sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Kilpi ja suojamuuri

Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Ps.91:4.

Joskus on aikoja, kun meidän kimppuumme käydään ja meidän tulee osata suojautua. Huomaamme olevamme sotatilassa ihmisten kanssa, mutta oikeasti ahdinkomme johtuu pimeyden henkivalloista, jotka yllyttävät ihmisiä. On tärkeää, että meillä on Kristuksen sotilaan varustus yllämme. Jos vihollinen yllättää meidät aseettomina ja vain jokin uimapuku yllämme, olemme heikoilla.

Ymmärrämme siis, että voidaksemme puolustautua, meillä tulee ensinnäkin olla Jumalan lahjavanhurskauden puhdas vaate yllämme. Meidän tulee olla Kristuksen aitoja opetuslapsia, jotka ovat puetut Kristukseen (uskovien) kasteessa ja vaeltavat hyvällä omallatunnolla. Vastaavasti, jos Jumalan sallimat elämän myrskyt käyvät kimppuumme, meidän elämämme talon (kuvaa elämäntapaamme) on syytä olla vankasti perustettu ja seisoa Kristus-kalliolla. Näitä perusasioita ei voi kyllin korostaa.

Jumalan täysi taisteluvarustus sisältää mainitun alusvaatteen lisäksi totuuden vyön, rakkauden, uskon ja vanhurskauden haarniskan ja pelastuksen kypärän. Jalassa pitää olla alttiuden kengät rauhan evankeliumille. Toisessa kädessä tulee olla uskon kilpi ja toisessa hengen miekka.
Tämä voi kuulostaa ylihengelliseltä ilmassa leijuvalta kuvakieleltä, mutta mitä enemmän näitä asioita mietiskelee ja mitä enemmän niihin syventyy, ymmärtää kyllä, että on kysymys juuri siitä – uskovan ihmisen sota-asusta ja valmiudesta vastata vihollisen hyökkäyksiin. Jos emme harjoittele tällaista valmiutta, olemme kurittomia ja saatamme itsemme alttiiksi vaaroille. Mutta jos olemme kuin hyvin harjoitetut sotilaat, vihollinen ei voi meitä kaataa.

Rohkaisen siis sinua näiden asioiden ymmärtämiseen ja jatkuvan rukouksen harjoittamiseen. Paavali nimittäin sanoo, että tähän sota-asuun pukeutuminen tapahtuu ”rukoillen ja anoen” (Ef.6:18). Minä itse puen joka aamu tämän sota-asun ylleni ihan sanallisen rukouksen muodossa: ”pue minulle totuuden vyö jne…” Mutta pitää myös muistaa, että täysin aseistautunut ja valpas sotilas herättää ympäristössä myös vihaa – Saatana ei voi sietää sinua, kun kuljet ympäriinsä salamoiva miekka kädessä. Se suhtautuu sinuun kuin talibanit amerikkalaiseen sotilaaseen.

Niitä muistaen taistele jalo taistelu ja säilytä usko ja hyvä omatunto! 1.Tim.1:18-19.

lauantai 29. syyskuuta 2018

Jumalasi kasvattaa sinua

Tiedä siis sydämessäsi, että Herra, sinun Jumalasi, kasvattaa sinua, niinkuin isä kasvattaa poikaansa. 5.Moos.8:5.

Ymmärrämme vanhempien lapsilleen antaman kasvatuksen tavallisesti niin, että lasta ojennetaan, kun hän tekee jonkin virheen. Lapsi saa kolttosistaan satikutia. Nykyään ei useinkaan enää anneta piiskaa tai ruumiillista kuritusta, vaan ainoastaan sanalliset moitteet, ehkä rauhoittumista ”nurkassa” tai vastaavaa. Kasvatuksellisten toimenpiteiden on tarkoitus rauhoittaa lasta, että hän ei käyttäydy aggressiivisesti tai kurittomasti.

Taivaan Isä kurittaa meitä vastaavasti, mutta usein hänen tavoitteenaan on kasvattaa meidän luonnettamme. Se tarkoittaa, että joudumme kohtaamaan myös epäoikeudenmukaisia vastoinkäymisiä. Saamme ”kuritusta”, vaikka emme ansaitse sellaista. Joudumme kärsimään, koska joku muu teki väärin. Tässä kärsimyksessä, jossa vaellamme ristin tietä, saamme kasvaa Kristuksen tuntemisessa ja olla osallisia hänen kärsimyksistään. Siinä meitä myös kasvatetaan, siinä meidän luonteemme kasvaa ja uskomme vahvistuu. Siinä meidät toden teolla punnitaan.

Ole siis rohkealla mielellä, lapseni, sanoo Herra. Minä tiedän sinun tekosi, minä tiedän kuinka sinua sorretaan, ja minä suojelen sinua. Minä annan sinulle voimaa mennä tästä koetuksesta läpi. Minä kannan ja pelastan. Minä otan sinut turvaan armosiipieni suojaan eikä sinun tarvitse pelätä. Minä puolustan sinun oikeuksiasi, minä ajan sinun asiasi, ja sinä saat nähdä, kuinka voimallista on minun apuni, kuinka se tulee oikeaan aikaan ja kuinka minä olen sinulle uskollinen. Sinä saat nähdä, että minä olen sinun Isäsi ja sinä olet minun lapseni, joka on saanut kokea minun hyvyyttäni ja maistaa minun käteni voimaa – sinä saat nähdä, että olet minulle rakas.

perjantai 28. syyskuuta 2018

Lääke koko ruumiille

Älä päästä mielestäsi minun sanojani, pidä ne visusti sydämessäsi, sillä ne ovat löytäjälleen elämä, lääke koko hänen ruumiillensa. Sananl.4:21-22.

Moni mieltää, että Jumalan sana on hengellistä elämää varten. Otan sitä hengellisen elämäni ravinnoksi ja löydän siitä syvän viisauden. Mutta Jumalan sana on lääke myös ruumiille.

Jos olet jo ikäihminen – tai kun tulet sellaiseksi – sinulla on melkoisella varmuudella dosetti eli lääkeannostelija käytössäsi. Siihen laitat (tai joku muu laittaa) päivittäiset lääkkeesi, jotta muistat ottaa ne ajallaan. Jos sinulla on paljon lääkkeitä, joudut käyttämään montaa lokeroa per päivä, koska osa lääkkeistä tulee ottaa aamulla ja osa illalla. Jos olet unohtanut ottaa lääkkeesi, joku alkaa huutaa – joko sinä itse, sinun hoitajasi tai sinun jäsenesi… Aika pian opit, että lääke pitää ottaa, kun on sen aika – unohtamiseen tai pelleilyyn ei ole varaa.

Mutta miten on – omantunnon kysymys – sisältääkö lääkedosettisi Jumalan sanaa? Jos olet sairas millä tavalla tahansa, varsinkin jos sairastat tautia, joka ei lääketieteen mukaan parane, silloin on syytä pyytää uskovia rukoilemaan. Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan, ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Jaak.5:14-15. Nykyään voimme pyytää esirukousta myös netin kautta. Rukous on hyvä ja tarpeellinen asia, joka johtaa usein parantumiseen Jumalan armosta. Mutta rukous ei aina paranna kokonaan eikä korvaa Jumalan sanan lääkettä.

Niinpä meidän tulisi ottaa tavaksi lukea Raamattua joka päivä. Se olkoon sinun mielessäsi aamu- tai iltalääke tai molempia. Lue sanaa runsaasti, useita lukuja päivässä useammasta kohtaa Raamattuasi niin että aikaa myöten koko Raamattu tulee luetuksi läpi. Voit toki painottaa Uutta testamenttia tai muita tärkeitä kirjoja oman mieltymyksesi ja ruokahalusi mukaan. Pyri siihen, että et jätä sanaa pois päiväohjelmastasi koskaan. Voit toki korvata sen saarnallakin – käymällä seurakunnassa tai katsomalla hyvää julistusta TV7:sta. Mutta aito ja alkuperäinen Raamatun sana ja sen omaehtoinen lukeminen tulee olla tämän lääkityksen runkona. Haluan sinua rohkaista tänään siihen, varsinkin jos ruumiisi kaipaa parantumista ja rukous tuntuu voimattomalta. Jumalan sana on lääke, mutta jokaisen lääkkeen on määrä sulaa vatsassa ja imeytyä ruumiin aineenvaihduntaan. Sana toimii lääkkeenä kunnolla vasta, kun olemme sille kuuliaisia. Lääkkeen vaikutus on kuitenkin useimmiten täysi mysteeri, joten turha järkeillä asiaa liikaa.

Älä luulottele olevasi viisas; pelkää Herraa ja karta pahaa. Siinä on sinulle lääke, joka pitää koko ruumiisi terveenä. Sananl.3:7-8.

torstai 27. syyskuuta 2018

Kimalaisen lento

Olipa kerran kimalainen. Hän keskusteli muiden kedon hyönteisten kanssa. Tiedemies-koppakuoriainen oli sitä mieltä, että kimalainen ei pystyisi lentämään. ”Sinulla on liian suuri keho ja kokoosi nähden liian pienet siivet – et ikinä pysty lentämään!” Siihen kimalainen sanoi: ”Tänään, kun aurinko on noussut tarpeeksi korkealle ja kukat ovat kunnolla auenneet ja on riittävän lämmintä, minä lähden lentoon ja kerään kukista mettä ja siitepölyä ja tuon niitä pesääni.” ”Mistä oikein olet sellaista saanut päähäsi?” kysyi yöperhonen. ”Minä ainakin lähden lentoon vasta pimeän tullen!” Kimalainen sanoi siihen: ”Minun Luojani neuvoo minua. Aion vaellella ympäriinsä valoisan aikaan, yöllä en lähde pesästäni minnekään. Luulen, että minusta on tänään paljon hyötyä puutarhassa. Minä aion antaa vauhtia parhaan omenasadon hyväksi!”

”Niin kuin sanoin, et sinä pysty”, intti koppakuoriainen. ”Olen tieteellisesti tutkinut sinun mahdollisuuksiasi. Noilla siivillä et pysty lentämään metriäkään!”

”Sinä olet vain koppava ja ylpeä”, huuteli yöperhonen. ”Sinä luulet itsestäsi liikoja. Sinä et ole koskaan nöyrtynyt!”

”Minulla on Jumalan antama näky”, sanoi kimalainen. ”Hän on minut luonut tällaiseksi. Olen tullut tuntemaan oman kutsumukseni ja aion toteuttaa sitä.”

Kaikkien hämmästykseksi kimalainen surahti lentoon. Yöperhonen jatkoi päiväuniaan ja koppakuoriainen, jota kutsuttiin ”ytimennävertäjäksi”, vetäytyi onkaloonsa. Sen pituinen se.
Sadut voivat olla opettavaisia. Kimalaisella oli vahva usko omaan tekemiseensä, omaan näkyynsä. Hän toteutti sen vastaväitteistä huolimatta. Alkuperäinen versio tästä sadusta väittää, että ”tiede todistaa, että kimalainen ei pysty lentämään, mutta kukaan ei ole huomannut kertoa sitä kimalaiselle itselleen”.

Tietysti olisi hyvä, jos kukaan ei kertoisi sinulle mitään negatiivista sinun mahdollisuuksistasi. Lapset usein elävät vielä sillä vyöhykkeellä, jossa he ”eivät tiedä, etteivät pysty lentämään”. Ehkä sinä olet saanut kuulla lyttääjien puheita ihan liikaa ja olet lannistunut? Ehkä sinun olisi aika siivota pois muististasi kaikki huonot ennusteet, epäilevät lausunnot ja vastustajiesi puheet? Ehkä sinun pitäisi viedä roskiin kaikki tuo henkinen saaste: ”ei sinusta ole, et sinä pysty, et ole tarpeeksi lahjakas, luulet vain suuria itsestäsi, siipesi eivät kanna…”?

Täytä mielesi Jumalan sanan lupauksilla, tartu kiinni toivoon ja uskalla luovuttaa elämäsi Jumalan varaan. Sydämessäsi kuitenkin tiedät, mitä Jumala tahtoo, mikä on sinun kutsumuksesi, mihin suuntaan sinun pitää mennä. Tartu kiinni iankaikkiseen elämään ja anna Jumalan elävän ja pysyvän sanan sulautua uskossa sinuun. Saat huomata, että tiede on väärässä ja Jumala oikeassa. Jumalaltahan olet kaiken saanut, myös kyvyn ”lentää” eli vaeltaa hengessä, elää ihmeessä päivästä toiseen. Sinä et tee tyhjäksi Jumalan luomistyötä etkä hänen armoaan. Sinä olet ihmeellisesti tehty ja sinä voit kantaa hedelmää Jeesuksen Kristuksen yhteydessä. Sinun sydämessäsi soi Jumalan ylistys ja se uskon laulu, joka sanoo:

Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa. Fil.4:13 KR38.

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Mutu-menetelmä

Tunnethan sen yleisimmän menetelmän, jolla arvioimme asioita: ”Musta tuntuu” -menetelmän? Käytätkö sitä usein? Uskallan sanoa, että tunnen ihmisiä, joilla ei muuta menetelmää olekaan asioiden ja toisten ihmisten arvioimiseen. On nimittäin ihmisiä, jotka luottavat siinä määrin omiin tunteisiinsa, ensivaikutelmiinsa ja tunneperäisiin ”kutinoihinsa”, ettei heitä saa järkytetyiksi pois tunneradoiltaan millään totuuden dynamiitilla. Aivan turha puhua ja yrittää järkisyihin vedoten saada heidät muuttamaan kantaansa. Ikävin tilanne syntyy silloin, kun kyseessä on uskova ihminen ja uskon sisällöksi löytyy milloin mitäkin höttöä tai erilaista uskonkiihkoilua, jopa vihaa.

Uskon sisältöä meidän tulee aina arvioida Jumalan sanan perusteella. Jumalan sana tulee ottaa mukaan kokonaisilmoituksena, mahdollisimman laajasti, eikä vain nyppiä joitakin raamatunlauseita irralleen ja käyttää niitä tukemaan milloin mitäkin mutu-tuntumaa. Raamatun sana pelastaa meidät paitsi synnin ja valheen vallasta, myös omien tunteiden vallasta. Monilla on – minullakin – tunteita, jotka vastustavat Jumalan sanan totuuksia. Esimerkiksi pelko on yleinen tunne, joka ei nouse sanasta, vaan sielumme syvyyksistä. Jos opimme Jumalan sanan kautta tuntemaan Kristuksen, jossa Jumalan täydellinen rakkaus ilmestyi meille, emme enää pelkää. Tai pelkäämme, mutta ymmärrämme, että se on vain tunne. Emme ojentaudu tunteemme (pelkomme) mukaan, vaan ojentaudumme Jumalan sanan mukaan. Täydellinen rakkaus karkottaa pelon (1.Joh.4:18).

Tunteiden orjuudesta luopuminen on osa aikuiseksi kasvamista. Kun tulemme uskossamme aikuisemmiksi, alamme nähdä asioita pintaa syvemmältä. Emme enää luota ensivaikutelmiimme emmekä mihinkään vaikutelmiin. Emme anna jonkin ärsyttävän piirteen toisessa ihmisessä määrätä, miten näemme hänet. Emme tuijota ulkonäköä ja nojaa ulkonaisiin asioihin, kun arvioimme ihmisiä, vaan alamme nähdä enemmän toisen sydämen tilaa, vaikka Jumala yksin tunteekin salatut sydämen asiat. Emme enää luota ihmisten puheisiin niin paljon, vaan arvioimme tekoja. Moni kuuluttaa omaa rehellisyyttään, mutta mistä löytyy todella luotettava mies? (Sananl.20:6). Emme hätiköi, vaan annamme itsellemme aikaa tutkia asioita ja ihmisiä. Kypsä ihminen on kykenevä ohittamaan lähimmäisensä ”pintavikoja”, antamaan anteeksi pinnalla olevia piirteitä, jos syvältä toisen olemuksesta kuitenkin löytyy jaloja piirteitä.

Rohkaisen siis sinua luottamaan tunteittesi sijasta Jumalan sanaan. Etsi totuutta aina pintaa syvemmältä – niin itsestäsi kuin muista. Ei sinun elämäsi ole pilalle mennyt, tuntui miltä tuntui. Sinulla on kaikki mahdollisuudet täyttää Jumalan suunnitelma, elää täysipainoisesti, kasvaa kohti aikuisuutta uskossasi – mitään ei ole menetetty. Tunteesi voivat valehdella ja masentaa sinua, mutta Jumalan sana rohkaisee. Lue sitä, sulauta sitä itseesi ja ala nähdä asiat Jumalan silmin. Hän antaa sinulle tulevaisuuden ja toivon paremmasta huomisesta.

tiistai 25. syyskuuta 2018

Voima joka sinussa on

Silloin Herra katsoi häneen ja sanoi: ”Käytä sitä voimaa, joka sinussa on. Mene ja pelasta Israel midianilaisten käsistä. Minä lähetän sinut!” Tuom.6:14.

Gideonissa oli voimaa, jota hän itse ei ensi alkuun tiedostanut ollenkaan. Gideonilta kesti kauan huomata, että Jumalan voitelu todella oli hänen kanssaan. Mutta kun hän alkoi uskoa siihen ja luottaa Jumalaan, hän sai armon tehdä suuria tekoja.

Lapsuuteni elämysmaailmaan kuuluivat höyryveturit. Ne olivat pelottavia kolisevia ja pihiseviä möhkäleitä, rautapyörillä liikkuvia hirviöitä. Niiden piipusta tuli sankka savu ja niiden kyljestä suihkusi aina höyryä. Niiden pillin vihellys vinkui sielun pohjassa asti. Mutta asemalla paikallaan ollessaan ne eivät käyttäneet sitä voimaa, joka niissä oli. Niiden höyrykattilassa oleva voima ei aiheuttanut liikettä eikä vetänyt junanvaunuja liikkeelle ennen kuin veturinkuljettaja käänsi vipua. Samoin on auton kanssa. Auton moottorissa on kymmenet hevosvoimat valmiina, mutta auto ei lähde liikkeelle ennen kuin on tehty pieni liike kädellä ja pieni liike jalalla.

Samoin on uskon laita. Meissä asuu Kristuksen ylösnousemusvoima ja se vapautuu toimimaan uskon kautta. Tämä on teoriassa helppoa, mutta käytännössä vaikeata. Meidän on vaikea ymmärtää Jumalan voiman toimintadynamiikkaa, sillä sana todistaa, että Jumala on ”heikoissa väkevä”. Paavali ilmaisee tämän mysteerin näin: Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas. 2.Kor.12:10.

Meidän tulisi olla veturinkuljettajia, jotka osaavat vetää vivusta. Mutta jokainen veturinkuljettaja aloitti uransa lämmittäjänä. Osaamme lämmittää kattilaa, heittää halkoja pesään. Osaamme juoda elävien vetten lähteistä – ainakin silloin tällöin. Osaamme hankkia vesitäydennystä ja osaamme rasvata pyöriäkin. Meidän tulisi kuitenkin osata luovuttaa elämämme veturi Pyhän Hengen ohjaukseen. Siirtyä itse sivuun ja tyytyä lämmittäjän rooliin. Meidän sydämessämme tulisi olla rukous: ”Herra, tässä olen. Käytä minua missä haluat, miten haluat ja milloin haluat. Haluan olla sinulle käyttökelpoinen, mutta voin tuoda sinulle ainoastaan heikkouteni. Voima, joka minussa on, on sinun hallinnassasi – tässä olen, lähetä minut!” – Jos rukoilet näin, Jumalan henki sanoo sinulle tänä päivänä:

Mene sinä viemään sanaa veljilleni ja sano heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo. Joh.20:17. Hän sanoi heille: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” Mark.16:15.

maanantai 24. syyskuuta 2018

Hämmennyksestä selville vesille

Sinulle, joka arkana kyselet, kuinka ihminen oikein voi tulla uskoon niin, että voi olla varma pelastuksestaan ja taivaaseen pääsemisestä.

Niin, joillekin uskoon tulo on kokemus, joka ei jätä mitään epäilyn aihetta. He kokevat suurta huojennusta ja iloa, kun saavat syntinsä anteeksi. Heille pelastuksen ilo on täynnä riemua, Jumalan ylistystä ja tanssiaskelia. Jotkut haluavat kyllä elää uskossa, mutta mitään tunnekuohua ja ilon purkausta ei synny.

Yksi ongelma on erilaiset väärennökset, joita on tarjolla kehdosta hautaan asti. Yksi kirkko tarjoaa taivasosuutta sylivauvalle, toinen ainoastaan uskoon tulleelle ja uskoon tulon jälkeen kastetulle. Kolmas kuppikunta vaatii, että Pyhän Hengen kastekin on koettava, muuten taivaspaikka on epävarma. Moni kirkkokunta on sitä mieltä, että vain heidän jäsenensä pääsevät taivaaseen. Ja jokaiselle edellä mainitulle voi tulla luopuminen uskosta – mitä kummaa se sitten onkaan?

Tässä käskyjen ja kieltojen maailmassa, jossa uskostakin tehdään ulkonainen suoritus, voi tulla monille hämmennys. Ei oikein tiedä, mihin suuntaan kääntyisi, kun uskonsuuntia tuntuu olevan kosolti enemmän kuin ilmansuuntia. Erilaisia oppeja ja käsityksiä oikeasta uskosta tuntuu olevan jopa vielä enemmän kuin uskonsuuntia. Ei ihme, jos ihmiset menevät sekaisin ja yrittävät ratkaista tätä moninaisuuden ongelmaa valitsemalla jonkin mustavalkoisen ajattelutavan. Monimutkaisuus ratkaistaan yksinkertaistamalla asiat. Sitten on pilvin pimein erilaisia yhden totuuden ihmisiä huutamassa kukin omaa hokkuspokkustaan.

Tietyssä mielessä usko onkin yksinkertainen asia: kun kuulemme Kristuksen kirkkauden evankeliumia muodossa tai toisessa, voimme ottaa sen vastaan. Koemme tunteita tai ei, voimme päättää seurata Herraa. Voimme kokea todeksi sen Raamatun totuuden, joka sanoo: Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana. Room.10:17. Voimme ratkaisun tehtyämme ottaa vastaan kasteen ja pyytää Jumalalta myös Pyhän Hengen kastetta. Voimme elää seurakunnan yhteydessä ja ottaa mallia vanhemmilta kristityiltä, mitä kristillinen usko käytännössä on. Ja silloinkin, kun meille näytetään väärää mallia, voimme luottaa siihen, että Kristus itse paimentaa meitä ja ohjaa oikealle tielle.

Varmasti saamme kokea erilaisia tunteita, iloja ja vaikeuksia, kasvupyrähdyksiä ja kasvukipujakin, mutta pääasia selvinnee jokaiselle jo alkutaipaleella. Sen Paavali kiteytti näin: Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa. Room.14:17.

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Sinä Jumalan valittu, nosta katseesi

Mutta Herra sanoi Samuelille: ”Älä katso hänen kokoaan ja komeuttaan, sillä minä en hänestä välitä. Herra ei katso kuten ihminen. Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämeen.” 1.Sam.16:7.

Jokainen uskova joutuu kohtaamaan tämän tosiasian: ihmiset katsovat sinua luonnollisin silmin ja arvioivat sinua järjen avulla ja tulevat tulokseen, että sinusta ei ole mihinkään. Joudut epäuskon valokeilaan, jossa sinut mitätöidään perin pohjin.

Kun koet sellaista, muista, että Jumala näkee sinut toisin: hän katsoo sydämeesi ja näkee kaiken potentiaalin, jota sinussa on. Ennen kaikkea hän näkee oman suunnitelmansa elämääsi varten. Hän tietää, mitä sinusta voi tulla. Häntä ei rajoita se, millainen olet tänään. Vielä vähemmän häntä rajoittaa se, millainen olet ollut ennen. Mikään sinun töppäyksesi ei vaikuta hänen arvioonsa. Hän näkee sinussa Poikansa Jeesuksen kaltaisuuteen kutsutun ihmisen, joka voi uskon kautta olla väkevä Jumalan ihminen. Sinun taloudellinen tilanteesi kaikkine velkoineen ei määrää sitä, millainen tulevaisuus sinulla on. Sinun lahjakkuutesi riittää Jumalan käytössä mihin vaan, hän ei katso sinun koulumenestystäsi tai menestymättömyyttäsi. Sinun huono terveytesi ei estä sinua toteuttamasta Jumalan suunnitelmia. Hän on Herra, sinun Parantajasi (2.Moos.15:26).

Kaikkein vähiten sinulle on haittaa ihmisten mielipiteistä. Kukaan ihminen ei voi mitätöidä sinun uskoasi ja sinun käyttökelpoisuuttasi Jumalan silmissä. Heidän puheensa voivat loukata, heidän myrkylliset sanansa voivat masentaa, mutta juuri siinä Jumala osoittaa uskollisuutensa, että hän nostaa alas painetut, hän tukee horjuvia, hän antaa nöyrille armonsa. Hän antaa sinullekin, mitä sielusi kaipaa. Hän toteuttaa sinun sydämesi unelmat – onhan hän antanut näkynsä sinun sisimpääsi, istuttanut sinne omat ajatuksensa, rakentanut sinun uskoasi, jotta voit kantaa Jumalan elävät sanat ja saada ne kylvetyiksi, saada ne kasvuun, saada ne kantamaan satoa. Hän on sinun ehtymätön lähteesi, josta saat ammentaa. Eikä kukaan, joka panee toivonsa Herraan Jeesukseen, joudu häpeään:

Kuulkaa Herran sana, te, jotka olette arkoja minun sanani alla: – Teidän veljenne sanovat, nuo, jotka ovat teitä vihanneet ja jotka ovat sysänneet teidät syrjään minun nimeni tähden: ”Osoittakoon Herra kirkkautensa, sittenpä saamme ihmetellä teidän iloanne!” Mutta he joutuvat häpeään. Jes.66:5.

lauantai 22. syyskuuta 2018

Särkyneisyyden siunaus

Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen. Jes.57:15.

Saatat olla kiusaamisen kohteena työpaikalla tai kokea erilaista sortamista. Tunnen syvää myötätuntoa kaikkia kiusattuja kohtaan, koska olen itse ollut kiusattu. Mutta jokainen vaikea kokemus on myös siunauksen siemen. Kun käännymme ahdingossamme Herran puoleen, meillä on suuri mahdollisuus löytää maailman uskollisin ja parhain ystävä Jeesuksesta. Saamme häneltä sitä lohdutusta ja rohkaisua, jota emme saaneet ihmisiltä.

Niinpä rohkaisen sinuakin näkemään oman kärsimyksesi myönteinen puoli. Sinun ahdinkosi on kasvattanut sinun kestävyyttäsi uskossa, eikö?

Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Jaak.1:3.

Sinun ahdinkosi on pakottanut sinut rukoilemaan ja lukemaan Raamattua? Minulle ainakin kävi niin. Kun alamme lukea Raamattua, se merkitsee enemmän kuin itse arvaammekaan. Jumalan sana alkaa valaista meidän sisäistä maailmaamme, totuus meistä itsestämme ja totuus toisista alkaa jäsentää meidän ajatusmaailmaamme. Tämän kehityksen tuloksena voimme taipua parannukseen, uudestisyntyä elävään uskoon, saada syntimme anteeksi ja voimme siis kaiken kaikkiaan päästä sisälle siihen elämään, jota kutsumme kristilliseksi uskoksi. Mikä siunaus! Ja mistä kaikki alkoi? – Ahdingosta.

Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa. Room.5:3-4.

Ei ole mitään niin arvokasta kuin mennä läpi koetuksesta ja huomata, että Jumala oli siinä kanssani ja minä sain voiman kestää kaiken. Voin olla kokemukseni jälkeen särkynyt, mutta voin myös löytää siitä siunauksen. Särkyneenä olen vahvempi uskossa. Tulen läpi tultuani, huomaan, että tuli ei pystynyt minuun.

…kun astut tulen lävitse, sinä et pala eikä liekki sinua polta. Jes.43:2. …tuli ei ollut pystynyt heihin: heidän partansa ja hiuksensa eivät olleet kärventyneet, heidän vaatteensa eivät olleet lainkaan vahingoittuneet, eikä heistä edes lähtenyt savun hajua. Dan.3:27.

Kiittäkäämme siis Herraa kaikista koetuksista, joiden kautta hän luo meissä jotakin uutta taivasta varten.

perjantai 21. syyskuuta 2018

Palvelemisen siunaus

Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina. 1.Piet.4:10.

Oletko tutkinut Raamatusta, kuinka monta kertaa Jeesus opetti johtajuudesta? En minäkään, mutta kun Jeesus opetti johtajuudesta, hän yritti parhaansa mukaan purkaa opetuslasten innon johtajana toimimiseen (esim.Matt.23:11, Mark.9:35, Mark.10:43-44). En mitenkään pysty ymmärtämään intoa, jolla nykyajan seurakunnissa järjestetään johtajuusseminaareja, koulutusta johtajuuteen ja muuta vastaavaa, joka on vastoin Raamatun selkeää linjaa.

On sen tähden tiedostettava selkeästi, että johtajaksi pyrkiminen on lihan teko, vanhalle luonnolle ominainen taipumus. Vanha luonto meissä nimittäin haluaa tärkeillä, olla jotakin suurta (tai ainakin vähän muiden yläpuolella) ja kahmia itselleen kunniaa, joka liittyy asemaan seurakunnassa. On myös ymmärrettävä, että jos johtajuutta seurakunnassa tarvitaan (kuten vanhimpia), se perustuu johonkin muuhun kuin asemaan. Se perustuu armoitukseen, osaamiseen, palvelemisen mielenlaatuun. Sen ei tule perustua (ihmisten järjestämään) valtaan, vaan (Jumalan antamaan) vaikutusvaltaan. Johtajaa ei aseteta kenenkään yläpuolelle, vaan aina alapuolelle. Jos emme ymmärrä näitä Jumalan valtakunnan periaatteita, päädymme järjestämään yhä uusia johtajuuskoulutuksia laihoin tuloksin. Emme saa Raamatun mallin mukaisia johtajia, vaan ihmisjärjen mukaisia ”piällysmiähiä, päällepäsmäreitä ym.” – F.E.Sillanpäätä lainaten: ”Hän oli tuon pystypäisen, itsetietoisen talonpoikaisuuden surkuteltava pilakuva, niin kuin mikäkin aateliskekkale”…

Yleensä en ole löytänyt seurakuntien johtajien ja silmäätekevien joukosta montaakaan, joiden palvelumieli ja hurskaus olisi tehnyt minuun vaikutuksen. Voin sitä vastoin sanoa, että joidenkin riviuskovien palvelumieli ja uskollisuus vähässä on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Häpeän itseäni heidän rinnallaan. Viimeksi löysin sellaisen ihmisen erään seurakunnan keittiöltä. Sydämestäni siunaan häntä ja hänen vaivannäköään seurakunnassa – Herra lahjoittakoon hänelle, mitä hänen sydämensä kaipaa myös hänen yksityiselämässään.

Monet viimeiset ovat silloin ensimmäisiä, monet ensimmäiset viimeisiä. Luuk.13:30.

Yritän siis tässä kautta rantain rohkaista sinua, joka olet palvellut hyvin, jatkamaan tuolla palvelemisen tiellä. Sinä saat kasvaa uskossa ja sinun vaikutusvaltasi saa kasvaa. Olet Jumalan silmissä harvinaislaatuinen ihminen, kun et ole langennut johtajuuden houkutukseen etkä haalimaan itsellesi valtaa. Sinä olet saanut armon mennä eteenpäin sitä kaitaa tietä, joka johtaa sinut lopulta hedelmällisyyteen ja hengellisen vaikutusvallan kasvuun. Ole kärsivällinen, ole uskollinen vähässä, ole kaikkien palvelija – siitä saat kerran suuren palkan.

Olet hyvä ja luotettava palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Matt.25:23.

torstai 20. syyskuuta 2018

Menestysteologiaa

Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että saisit elää kauan ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa. 5.Moos.5:16.

Neljäs käsky on omalla tavallaan tärkeä, kun haluamme elää onnellista elämää. Sana ”menestys” on siinä keskeinen ja voimme yrittää ymmärtää, mitä sillä tarkoitetaan. Käytämme tuota sanaa arkikielessä esimerkiksi, kun puhumme koulumenestyksestä. Voimme käyttää sitä myös, kun keskustelemme, onko joku henkilö menestynyt työelämässä. Jos ajattelemme tuon sanan normaalia käyttöä, emme puhu mistään mystisestä ja tuonpuoleisesta asiasta, vaan ihan maalaisjärjellä käsitettävästä asiasta. Sana ”menestys” ei neljännen käskyn kohdalla tarkoita hengellisessä elämässä menestymistä, sillä sanamuodossahan todetaan ”menestyisit siinä maassa…” – siis se koskee maallista elämää. Siksi siihen kätketyn lupauksen toinen osa myös selvästi viittaa maallisen elämän pituuteen. Menestys siis tarkoittaa neljännen käskyn yhteydessä terveyttä, toimeentuloa ja ulkonaista pärjäämistä.

Ymmärrämme siis, että kuuliaisuus neljännen käskyn kohdalla tuottaa siunausta ajalliseen elämäämme. On hyödyllistä huomata käskyyn liitetyt lupaukset ja motivoitua vanhempiensa kunnioittamiseen myös sen tähden (myös isovanhempien). Joskus vaan omien vanhempiensa kunnioittaminen voi olla vaikeaa. Pitääkö kunnioittaa juoppoa isää, jonka alkoholismi teki perheen elämästä helvettiä? Entä pitääkö kunnioittaa äitiä, joka teki lapsestaan vähälahjaisen juomalla raskauden aikana? Voisimme luetella pitkän listan asioita, joiden vuoksi isän ja äidin kunnioittaminen voi olla haastavaa. Omat haasteet on minullakin ja niitä haasteita olen jättänyt myös lapsilleni.

On kuitenkin ymmärrettävä, että vanhempia kunnioitetaan heidän asemansa vuoksi ja kaiken sen tähden, minkä he ovat vanhemmuudessa hyvin hoitaneet. Neljäs käsky ei velvoita meitä kunnioittamaan kenenkään pahoja tekoja. Huonoillekin vanhemmille olemme kuitenkin aina velassa. Tuskin on ketään, jonka elämästä ei löytyisi mitään kunnioitettavaa. Isä, joka on käynyt töissä ja hankkinut elantoa perheelleen, ansaitsee kunnioituksen. Äiti, joka on ruokkinut lasta ja vaihtanut vaipat, ansaitsee kunnioituksen. Joskus vain kielteiset tunteet nousevat peittämään meidän näkökentästämme vanhempiemme hyvät puolet. Jokin yksittäinen kokemus voi romahduttaa isän tai äidin alas jalustalta ja sitten kun luottamus on mennyt, on vaikea kunnioittaa koko henkilöä mistään syystä.

Rohkaisen siis (itseni lisäksi) sinua näkemään omat vanhempasi hyvässä valossa. Siirtäkäämme sivuun negatiiviset tunteet ja pettymykset ja katsokaamme tekoja. Eikö olekin selvää, että he kaikessa vajavuudessaan kuitenkin välittivät meistä, raatoivat meidän hyväksemme ja loppujen lopuksi rakastivat meitä sydämestään? Eikö olekin totta, että he kuitenkin tekivät parhaansa? Antakaamme siis heille se kunnioitus, joka takaa meille menestyksen tässä ajallisessa elämässä. Ja tulevan elämän suhteen Raamattu neuvoo:

Kun maalliset isämme kurittivat meitä, me emme tohtineet vastustaa. Vielä paljon suurempi syy meillä on alistua taivaallisen Isämme tahtoon, sillä se takaa meille elämän. Hepr.12:9.

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Armoa armon lisäksi

Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Ef.2:8. Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, armoa armon lisäksi. Joh.1:16.

Jos kristillisestä uskosta siivotaan armo pois, jää jäljelle lakiuskonto, joka on ihan yhtä vastenmielinen kuin muutkin lakiuskonnot. Lainalaisuus on hengellinen sairaus. Siksi meidän tulee tietoisesti pitää armon evankeliumia esillä ja käytännössä armahtaa auliisti lähimmäisiämme.

Armoa ei kuitenkaan ole tarkoitettu halvaksi armoksi. Emme saa olla leväperäisiä, välinpitämättömiä ja kelvottomilla elämäntavoillamme ”häpäistä armon henkeä” (Hepr.10:29). Mutta senkin jälkeen, kun olemme parhaamme tehneet, me vielä tarvitsemme armoa.

Voit siis olla varma, että armo on varattuna sinuakin varten. Sinut on kutsuttu elämään uskossa, mutta elämään uskonelämääsi armon varassa. Jeesus Kristus on tullut täyttämään lain sinun puolestasi ja Raamattu vakuuttaa: Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa (Room.8:1).

Jumalan henki vakuuttaa sinulle tänään: me voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme, jos se meitä jostakin syyttää. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken. 1.Joh.3:19-20. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme. Hepr.4:16.

Jeesuksen Kristuksen kirkkauden evankeliumi sanoo sinulle tänä päivänä: Ystäväni, sinun syntisi on annettu anteeksi. Luuk.5:20.

tiistai 18. syyskuuta 2018

Monipuolinen ruokavalio

Vahva ruoka on tarkoitettu aikuisille. He ovat totuttaneet aistinsa siihen ja harjaannuttaneet ne erottamaan hyvän ja pahan. Hepr.5:14.

Joidenkin uskovien mielestä minun pitäisi istua vähintään kerran viikossa jossain kirkossa tai rukoushuoneessa – hengellisissä tilaisuuksissa ylipäätään – ja kuunnella Raamatun opetusta. Mielellään siis saman pastorin (tai pastoriryhmän) opetusta viikosta toiseen. Jotta olisin oikein hurskas ihminen, veisin vielä kymmenykset tuloistani kyseisen seurakunnan kolehtiin, jotta ne pastoriparat saisivat elantonsa itselleen ja perheilleen.

Väitän, että tämä asetelma on keinotekoinen ja ihmisviisauden mukainen. Uuden liiton paikallisseurakunta on vääristynyt ja siitä on tehty eri kirkkokuntiin jakautunut joukko ”seurakuntia”, joiden luonnekin on muuttunut orgaanisesta uskonyhteisöstä organisoituun yhteisöön. Eikä niitä useinkaan johda Pyhä Henki, vaan ihmiset – leipäpapit. Mutta nykyaikana on ulottuvillamme runsas hengellinen tarjonta myös median kautta, ja lisäksi ilmaiseksi. Varmasti uskoon tuloa seuraa maitoruokintavaihe ja sekin on luonnollinen. Hyväksyn seurakunnan (organisoidunkin) eräänlaisena tarpeellisena lastentarhana. Seurakunta ja sen veljellinen rakkaus toteutukoon uskovien yhteenkuuluvuuden muotona. Mutta heti, kun opimme itse syömään, voimme etsiä itsellemme monipuolisempaa ruokaa. Voimme oppia omat makumieltymyksemme eikä se tarkoita sitä, että etsimme Jumalan sanaa omaan korvasyyhyymme. Ei, vaan saamme tutustua itseemme, kun kasvamme uskossa. Opimme tuntemaan oman persoonallisuutemme ja siinä erottamaan, millainen ruoka sopii minulle ja millainen ruoka ei maistu. Ruokavalion tulee muuttua kasvun myötä. Ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että olen hyvin valikoiva. En vältä tekstin lukemista, vaan luen mieluummin saarnoja tekstinä kuin katselen videolta (sillä mielestäni videot ovat ”täynnä ilmaa”).

Niinpä haluan rohkaista sinuakin hankkimaan itsellesi ruokaa, joka vastaa sinun hengellisiä tarpeitasi. Tarvitset monipuolista ruokaa voidaksesi hyvin. Minun mielestäni yleisesti ottaen tarjolla oleva ruoka on eilisen tähteitä lämmitettynä – pitkälti vanhan toistoa. Keskinkertaisuuteen tyytymisessä kaikki uskonnolliset kliseet käydään läpi suurella hartaudella. Parhaimmillaan se on kaurapuuroa, siis ravitsevaa ja terveellistä. Mutta sen jatkuva syöminen vie lopulta ruokahalun. Olen nähnyt monia ruokahalunsa menettäneitä ja maallistuneita uskovia. Jotta voit säilyttää hengellisen ruokahalun, sinun pitää saada välillä syödä kunnollista, hyvin maustettua, herkullista ruokaa, joka sopii sinun suuhusi ja vie kielesi mukanaan. Voin aivan reilusti sanoa: Jos nämä minun kirjoitelmani eivät sinulle maistu, niin sinun on syytä etsiä toisenlaista ruokaa. Myönnän, että aika ajoin toistan itseäni. Etsi siis vaihtelua lautasellesi sopivassa määrin. Opi tuntemaan oma ruokavaliosi, joka sopii sinulle. Ja syö tukevasti.

Kasvakaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänelle kunnia nyt ja iankaikkisuuden päivään asti. Aamen. 2.Piet.3:18.

maanantai 17. syyskuuta 2018

Viisauden ja ilmestyksen henki

Minä rukoilen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen, niin että oppisitte tuntemaan hänet… Ef.1:17.

Oikeastaan uusi käännös osuu asian ytimeen, kun puhuu ”näkemisen” hengestä. Eräs suuri etu, jonka uskova saa, verrattuna kääntymättömään, on parempi näkö. Enkä nyt tarkoita ”parempaa näköä” siinä mielessä kuin optikko siitä puhuu. Tarkoitan näkökykyä, jolla voimme nähdä salattuja ja pinnan alle, (luonnolliselle silmälle) näkymättömiin jääviä asioita. En ole ihan varma, kuinka asia tulee tulkita opillisesti: saammeko ”viisauden ja näkemisen hengen” uskoon tullessa vai vasta Pyhän Hengen kasteessa vai onko se kenties jokin lahja, jonka saa tai ei saa (omasta tahdosta riippumaton)?

Mutta oli niin tai näin, haluan rohkaista sinua tavoittelemaan sitä. Ei sinun tarvitse määritellä Jumalalle, koska ja milloin hän sellaisen lahjan sinulle antaa ja millä edellytyksillä – sinä vain anot. Kannattaa anoa. Voipa sanoa, että ”hyvää kannattaa aina odottaa”.

Kerron pari konkreettista asiaa, joissa olen saanut Jumalan hengeltä yliluonnollista tietoa. Jumala puhuu minulle unien kautta ja kerrankin näin unessa kastepuvussa olleen miehen, joka käveli ja oli elävän näköinen, mutta häneltä puuttui pää kokonaan! (Ks. Ross Rohden artikkeli Päätön mies) – Tiesin, mikä kyseisessä seurakunnassa oli vikana. Erään toisen kerran näin unessa miehen, joka otti partakoneen teriä mukaansa ennen kuin tuli tapaamaan minua. Hui! Se olikin vaikea juttutuokio, mutta selvisin siitä pienin naarmuin, koska osasin rukoilla etukäteen asiaa oikeasta näkökulmasta ja tilata rukousapua. Tuoreessa muistissa on myös uni, jossa oli susi, kissapeto ja koira. Ne kaikki tahtoivat minulle pahaa. Kun sitten uni toteutui, minulle oli suurta hyötyä tietää, minkä herran palveluksessa asiaan liittyvät kolme henkilöä toimivat.

Ei tällaista yliluonnollista tietoa voi korvata mikään. Luonnollinen ihminen näkee asiat pinnasta, Jumala näkee asiat pintaa syvemmältä ja voi ilmoittaa meille salattuja asioita.

Kiitos, Herra, viisauden ja näkemisen hengestä. Ymmärrän, että se on arvokas lahja ja pyydän sitä. Anna minulle yliluonnollista tietoa ja ymmärrystä, kykyä nähdä pinnan alle, havaita näkymättömiä. Varoita minua, Pyhä Henki, kun kohtaan vaaroja. Paljasta kaikki vihollisen juonet, sillä sinä näet salatutkin asiat ja voit varoittaa minua. Anna minun katsella tätä maailmaa ja ihmisiä sinun silmilläsi. Kiitos, taivaan Isä, tästä upeasta lahjasta, jota Raamattu kutsuu ”viisauden ja näkemisen hengeksi”. Ylistys sinulle – Jeesuksen nimessä! Aamen.

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Kaiken mitä tarvitsette

Rukoilen, että yhteinen uskomme auttaisi sinua käsittämään kaiken sen hyvän, minkä Kristus on meille antanut. Filem.1:6.

Me suomalaiset asumme täällä kylmässä maassa, jossa on talvisin pimeää. Suomessa on paljon asumatonta seutua ja metsää, oikein korpea. Asumme joko liian harvassa tai liian tiheässä. Kaupungissa on pakko asua, mutta kerrostalossa on liian meluisaa. Suomessa on köyhä kansa ja korkea verotus. Suomessa ei osata laittaa terveydenhoitoa kuntoon.

Siinäpä muutama väite olosuhteistamme. Mutta meillä ei oikeasti ole kauhean paljon valittamisen aihetta. Elämme korkean elintason maassa, jossa on hyvä terveydenhoito. Lapsemme saavat käydä koulua ja he saavat itse asiassa nauttia maailman parhaasta koulutuksesta. Suomessa on ihana kesä ja mahdollisuus irrottautua työstä ilman rantalomaakin.

Olen huomannut, että suomalaiset valittavat aivan liian pienistä asioista aivan liikaa. On syytä pysähtyä ja katsoa, millaisen ylellisyyden keskellä elämme. Meillä on korkea sivistystaso (mitä ikinä se tarkoittaakin?) ja mahdollisuus harjoittaa kristillistä uskoa vapaasti. Meillä on pitkä uskon perinne ja Raamattu monena käännöksenä.

Mutta ymmärrämmekö, mitä Kristus on meille antanut? Paavali rukoili Filemonin puolesta, että hän saisi armon ymmärtää kaiken hyvän, jota Kristus voi antaa. Tämä on hyvä rukous myös tänään, kun ainainen marina yrittää tunkea sielunmaisemaamme, kun tekee mieli valittaa. Voimme keskittyä ajattelemaan Kristusta, löytämään niitä aarteita, joita hänessä on, ja ryhtyä kiittämään. Voimme kiittää ulkonaisesta hyvinvoinnista, jota saamme nauttia, mutta voimme myös kiittää Herraa kaikesta siitä korvaamattoman arvokkaasta, jota yksin Kristus voi meille antaa. Ajattele sellaisia asioita kuin pelastus, sovitus, anteeksiantamus, ylösnousemus, tuleva maailma. Ajattele iloa, rauhaa ja vanhurskautta. Ajattele turvallisuutta, jonka löydämme hänen siipiensä suojasta. Mieti ikuisen elämän toivoa, jota ilman monet jostain kumman syystä pystyvät elämään – minä en! Voin ottaa käteeni Raamatun ja iloita siitä. Voin koska tahansa kääntyä Herran puoleen rukouksessa ja saada avun.

Niinpä rohkaisen sinua, joka tänä päivänä koet jääneesi ilman jotakin tärkeää. Katso häntä, joka on kaiken armon antaja. Mene hengessä hänen luokseen. Hän voi loputtomista varastoistaan kaivaa sinulle sen, jota kaipaat saada.

Minun Jumalani on Kristuksen Jeesuksen tähden antava teille taivaallisen kunniansa rikkaudesta kaiken, mitä tarvitsette. Fil.4:19.

lauantai 15. syyskuuta 2018

Ulos kapaloista

Askel askeleelta heidän voimansa kasvaa, ja he saapuvat Siioniin Jumalan eteen. Ps.84:8.

Hengellisessä elämässä on määrä tapahtua samanlaisia asioita kuin luonnollisessa elämässä. Ihmisen normaali elämä on jatkuvaa kasvua. Ennen lapsilla käytettiin kapaloita. Kullervo on kalevalaisessa tarustossa henkilö, joka repi omat kapalonsa. Se kuvaa voimakasta kasvua ja määrätietoista suuntautumista tulevaisuuteen, jossa ei ole läheisriippuvuudella sijaa. Sinäkin voit olla tulevaisuuteen suuntautunut, kasvuun ja aikuistumiseen tähtäävä ihminen. Kun kasvat aikuiseksi, jätät lapsuutesi perheen ja perustat oman perheen. Jos olet ollut seurakunnassa yli kymmenen vuotta passiivisena rivijäsenenä, olet vähän kuin uuninpankopoika tai vanhapiika. Useimmat eivät kiinnitä asiaan huomiota, eivät ainakaan pidä asiaa kielteisenä piirteenä, mutta minun mielestäni ilmassa on vaaran merkit. Ei Jumala ole tarkoittanut meitä pysähtymään paikallemme, juuttumaan johonkin kehitysasteeseen, vaan hän haluaa, että menemme eteenpäin. Terve hengellinen kasvu merkitsee aina jonkinlaista ulos kasvamista entisistä ympyröistä. Niin kuin lintu kuoriutuu ulos munasta, sinunkin on tarkoitus kuoriutua yhä uudelleen, luoda nahkasi, kasvaa seuraavalle tasolle, mennä eteenpäin. Lintukin menee eteenpäin kasvussaan, ei se jää tipuna nokkimaan jyviä, vaan se jonain kauniina päivänä levittää siipensä ja nousee lentoon. Eikä se vain nouse lentoon, vaan se muuttaa vielä samana kesänä ulkomaille…

Kasvun seuraaminen on suorastaan hauskaa. Jumalan luoma maailma on ”huvittava”, sanoisi virolainen (eli kiinnostava). Miksi kummassa seurakuntaan on pesiytynyt tapa istua penkissä vuodesta toiseen? Miksi kummassa seurakuntalaiset eivät kasva, vaikka sanaa koko ajan saarnataan? Miksi kummassa näitä paikalleen juuttuneita vielä ylistetään? Siksikö, että he tuovat rahaa ja ruokkivat ahnetta systeemiä?

Pysähtyneisyyden tila on kaikista pahin. Oikeastaan Laodikean seurakunta eli juuri siinä tilassa (Ilm.3:14-22). Niinpä haluan rohkaista sinua etsimään kasvua. Haluan rohkaista sinua itsenäistymään. Itsenäinen hengellinen elämä on sitä, että sinä etsit oman ruokasi, syöt vahvasti sanan ruokaa, ja sinä etsit Jumalan johdatusta ja neuvoa päivittäin rukouksessa. Ei ole väärin osallistua seurakunnan elämään ja olla mukana yhteisissä tilaisuuksissa, mutta on väärin olla niistä kokonaan riippuvainen.

On väärin jäädä ruokittavaksi seurakunnan penkkiin ja ulkoistaa koko hengellinen elämä seurakunnalle. Olen iloinen niistä muistoista, joita meillä on tyttärestäni, kun hän istui syöttötuolissa. Mutta olen kiitollinen ja iloinen, että hän ei enää istu syöttötuolissa ja odota siinä, että äiti työntää lusikkaa suuhun.

On hyvä, että sinäkin olet saanut jättää taaksesi hengellisen varhaislapsuuden ja mennä eteenpäin uskossasi ja hengellisessä kasvussasi. On hyvä, että kasvua tapahtuu sinun elämässäsi koko ajan. Varjele sitä äläkä anna minkään tulla esteeksi terveelle kasvulle.

Meidän tulee aina kiittää Jumalaa teidän vuoksenne, veljet. Siihen on täysi syy, koska teidän uskonne kasvaa kasvamistaan ja koska rakkaus toisianne kohtaan yhä lisääntyy teissä kaikissa. 2.Tess.1:3.

perjantai 14. syyskuuta 2018

Kaikkina elämäni päivinä

Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti. Ps.23:6.

Elämässä ei tule vastaan ainoastaan hyviä päiviä, vaan joskus tulee vastaan huonoja päiviä. Auringonpaisteen sijaan voi tulla myrskyjä, työllisyyden sijaan työttömyyttä, terveyden sijaan sairautta. Elämä voi koetella ja kohtaamme vastuksia, tapaturma voi yllättää, omainen kuolla. Vuodet vierivät ja häät ja hautajaiset vuorottelevat.

Mutta Jumalan sanan lupaus on, että Jumalan hyvyys ja rakkaus ympäröi meitä myös vaikeina päivinä. ”Sula hyvyys”, sanoo vanha käännös. Hyvinä aikoina olisi viisasta kerätä positiivisia kokemuksia ikään kuin varastoon, jotta huonoina aikoina emme menettäisi toivoamme. Kun opimme tuntemaan Jumalan hyvyyden ja armon ja tulemme tietoisiksi hänen huolenpidostaan ja rakkaudestaan, silloin kestämme paremmin, kun myrsky yllättää.

Saamme myös olla varmoja, että Jumala on kykenevä kääntämään pahan hyväksi. Mitä tahansa epäonnea ja vastoinkäymisiä kohtaammekin, tiedämme vuorenvarmasti, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen. Room.8:28. Jos Jumala sallii jotakin pahaa tapahtua, tiedämme, että Jumala on voimallinen käyttämään sitä omiin tarkoituksiinsa, jotta hänen nimensä kirkastuisi. Sen kuultuaan Jeesus sanoi: ”Ei tämä tauti ole kuolemaksi vaan Jumalan kunniaksi: se tuo julki Jumalan Pojan kirkkauden.” Joh.11:4.

Ole siis turvallisella mielellä, Jumala vie sinut läpi tämänkin koettelemuksen, jonka keskellä olet juuri nyt. Hän kantaa sinua vahvoilla käsivarsillaan. Hän antaa voimaa ja rohkeutta keskelle onnettomuutta ja vastoinkäymisiä. Hän on nähnyt kaiken ennalta, myös sen, miten hän voi auttaa sinut pulasta. Hän on jo valmistanut sinulle avun. Hän ei jätä eikä hylkää. Hän on Herra, sinun Jumalasi, sinun pettämätön apusi.

Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi. Jes.54:10.

torstai 13. syyskuuta 2018

Hengeltään särkyneelle

Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa. Jes.66:2.

Jumalan henki puhui Jesajalle nämä sanat ja siinä laajemmassa tekstiyhteydessä, jossa ne sanottiin, piirretään kuvaa Jumalan mielen mukaisesta ihmisestä käyttäen hyväksi sen vastakohtaa. Tässä Jesajan luvussa Herra nuhtelee itsevarmoja ihmisiä, joiden jumalanpalvelus on ”pahan palvontaa”, jotka ovat rakentaneet oman uskonnollisen maailmansa valheellisen jumalakuvan varaan. Siinä nämä ”luulouskovaiset” olivat tulleet sokeiksi ja kuuroiksi. He olivat vahva ennakkokuva Jeesuksen ajan fariseuksista. Heistä Jumalan sana todistaa: Kun minä kutsuin, kukaan ei vastannut, kun minä puhuin, kukaan ei kuunnellut. Te teitte sitä, mikä on väärää minun silmissäni, ja aina valitsitte sen, mikä on vastoin minun tahtoani. Jes.66:4.

On tärkeää oppia kuuntelemaan. Jumalan sanan kuuleminen vaatii nöyryyttä. On hyödyksi, jos meillä on sellainen kunnioitus Jumalan sanaa kohtaan, että olemme sen edessä arkoja. Emme voi olla itsevarmoja, röyhkeitä ja ylimielisiä. Emme saa sekoittaa vahvaa uskoa ja tervettä itseluottamusta tällaiseen lihalliseen varmuuteen. Valitettavasti tänä aikana näkee liian paljon väärää varmuutta, joka tuottaa esiin hengellistä väkivaltaa. Mitä Herran sana puhuukaan nöyrille ja hiljaisille palvelijoilleen, jotka ovat hengessään särkyneitä:

Kuulkaa Herran sana, te, jotka olette arkoja minun sanani alla: -Teidän veljenne sanovat, nuo, jotka ovat teitä vihanneet ja jotka ovat sysänneet teidät syrjään minun nimeni tähden: ”Osoittakoon Herra kirkkautensa, sittenpä saamme ihmetellä teidän iloanne!” Mutta he joutuvat häpeään. Jes.66:5.

Rohkaisen siis sinua, joka palvelet Herraa kaikessa nöyryydessä ja sanan kuuliaisuudessa: sinun halveksijasi joutuvat häpeään. Sinä saat vielä hyvän todistuksen Jumalalta. Sinä saat kokea, että Jumalan lupaukset ovat totta, hänen hyvyytensä tavoittaa sinut. Jumalan lupaukset kansalleen sisältävät lupauksen poikalapsesta, joka syntyy (Jes.66:7). Hänen kauttaan Jumala jakaa rakkauttaan, iloaan ja hyvyyttään omalle kansalleen loputtomasti.

…kun tämän näette, teidän sydämenne ihastuu, te kukoistatte kuin vehmas niitty. Niin Herran palvelijat saavat tuntea hänen kätensä voiman ja viholliset hänen vihansa. Jes.66:14.

Palvelkaamme siis Herraa nöyrin mielin pitäen korvamme auki. Särkynyt ja murtunut mieli on joskus paras tae siitä, että olemme aidosti kuulolla. Pyytäkäämme häneltä myös silmävoidetta ja nostakaamme katseemme häneen.

Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki. 2.Kor.3:18.

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Huuda minua avuksi

Tee telttasi sija suureksi, levitä säästelemättä kangasta asumustesi katoksi! Pidennä köydet, iske lujaan vaarnat! Jes.54:2.

Mitä Jesaja sanoo tässä, jos asia käännetään nykyajan kielelle? Hän sanoo: ”Laajenna työtäsi, katso kauemmaksi, etsi suurempi näky, kasvata jänneväliäsi, ja kun pääset uudelle tasolle, ole luja ja ryhdy työhön!” Se oli minun oma vapaa tulkintani, saat tehdä itseäsi varten oman käännöksen. Useinhan meidän täytyy lukea Raamattua sillä mielellä, että tulkitsemme sanaa peilaten sitä omaan elämäämme ja soveltaen sitä kuin olisimme juuri heränneet ja miettisimme ”mitä tämä uni oikein tarkoittaa?” Jumala puhuu vertauksin. Paras totutella ymmärtämään vertauksia. Kielentutkijat ovat todenneet, että puhuttu kieli koostuu aina vertauksista ja kuvista. Puhumme siis kuvakieltä joka tapauksessa.

Itse koen tällä hetkellä, että tämä sana puhuttelee minua. En kuitenkaan rehellisesti sanoen tiedä, mitä se kohdallani tarkoittaa. Niinpä minun on työstettävä tätä asiaa, mietittävä sitä ja kysyttävä Jumalalta, mitä hän haluaa. Ehkä sinunkin on aika alkaa kysellä ja etsiä Jumalan tahtoa, jotta tietäisit oman kutsumuksesi ja ymmärtäisit, missä vaiheessa sinun kutsumustyösi toteuttaminen oikein on menossa. Tässä tilanteessa rukoilemisesta tulee etsimistä. Jumalan tahdon tunteminen, johdatuksen etsiminen ja löytäminen, on opetuslapsen normaalia elämää. Jumalan suunnitelmat avautuvat vähitellen ja oman kutsumuksen toteuttaminen on elämänikäinen prosessi.Tässä etsimisessä saat sinä – yhtä lailla kuin minäkin – välillä tuskastua ja huutaa Herran puoleen. Ehkä Jumalan henki sinua tänään ärsyttää rukoilemaan jonkin verran turhautuneita rukouksia – mutta juuri niihin saatetaankin vastata:

Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle. Minä ilmoitan sinulle suuria ja ihmeellisiä asioita, joista et mitään tiedä. Jer.33:3. Tästä lähtien minä ilmoitan sinulle uusia asioita, tallessa pidettyjä, sellaisia, joita et tiennyt. Jes.48:6.

tiistai 11. syyskuuta 2018

Hellittämätön rukous

Elia oli samanlainen ihminen kuin me. Hän rukoili hellittämättä, ettei sataisi, eikä maa saanut sadetta kolmeen ja puoleen vuoteen. Jaak.5:17.

Eräs uskon ystävä joutui ongelmiin, kun traktori ei suostunut toimimaan. Hän asui vaimonsa kanssa syrjässä ja päästäkseen kauppaan, hänen piti talvella ensin aurata tie auki. Minä tulin tokaisseeksi, että rukoillaan asian puolesta, pyydetään, ettei sada lunta koko talvena!

Hauska juttu sinänsä: tuona talvena ei paljon lunta tullut! Traktorin korjaaminen tosin onnistui, mutta juuri mitään aurattavaa ei ollut. Tuon pariskunnan silmissä minulla olikin sitten ”voimatekojen armolahja”!

Näissä asioissa on kuitenkin syytä pitää pää kylmänä. Niilo Yli-Vainio oli oikeassa, kun hän aina korosti, että hän ei pysty ketään parantamaan – Pyhä Henki parantaa ja hän vain katselee vierestä. On ymmärrettävä, että jokainen Jumalan teko, rukousvastauskin, on Jumalan armoa, hänen lahjaansa.
Rukoilijan on syytä omaksua ”tavallisen ihmisen” identiteetti. Se olisi tärkeää koko seurakunnan kannalta, sillä Jumala vetäytyy pois heti, kun ihmisiä aletaan korottaa. Meidän jokaisen on pidettävä huoli, että emme ala ajatella itsestämme liikoja. On parempi ajatella, että olemme tavallisia ihmisiä – tosin ihmisiä, jotka rukoilevat. Ja rukoilemmekin välillä ”vimmatusti” – ”hullun lailla” suorastaan.

Kyllä rukoilemisesta on hyötyä. Se voi kääntää Jumalan huomion asiaan, joka on meille tärkeä. Mutta rukousvastaus ei ole koskaan rukoilijan kunnia, vaan Jumalan. Jos haluamme rukousvastauksia, meidän on syytä kehittää jo etukäteen valmius antaa Jumalalle kaikki kunnia.

Voin kertoa pari muutakin asiaa, joissa Jumala on vastannut. Muutimme muutama vuosi sitten uuteen kerrostaloon. Aloin rukoilla, että paikat pysyisivät siistinä eikä graffitisuttaajia tulisi pilaamaan maisemaa. Graffiteja on ollut tontin ulkopuolella, mutta ei meidän talomme alueella. Jos niitä joku päivä ilmestyy, pidän sitä merkkinä siitä, että muutto muualle on lähellä. Saat pitää minua hassuna, mutta rukoilen myös tällaisia asioita. Rukoilen, että lapsenlapsillani on varjelus ja etenkin, kun he viettävät aikaa meillä. Kerran kävi niin, että silitysrauta putosi hyllyltä suoraan lapsenlapseni varpaille. Tuliko huutoa ja itkua? Pitikö hänet viedä lääkäriin? – Ei tapahtunut mitään. Lapsi tuskin huomasi asiaa. Mutta montaa milliä ei ollut välissä. Sanotaan, että enkelin siiven verran jäi rakoa varpaan ja silitysraudan väliin…

Rohkaisen siis sinuakin rukoilemaan päivittäin asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä. Kannattaa ottaa mukaan pieniäkin asioita, arkisia ja ”itsestään selviä”. Kannattaa esimerkiksi rukoilla varjelusta aina, kun lähtee liikenteeseen. Kannattaa rukoilla paljon pieniä asioita ja harjoittaa jatkuvaa rukousta, sitten se rukous vaikuttaa aidolta Jumalan silmissä, kun on tosi kyseessä. Ja se rukouksen piiri laajenee ihan itsestään ja on ihan luonnollista rukoilla esimerkiksi, että Jumala varjelee lapsia, jotka joutuvat elämään sodan jaloissa. Ja aiheita ilmaantuu niin paljon, että joudut karsimaan niitä kovalla kädellä, kun et millään jaksa kantaa koko maailmaa hartioillasi.

Rukoilkaa hellittämättä, valvokaa rukoillen ja kiittäen. Rukoilkaa samalla meidänkin puolestamme, jotta Jumala avaisi meille oven sanansa julistamiseen… Kol.4:2-3.

maanantai 10. syyskuuta 2018

Löydä kutsumuksesi

Kun Jumala kutsui Gideonin, huomaamme vahvan kontrastin Gideonin oman minäkuvan ja Jumalan näkemyksen välillä. Jumala näki Gideonissa ainesta sotasankariksi ja suurmieheksi. Gideon piti itseään vähäpätöisenä ihmisenä, joka tuskin yltäisi koskaan edes keskivertoisen miehen mittoihin (Tuom.6:15).

Voi hyvin olla, että sama ongelma vaivaa sinuakin. Uskallan sanoa tämän profeetallisen sanan, koska olen varma, että lukijoitteni joukossa on ihmisiä, jotka eivät oikein usko itseensä. En minäkään kehota ketään uskomaan itseensä, mutta uskomaan Jumalaan, joka on voimallinen myös sinun kohdallasi. Hän voi nostaa sinut pois keskivertoisuudesta, tuoda ulos mitättömyydestä, nostaa merkittävään rooliin, koska hän on Herra, sinun Jumalasi. Hän voi luoda uutta sinun elämässäsi ja antaa sinulle kutsumustietoisuuden, joka antaa uutta suuntaa elämällesi. Jumala voi istuttaa sinun sielusi multaan sellaisia uusia geenejä, että taivaalliset asiat tempaavat sinut mukaansa ja sinä saat uudet siivet. Jumala voi kutsua sinut sananjulistajaksi. Tai sinusta voi tulla mediavaikuttaja. Sinä voit tehdä merkittävän elämäntyön yrittäjänä, taiteilijana, lääkärinä, kasvattajana, esirukoilijana – tai vaikka lähetystyön kannattajana ja Jumalan palvelijoiden mesenaattina. Jumalan vaihtoehdot ovat rajattomat ja sinun kutsumuksesi on erilainen kuin kenenkään muun. Oikeastaan sinun kutsumuksesi on elää oma elämäsi niin, että toteutat oman persoonasi ja oman hengellisen armoituksesi Jumalan neuvomalla ja johdattamalla tavalla – alati kaivautuen juurillasi Jumalan multaan, hengittäen Jumalan ilmaa ja imien itseesi Jumalan sadetta, kukkien armon auringossa ja kantaen hedelmää Jumalan voimasta.

Etsi siis Jumalan tie ja suunnitelma, joka hänellä on juuri sinua varten. Etsi itsesi, etsi oma kutsumuksesi. Jumalan kanssa olet merkittävä ihminen, Kristuksen seurassa jokaisesta tulee jotakin. Jos emme pääsekään historian lehdille, jos emme ylläkään kuuluisuuksiksi, niin Jumalan valtakunnassa voimme olla ainutlaatuisia persoonia, jotka vedämme Kristuksen kaiken huomion puoleemme. Hän katsoo sinuakin tänään kuin morsiantaan, kuin kaikkein rakkaintaan.

Jos elämässäsi on kipua, anna Jumalan käyttää sitäkin. Mitä simpukka tekee kivensirulle, joka hiertää sen sisuksia? Simpukka kasvattaa kiven ympärille helmen.

Rakkaani, kihlattuni, olet vienyt sydämeni! Yhdellä silmäyksellä sinä sen veit, yhdellä kaulanauhasi helmellä. Laul.l.4:9.

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Jumalan huolenpito

Yksi huoli, joka yhdistää vähän kaikkia ihmisiä, on huoli toimeentulosta. Euroopan talouskriisi on heijastunut Suomeenkin ja moni on joutunut kokemaan taantuman seurauksena työttömyyttä. Asuntovelalliset pelkäävät asuntomarkkinoiden romahdusta, korkojen nousua tai muuta, mikä vie pohjan kohtuuhintaiselta asumiselta. Vaikeimmassa asemassa tässä huonossa taloustilanteessa ovat nuoret, jotka syrjäytyvät jo ennen työuran alkamista.

Raamattu sisältää taloudellista elämää koskevia lupauksia, joita jotkut voivat pitää ylioptimistisina. Esimerkiksi: Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. Minä laulan kiitosta Herralle, hän pitää minusta huolen. Ps.13:6. Entäs tämä seuraava lupaus sitten? Herra pitää huolen omiensa jokaisesta päivästä, eikä heidän perintöosansa koskaan häviä. Ps.37:18. Jumalan lupaukset jatkuvat katkeamatta läpi Raamatun: Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. 1.Piet.5:7.

Toimeentulon etsimisestä on tullut monille elämän suurin tarkoitus ja sisältö. Jatkuvasti pitää olla töissä, varsinkin ylitöissä. Jatkuvasti pitää keksiä uusia tulonlähteitä ja yrittää eri tavoin ansaita lisää rahaa. Monet ovat sitoneet itsensä oravanpyörään, jossa kaikki pyörii vain yhden asian ympärillä – rahan. Myös kristityillä on vaara joutua tähän kierteeseen. Suosittelen omasta puolestani velattomaan talouteen siirtymistä, mutta monille se on yksinkertaisesti mahdotonta. Tämä Jumalan sanan ohje on kuitenkin pätevä ja aina ajankohtainen:

Älkää juosko rahan perässä, vaan tyytykää siihen, mitä teillä on. Jumala on itse sanonut: – Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää. Hepr.13:5.

On yksi tapa varmistaa, että Jumalan huolenpito on takuuvarmaa. Varmaahan se on aina Jumalan puolelta, mutta oma epäusko voi haitata meitä ja saada meidät pelkäämään. Siksi omaa uskoa Jumalan huolenpitoon voi vahvistaa yksinkertaisella tavalla – antamalla omastaan Jumalalle. Rahaa, aikaa, taitoja – mitä vaan sinulla on. Jumalan sana rohkaisee antamaan jopa puutteesta, ei vain yltäkylläisyydestä (Luuk.21:3). Kymmenyksiä voidaan pitää Vanhan liiton lakina, mutta sen sijaan antamista (joka toteutetaan muodossa missä tahansa) voidaan pitää kuuluvana Kristuksen lakiin. Vaikka kymmenyksistä voidaan olla montaa mieltä, lainaan silti Malakian kirjasta kohtaa, joka puhuu selvää kieltä antamisen puolesta: Tuokaa täydet kymmenykset aarrekammioon, jotta temppelissäni olisi ruokaa. Koetelkaa minua tällä tavalla, sanoo Herra Sebaot. – Silloin saatte nähdä, että minä avaan taivaan ikkunat ja vuodatan teille sateen runsaan siunauksen. Mal.3:10.

Aabrahamista sanottiin, että hän oli Jumalan ystävä. Kannattaa hankkiutua Jumalan ystäväksi – Jumalan omaksi – sillä Raamattu lupaa: Turhaan te nousette varhain, turhaan valvotte myöhään ja raadatte leipänne tähden. Yhtä lailla Herra antaa omilleen, vaikka he nukkuisivat. Ps.127:2.

lauantai 8. syyskuuta 2018

Vapautuksen päivä

Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, julistamaan Herran riemuvuotta, päivää, jona Jumalamme antaa palkan. Jes.61:1-2.

Riemuvuosi oli vanhan liiton aikana joka 50.vuosi. Silloin maa palautui alkuperäisille omistajilleen ja velat annettiin anteeksi. Emme enää elä vanhan liiton aikaa, mutta jotkin hengellisen elämän lait ovat pysyviä. Jeesus Kristus toi meille riemuvuoden – hän päästi meidät vapaiksi synnin orjuudesta. Se on edelleen totta ja minäkin sain kokea oman riemuvuoteni vuonna 1978. Tulin silloin uskoon, menin kasteelle ja sain Pyhän Hengen lahjan. Menin myös kihloihin ja naimisiin samana vuonna. Riemuvuosi on kuitenkin aika harvoin, ehkä vain kerran elämässä. Vaikka ”Ojalan laskuopin” mukaan minulla on mahdollisuus kokea uusi riemuvuosi vuonna 2028, jos elän. Pitää kuitenkin muistaa, että on kysymys hengellisestä todellisuudesta, ei jostakin maalliseen kalenteriin kiinnitetystä asiasta.

Jumala määräsi vanhan liiton aikaan, että jos israelilainen joutui myymään itsensä orjaksi, hänet piti vapauttaa seitsemäntenä vuotena. Meidän kannaltamme tämä tarkoittaa, että jos joku uskossa oleva Jumalan lapsi joutuu orjuuteen millä tavalla tahansa, huonon taipumuksen, alkoholin, velkaantumisen, yksinäisyyden tai sairauden vuoksi – mitä orjuuttavia tekijöitä ihmisillä ikinä onkaan – hänen ei tarvitse jäädä tähän orjuuteensa. Hän voi luottaa Jumalan sanan lupaukseen, että hänen on määrä päästä vapaaksi viimeistään seitsemäntenä vuotena.

Niinpä julistan sinulle profeetallisena sanana, että sinun orjuutesi on väliaikainen vaihe sinun elämässäsi. Sinun on määrä päästä vapauteen kaikesta synnin ja pahan vallasta Jeesuksen nimessä! Sinun seitsemäs vuotesi lähestyy, sinun vapautuksesi päivä on lähellä. Katso, sinun kahleesi katkeavat, sinun vankilasi ovet avautuvat, sinut julistetaan vapaaksi. Sinä saat elää Jumalan lasten vapaudessa, ilossa ja rauhassa. Herra itse tulee ja vapauttaa sinut. Hän itse ohjaa sinut oikealle tielle, vapauttaa sinut iloon, johtaa sinut elävien vetten lähteille ja sinä saat hengittää syvään vapauden ilmaa, nousta siivillesi ja liitää hengen tuulessa kuin kotka.

Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen. Gal.5:1.

perjantai 7. syyskuuta 2018

Yhteys

Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. 1.Joh.1:7.

Yhteys toisiin uskoviin perustuu valossa vaeltamiseen. Valossa vaeltaminen taas voi olla vaikeatajuinen asia. Siksi haluaisin yksinkertaistaa asiaa ja todeta: Jos puhut pahaa selän takana veljestä tai sisaresta, yhteys hänen kanssaan katkeaa. Kun tapaat häntä, et pysty kokemaan aitoa yhteyttä. Yhteyden puute voi johtua myös vastapuolen tekemisistä. Et pääse mutkattomaan yhteyteen ihmisen kanssa, joka parjaa sinua selkäsi takana. On kuitenkin huomattava, että mikään yksittäinen teko ei ole niin ratkaiseva kuin se asenne ja elämäntapa, jonka olet valinnut. Jos vihaat tai halveksit veljeä tai sisarta ilman mitään oikeutettua syytä, olet menettänyt yhteyden häneen riippumatta siitä, kuinka usein tapaat häntä. Jos sinulla on oikeutettu syy suhtautua toiseen kriittisesti, sinulla on myös velvoite antaa anteeksi rikkomukset Jeesuksen tähden.

Haluan siis rohkaista sinua vaeltamaan valossa ja elämään puhtaalla sydämellä ja toimimaan kaikessa hyvän omantunnon mukaan. Silloin eivät heidän pahat puheensa sinua kaada. Sinä saat kulkea pystypäin kaikesta ihmisten pahansuopuudesta huolimatta. Jos he valitsevat väärän tien, he melko pian alkavat suurennella sinun vikojasi ja rikkoa aina vaan vakavammin yhteyttä vastaan. Olen huomannut, että jos olet saarnamies tai pastori, mikä vaan seurakunnan työntekijä, olet moninkertaisessa vaarassa käyttää asemaasi väärin. Olet vaarassa luottaa etuoikeuksiisi ja kuunnella, kun muut puhuvat pahaa toisista. Muista siis, että et pysty vastustamaan sellaista.

Makealta maistuvat panettelijan puheet, ne painuvat syvälle sisimpään. Sananl.18:8.

On hyvä tiedostaa, että joudumme taisteluun näissä asioissa jatkuvasti. Minä niin kuin sinäkin. Meidän tulee määrätietoisesti opetella pois juoruilusta, takana puhumisesta ja parjauksesta. Meidän tulee oppia hallitsemaan kielemme. Opimme sitä vain, jos vaellamme Kristuksen lain mukaan, olemme kuuliaisia sanalle ja vaellamme hengen mukaan. Jos annamme periksi takana puhumiselle, valhe tulee heti mukaan. Kohta suumme on täynnä perättömiä puheita.

Mutta on rohkaisevaa tietää, että meillä on mahdollisuus valita elämän tie ja valossa vaeltaminen. Meille on annettu aseet vanhan luonnon kukistamiseen ja annettu Pyhä Henki asumaan meissä. Emme jää aseettomiksi. Voimme vaeltaa totuudessa. Voimme sulkea suumme, kun on sen aika. Jotkut luulevat, että vaitonaisuus ja omien ajatusten ja tunteiden salaaminen eivät kuulu valossa vaeltamiseen – päinvastoin. Pidä lujalla otteella kiinni oikeudestasi yksityisyyteen asioissa, jotka ovat yksityisiä.

Joka rakastaa veljeään, pysyy valossa, eikä hänessä ole mitään, mikä veisi lankeemukseen. 1.Joh.2:10.

torstai 6. syyskuuta 2018

Sinut on valittu ja voideltu

Sinä olet palvelijani, minä olen sinut valinnut, en sinua väheksynyt. Jes.41:9.

Jumalan valinta on hieno asia. On mahtavaa jo ajatellakin, että on saanut sellaisen Jumalan armon, että on tullut valituksi hänen omakseen, että on saanut jo ennen syntymäänsä kutsun tulla Jeesuksen seuraajaksi. Jeremia nimittäin sanoo: Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin, minä valitsin sinut. Jer.1:5. Mutta huomaamme Raamatun sanasta (jo Vanhan testamentin henkilöistä), että Jumalan valinta oli myös tae siitä, että elämässä tulisi vastaan vaikeuksia. Näyttää nimittäin siltä, että myös sielunvihollinen on tietoinen Jumalan valinnoista. Jaakobin pojat myivät veljensä Joosefin ohikulkeville kauppiaille. Joosef joutui orjaksi ja lopulta istumaan syyttömänä vankilassa. Myös Daavid sai kokea monia kärsimyksiä ennen kuin hänestä tuli kuningas. Herodes halusi surmata Jeesuksen ennen kuin tämä edes ehtisi kasvaa aikuiseksi. Paavalista Herra sanoi: Minä tulen osoittamaan hänelle, että hän joutuu paljon kärsimään minun nimeni tähden. Ap.t.9:16.

Jos sinulla on elämässäsi vaikeuksia, voidaan kysyä: Onko sinulla sellainen Jumalan kutsu, joka saa vihollisen raivon valtaan? Onko sinulla kutsu tehdä jotakin palvelutyötä toisten hyväksi? Onko sinulla kutsu palvella sanassa – evankelistana tai opettajana? Ehkä sinut on kutsuttu olemaan seurakunnassa vanhimpana? Vai pitäisikö sinun omistautua lapsityölle? Onko sinulla armoitus, joka hyödyttää evankeliumin työtä ja Jumalan valtakuntaa? Onko Jumala antanut sinulle lahjoja, joita tarvitaan ihmisten kalastamisessa?

Voi olla, että et osaa vastata näihin kysymyksiin. Olet vain saanut kokea: ”Elämäni on täynnä vaikeuksia ja ongelmia, olen joutunut kiusatuksi, minua kohdellaan kaltoin, jopa lyödään ja kivitetään (ainakin henkisesti)!” Ehkä sinä olet joutunut toteamaan Jeremian lailla: Jopa omassa temppelissäni joudun katselemaan heidän pahuuttaan. Jer.23:11. Ehkä sinä koet, että et ole turvassa edes seurakunnan keskellä?

Uskallan siis vetää johtopäätökset ja sanoa sinulle profeetallisena sanana: Sinä olet Jumalan valittu. Sinulla on erityinen tehtävä. Sinun tehtäväsi ei välttämättä vaadi erityisiä lahjoja tai mitään harmaasta taustasta erottuvaa armoitusta. Sinun tehtäväsi on olla hurskas ja oikeamielinen ihminen näiden pahojen ihmisten keskellä. Sinun tehtäväsi on vain peilata heitä ja todistaa heille totuudesta. Sinun tehtäväsi on kerätä todistusaineistoa ja tuoda se kerran Kristuksen tuomioistuimeen. Sinun tehtäväsi on elää opetuslapsen elämää ja sydämesi puhtaudella haastaa tämän ajan jumalattomat ja näyttää heille totuuden mittapuu. Sinun tehtäväsi on osoittaa kuuliaisuutta, joka on heidän keskellään kuin luotilanka. Sinulla on kutsu olla vatupassina tämän vinoutuneen maailman keskellä. Sinä olet maan suola tämän moraalittomuuden keskellä. (Matt.5:13). Sinulle Herra sanoo: Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. Ilm.22:12.

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Kiusatulle

Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. 1.Kor.10:13.

Tunnen syvää myötätuntoa kaikkia kiusattuja kohtaan, sillä olen itse ollut kiusattu työpaikalla. Kiusaamisen takana on varsin usein sielunvihollinen itse, joka käyttää jokaisen mahdollisen tilaisuuden yllyttääkseen omia palvelijoitaan kiusaamaan Jeesuksen opetuslapsia ja kaikkia viattomia ihmisiä. Kiusaamisen tarkoitus on viedä uhrin itsetunto, nöyryyttää häntä ja varastaa jopa ihmisarvokin. Sielunvihollinen kadehtii jokaista ihmistä, sillä Jumala on Kristuksessa lahjoittanut meille korkean arvon, kun meidät on ostettu Jumalan valtakunnan kansalaisiksi Jeesuksen kalliilla verellä. Paholainen ei kärsi katsella meitä, kun meillä on rauha Jumalan kanssa ja olemme hänen siunauksistaan osallisia. Joskus Paholainen tuntuu tietävän paljon paremmin kuin me itse, kuinka siunattuja oikeastaan olemmekaan.

Uskovalle kiusattuna oleminen on aina Kristuksen kärsimyksien osallisuutta. Emme kärsi yksin, vaan Kristus on meidän tuskassamme läsnä. Häntä piinattiin julmasti, häntä loukattiin syvästi, häneltä vietiin ihmisarvo. Kun tulemme osallisiksi hänen kärsimyksistään, tulemme osallisiksi myös paremmasta ylösnousemuksesta (ks.Hepr.11:35). Voimme aina rukouksen kautta tuoda tuskamme hänen tietoonsa ja pyytää voimaa. Saatamme tuntea pakokauhua ja halua lähteä karkuun, mutta voimme myös tiedostaa, että olemme siinä vaikeassa paikassa Jumalan tahdosta. Jeesus neuvoo meitä, jotka joudumme kiusaajien keskelle: Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset. Matt.10:16. – Näissä tilanteissa Jumala käyttää meitä Kristuksen todistajina, kun säilytämme arvokkuutemme, pysymme rauhallisina emmekä provosoidu. Myöhemmin saamme vielä todistaa Kristuksen tuomioistuimessa väärintekijöitä vastaan.

Haluan siis rohkaista sinua, jota kiusataan. Sinun tulee tietää, kuinka arvokas olet ihmisenä, kuinka kalliisti ostettu Kristuksen opetuslapsena, kuinka rakas olet Herralle, joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin (Hepr.4:15 KR38). Sinun tulee tietää, että sinä saat kerran täyden lohdutuksen ja sinä saat loistaa ilosta. Vaikka nyt voi tuntua kuin eläisit vankileirillä, Jumalan lupaus kuuluu sinulle näin: Palatkaa, vangitut, takaisin turvapaikkaanne, te ette ole turhaan eläneet toivossa! Vielä tänäänkin lupaan: kaksinkertaisen hyvityksen minä annan sinulle, Siion. Sak.9:12.

tiistai 4. syyskuuta 2018

Olet tässä

Käänny puoleeni ja ole minulle armollinen, sillä minä olen yksin ja avuton. Ps.25:16.

Psalmi 25 on Daavidin rukous. Daavid joutui pakenemaan erämaahan. Siellä hän sai pohjia myöten kokea avuttomuutta ja yksinäisyyttä. Mutta hänen tilanteensa johdosta hänellä oli myös aikaa rukoilla. Hänellä oli ”parhaat mahdolliset olosuhteet” kääntyä Herran puoleen ja huutaa häntä avuksi. Hän sai motivaatiota jumalasuhteensa hoitamiseen siitä ulkonaisesta hädästä, joka hänellä oli. Ja kuten tiedämme, hän sai myös avun. Daavidia ei tuomittu elämään erämaassa eikä hän joutunut olemaan yksin ja tuntemaan avuttomuutta lopun ikäänsä.

Niinpä sinunkin ahdinkosi on myös tilaisuus oppia jotakin arvokasta. Sinunkin elämäsi yksinäisyys voi olla sinun tilaisuutesi oppia tuntemaan koko maailmankaikkeuden uskollisin ystävä – Jeesus. Sinun hätäsi voi olla paras tae siitä, että opit tuntemaan voimallisen Jumalan, joka vastaa rukouksiin. Sinun elämäsi vaikeudet ovat paras opettajasi, kun opettelet rukoilemaan ja etsimään johdatusta. Sinun kipeästi tarvitsemasi ihme voi olla pääsyy siihen, että uskosi kasvaa.

Mutta kasvaako uskosi? Oletko kytkenyt elämäsi Jumalan sanan valokaapelilla Kristukseen? Siinä kaapelissa vilisee enemmän ”megoja” kuin missään muussa kaapelissa. Jumalan sanan valo valaisee kirkkaammin kuin auringon valo. Kun Jumala vastaa, se on kuin ukkonen jyrähtäisi (Joh.12:29). Tärkeintä ei kuitenkaan ole voiman ilmeneminen, vaan se, että Jumala saa elämässäsi sen paikan, joka hänelle kuuluu. Anna hänen tulla elämäsi keskipisteeksi, sinun karttasi origoksi. Laita elämäsi kartalle punainen piste siihen, missä Kristus on. Lue siitä joka aamu ”olet tässä” ja suunnista siitä jokaiseen päivääsi. Daavid teki niin ja sai syvän ahdinkonsakin keskellä kokea, että Jumala on voimallinen ja auttaa. Tämän elämänkokemuksen ja opin hän siirsi pojalleenkin niinä päivinä, kun hän oli jo elämänkaarensa loppupuolella – oli vallasta väistyvä kuningas:

Daavid sanoi pojalleen Salomolle: ”Ryhdy päättävästi ja rohkeasti työhön! Älä pelkää äläkä lannistu, sillä Herra Jumala, minun Jumalani, on kanssasi. Hän ei jätä eikä hylkää sinua, vaan auttaa sinua saamaan päätökseen kaikki Herran temppelissä tehtävät työt.” 1.Aik.28:20.

Oliko Daavid ”yksin ja avuton”? Ei todellakaan. Hän oli saanut jättää taakse pakomatkansa. Hän oli saanut kasvaa uskossa ja mennä suurin harppauksin eteenpäin. Niin on oleva sinunkin kohdallasi, jos vain käännyt hänen puoleensa aina ja kaikissa elämäsi vaikeuksissa. He sanoivat: ”Jumalan valtakuntaan meidän on mentävä monen ahdingon kautta.” Ap.t.14:22. Jos aina turvaudut Herraan kaikissa ahdingoissasi, sinä et ainoastaan saa jättää taakse yksinäisyyttäsi ja avuttomuuttasi, vaan sinä saat jättää taaksesi mittavan elämäntyön. Näin me uskomme ja tässä uskossa rohkaisemme aina toinen toistamme.

maanantai 3. syyskuuta 2018

Elävät vedet virtaavat vielä

Joskus vaikeudet kasaantuvat, olosuhteet käyvät ylivoimaisiksi, elämä ajautuu umpikujaan. Avioliitto voi särkyä, yritys ajautua konkurssiin, vakava sairaus iskeä. Mutta jos niin käy, silloin on aika kääntyä Herran puoleen ja huutaa häntä avuksi. Herra on voimallinen muuttamaan sinun olosuhteesi ja auttamaan sinua. Jumalan kansan hätänumero on 5015: Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua. Ps.50:15.

Aina ei kuitenkaan elämän ankeus sisällä mitään dramatiikkaa. Elämästä on voinut tulla surkeaa vain yksinäisyyden vuoksi. Tai uskonelämässä on menossa kuiva jakso – erämaataival. Olisi halu kokea uutta, saada virvoitusta, tyydyttää janoaan, mutta tylsä arki vain jatkuu päivästä päivään. Jumala on jossakin kaukana eikä kuule avunhuutoja. Sana ei puhuttele, rukous ei maistu. Jano ei sammu, vaikka kävisi matkoilla, keksisi itselleen erilaisia huvituksia. Jano ei sammu, vaikka katselisi elokuvia tai lukisi kirjaa. Jano ei sammu mökillä eikä jano sammu kotona. Hengellisessä kokouksessakin puheet kaikuvat ontoilta.

Erämaataipaleelle on ominaista, että se tuntuu aina liian pitkältä. Kuivalle jaksolle on ominaista, että kaipaa uutta, janoaa virvoitusta. Kuitenkin – kuivatkin jaksot päättyvät aina. Erämaa ei jatku ikuisesti. Sateeton sääkin – viikkoja kestänyt – katkeaa ukkosiin ja rankkasateisiin. Talven jälkeen tulee aina kevät ja kesä. Jesaja kuvaa tätä muutosta: Näin on oleva, kunnes meihin tulee korkeudesta henki. Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi ja tarhat ovat laajoja kuin metsät. Jes.32:15. Aavikko iloitsee, autiomaa iloitsee, aro riemuitsee, se puhkeaa kukkaan! Jes.35:1. Jeesus lupasi vuorisaarnassaan: Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. Matt.5:6. Kun Herra ilmestyy, kaikki muuttuu hetkessä: Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Ps.23:2.

Kun Herra saa sinut perusteellisesti virvoittaa, sen jälkeen: Sinä olet kuin vehmas puutarha, kuin lähde, jonka vesi ei ehdy (Jes.58:11). Uskothan sen? Uskallathan nähdä tulevaisuutesi siunattuna? Uskallathan nähdä, että elävät vedet vielä virtaavat? (Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana. Room.10:17).

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Kultakin koetellaan tulessa

Pietari kirjoittaa kirjeessään pelastuksesta ja toteaa sen olevan suuren ilon aihe, vaikka nyt jouduttekin jonkin aikaa kärsimään monenlaisissa koettelemuksissa. 1.Piet.1:6.

Kärsimys osana uskon vaellusta on se uskonelämän vaikea pala – hinta, jonka joutuu maksamaan. Risti on kuitenkin välttämätön. Ristillä Jeesus maksoi hinnan, jota ilman eläisimme ilman toivoa maailmassa. Mekin maksamme uskostamme hinnan, jotta se voi olla elävää, tervettä ja aitoa. Joudumme sen tähden moninaisiin koettelemuksiin.

Olen kokenut kaikenlaisia koettelemuksia itse ja seurannut muiden uskovien koettelemuksia. Joskus näyttää siltä, että ne koetukset ovat aivan ylivoimaisia. Voi vain ihmetellä, miten kukaan selviää niistä hengissä. Tai miten kukaan voi säilyttää mielenterveytensä noissa ahjoissa. Miten kukaan voi olla katkeroitumatta noissa elämän vastoinkäymisissä.

Ihmeellinen lopputulos on kuitenkin, että kyseiset henkilöt ovat tulleet ahjostaan läpi vahingoittumattomina ja ikään kuin uudestiluotuina. He eivät ainoastaan ole kestäneet, vaan he ovat tulleet vahvemmiksi, terveemmiksi, eheämmiksi. Miten se on mahdollista? Miten sellainen säteily voi nyt heistä loistaa? Vastaus: se koettelemus, jonka läpi he menivät, puhdisti heidät. He kestivät sen, koska he kulkivat sen läpi Kristuksen kanssa. Pietari valottaa tätä puhdistumisen salaisuutta:

Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa. 1.Piet.1:7.

Danielin kirjassa on kertomus, kuinka kolme miestä heitettiin tuliseen pätsiin. Kun he selvisivät siitä hengissä, sanotaan: …tuli ei ollut pystynyt heihin: heidän partansa ja hiuksensa eivät olleet kärventyneet, heidän vaatteensa eivät olleet lainkaan vahingoittuneet, eikä heistä edes lähtenyt savun hajua. Dan.3:27.

lauantai 1. syyskuuta 2018

Siirretty tuomio

Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, julistamaan Herran riemuvuotta, päivää, jona Jumalamme antaa palkan. Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan. Jes.61:1-3.

Jeesus ei tullut tuomitsemaan ihmisiä. Hän on kyllä ylituomari, mutta tuomio on ns. siirretty tuomio (penkkiurheilijat tuntevat termin). Jeesuksen tärkein kutsu oli tuoda ihmisille armon evankeliumi, sovituksen sanoma. Hänellä oli voitelu ja valtuutus Isältä tähän. Tätä työtä hän edelleen tekee ja hän vuorostaan lähettää nyt meitä hoitamaan sovituksen virkaa ja julistamaan armon evankeliumia, hyvää sanomaa Kristuksen rakkaudesta.

Seurakunta, joka julistaa vain Jumalan tuomioita, on eksyksissä. Uskova, joka aina vain syyttää toisia, on käsittänyt asiat väärin. Veli tai sisar, joka antaa iloöljyn sijaan kyyneliä, on armoton ja ymmärtänyt kaiken nurinkurisesti. Kristitty, joka haluaa murehduttaa ylistykseen ja kiitokseen halukkaita ihmisiä, on kääntänyt asiat päälaelleen. Kannattaa lukea yllä oleva Jesajan kohta riittävän monta kertaa ja kiinnittää se vaikka seinälle, jotta ei unohda, mitä Jeesus haluaa meidän tekevän.

Meillä ei ole kutsua syyttää ja tuomita (edes parannuksen aikaansaamiseksi) eikä meidän tehtävämme ole taakoittaa ennestäänkin kuormitettuja ihmisiä, vaan meidän tehtävämme on nostaa alas painettuja, rohkaista arkoja, valaa toivoa toivottomiin, puhua Kristuksen kirkkauden evankeliumia tämän ajan kolhituille, yksinäisille ja masentuneille ihmisille. Meidän tehtävämme on parantaa sairaita. Jotkut sairastavat fyysisesti, toiset psyykkisesti, toisilla on talous kuralla, toiset ovat henkisesti loppuun palaneita. On myös niitä harhailevia sieluja, joiden usko on kovin hataraa ja he tarvitsevat jonkun, joka osaisi näyttää elämän tietä ja ohjata terveeseen uskoon. Silloin hekin voivat kokea niitä ilon tunteita, joista Jesaja niin kauniisti puhuu:

Minä riemuitsen Herrasta, minä iloitsen Jumalastani! Hän pukee minun ylleni pelastuksen vaatteet, hän kietoo minut vanhurskauden viittaan, niin että olen kuin sulhanen, joka laskee hiuksilleen juhlapäähineen, tai kuin morsian, joka koristautuu kauneimpiinsa. Jes.61:10.