Jumalan maailmassa kaikki siemenet tuottavat oman lajinsa mukaista kasvua. Tämä pitää ymmärtää laajasti ja sen vuoksi on syytä nähdä oman hengellisen elämänsä laatu myös tuloksena siitä siemenestä, jonka olemme saaneet sisimpäämme. Yksinkertaistaen voidaan sanoa: jos olet saanut luterilaisia siemeniä, sinusta tulee luterilainen. Jos olet saanut helluntailaiset juuret, sinusta todennäköisesti tulee uskossasi helluntailainen. Jos olet jonkin lainalaisen uskon piirissä syntynyt, olet todennäköisesti aikuisenakin lainalaisuuteen taipuvainen. Joskus uskovat heijastavat oman äitikirkkonsa luonnetta ja tekevät ihmisille hengellistä väkivaltaa. Se kumpuaa esiin heidän uskonelämänsä luonteesta ja sen syvistä juurista eivätkä he oikeastaan voi sille mitään. Paavali kehotti Timoteusta:
Harjoita itseäsi oikeaan uskoon. 1.Tim.4:7.
Oikeauskoisuudesta on sitten aikaa myöten valitettavasti tullut tarra, joka liimataan melkein minkä tahansa päälle. Ortodoksikirkko jo nimessään kertoo olevansa oikeauskoinen. Äitikirkkoni helluntaiherätys on perinteisesti korostanut aina olevansa ”raamatullinen”. Oikea usko on kuitenkin suuri saavutus tämän pimeän maailmanajan keskellä, kun kaikenlaiset uskonnolliset liikkeet mainostavat itseään ja rummuttavat oppiaan. Näkemykseni mukaan seurakuntien toimintaa pyöritetään enimmäkseen vilpittömin motiivein, mutta kaiken rummutuksen harjalta voi löytyä myös kyseenalainen korostus: Annathan meille rahaa? Jos et anna, Jumala voi menettää voimansa… Mutta Paavali ei tarkoittanut oikealla uskossa tällaista, vaan totesi ainoastaan:
…oikeasta uskosta on hyötyä kaikkeen, sillä siihen liittyy lupaus sekä nykyisestä että tulevasta elämästä. 1.Tim.4:8.
Rohkaisen siis sinua tavoittelemaan sitä hengellistä kasvua, joka lähtee oikeanlaisista siemenistä, puhtaista Jumalan sanan siemenistä, ja etenee Pyhän Hengen ohjauksessa aidon hengellisen kasvun kautta kohti täyttymystään, se on: yltäkylläistä elämää täällä alhaalla (uskon kautta) ja kerran Jumalan luona taivaassa (ylösnousemuksen kautta).
Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen… Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen. Room.5:2,5.