siihen, mitä sydämesi kuiskaa. Mutta voit vaalia Jumalan siemeniä rakastamalla Jeesusta, lukemalla sanaa, etsimällä johdatusta rukoillen.

Vähitellen asiat tarkentuvat, sinun kiinnostuksesi alkaa ajan myötä kohdistua yhä enemmän niihin asioihin, joihin Henki sinua ohjaa. Sinun persoonallisuutesi alkaa kasvaa oikeaan suuntaan, kun vietät aikaa Herran kanssa ja uskovien yhteydessä. Kun alat palvella niissä asioissa, joissa kaikkien on määrä palvella, esimerkiksi rahan antamisessa Jumalan valtakunnan työhön, silloin Jumalan henki alkaa yhä enemmän työstää sinun omaa kutsumustasi, sitä joka on juuri sinulle erityisen ainutlaatuinen ja räätälöidä niitä saappaita, joihin kukaan muu ei voi hypätä. Kun kasvat uskossa, saat juuri sellaiset saappaat kuin sinulle on tarkoitus luoda – ne eivät sovi kenenkään muun jalkaan.

Ymmärräthän, että kysymys on pitkästä kehityksestä ja Jumalan ihmiseksi kasvamisesta, koko elämän mittaisesta koulusta, jossa jokin hengellinen työ tai armoitus – jonka merkitys näyttää meistä helposti liioitellulta – on vain pieni osa kokonaisuudesta. Lopulta huomaat, että et sinä tee asioita ja saa aikaan ulkonaisia tuloksia, vaan kutsumus on pikemminkin sitä, että Jumala tekee työtä sinussa sisäisesti. Ja koko kehityskaari tähtää lopulta tuonpuoleiseen. Vasta taivaassa näemme lopputuloksen. Eikö tämä olekin ihmeellistä ja kiehtovaa?

Nouse jaloillesi. Minä olen ilmestynyt sinulle, koska olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni, kertomaan siitä, mitä nyt olet nähnyt ja mitä vielä olet näkevä, kun sinulle ilmestyn. Ap.t.26:16.

Iloitkaa päinvastoin

Armoahan se on, jos joku omassatunnossaan Jumalaan sidottuna joutuu syyttömästi kestämään kärsimyksiä. 1.Piet.2:19.

Me kaikki kaipaamme saada kokea Jumalan armoa, mutta emme aina tunnista Jumalan armoksi niitä vääryyksiä, joita meille tehdään. Jaska Jokunen sanoi kerran ”Jos virheistä oppii, minä olen maailman oppinein ihminen!” Voimme vastaavasti ajatella: ”Jos nämä kaikki vastoinkäymiset ovat Jumalan armoa, taidan olla Jumalan lempilapsi!”

Terveeseen uskoon vaan kuuluvat kaikenlaiset vastoinkäymiset ja epäoikeudenmukaisuudet. Emme koskaan kasva uskossamme Kristuksen kaltaisuuteen, jos elämä on pelkää ruusuilla tanssimista ja kuin silkkiä vaan. Usko ja luottamus Jumalaan kasvaa siellä, missä sitä koetellaan.

Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy. 1.Piet.4:12-13.

Tämä on nykyajan ihmiselle vaikea läksy. Olemmehan saaneet kokea korkean elintason ja huiman teknisen edistymisen. Pääsemme autolla nyt mihin vaan. Jos täytyy lähteä kauemmaksi, pääsemme sinne lentäen. Tämä elämäntapa myös pettää. Saatamme alkaa uskoa omaan voimaan. Saatamme luottaa liikaa omiin kykyihimme. Turvaudumme heti tekniikkaan, kun pitää ratkaista ongelmia. Unohdamme niin helposti Jumalan ja unohdamme, kuinka riippuvaisia olemme Jumalasta ja hänen huolenpidostaan. Kun tulee työttömyys vastaan, olemme ymmällämme. Emme suostu olemaan avuttomia, köyhiä tai kipeitä. Jostakin pitäisi löytää nappi, jota painamalla ongelma poistuu…

Jos kerran olen uskossa, jos kerran Jeesus on Vapahtajani, jos kerran Raamattu on totta, voin säilyttää rauhallisuuteni kaikissa elämän myrskyissä ja luottaa Jumalaan:

Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät. 1.Piet.5:10.