torstai 30. toukokuuta 2019

Tunne kutsumuksesi

Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. 2.Kor.1:4.

Oletko päättänyt koulusi, etsitkö palvelustehtävää? Mielitkö sananjulistajaksi? Valitettavasti hengellinen työ nähdään usein liian kapea-alaisesti. Varmasti seurakunnassa on paikkansa rukouksella ja sanalla ja niihin tarvitaan pappeja ja saarnamiehiä. Mutta myös diakonialla on paikkansa. Diakonia kai laajasti ottaen tarkoittaa sellaista palvelustyötä, jossa huolehditaan ulkonaisista tarpeista ja autetaan hädänalaisia ja tuetaan vaikeuksissa olevia. Monilla on myös tarvetta sisäiseen parantumiseen, joten tarvitaan rinnalla kulkijoita, tukihenkilöitä, terapeutteja, sielunhoitajia, esirukoilijoita.

Ihmiset hakeutuvat näitä varten oppilaitoksiin tai seurakuntien järjestämään koulutukseen. Kai nekin voivat auttaa, mutta meidän oma elämämme on tarkoitus olla koulua siihen tehtävään, johon Jumala on meidät valinnut. Ne koettelemukset, joiden läpi sinä olet mennyt, ovat sinun varsinainen koulusi.
On hämmästyttävää millaisista mankeleista ihmiset menevät läpi. Lähiomainen voi sairastua, taloudellinen tilanne voi romahtaa, syöpä yllättää, työttömyys katkaista hyvin sujuneen työuran – kaikenlaiset Jobin kärsimykset voivat yllättää niin uskovan kuin epäuskoisenkin ihmisen.

Siinä sinun koulusi on. Kun suoritat tutkinnon, saat todennäköisesti tavata ihmisiä, jotka kokevat hyvinkin samanlaisia asioita, mutta ovat vasta koettelemuksensa alussa. He tarvitsevat sinua vertaistueksi. Ethän haikaile papin koulutusta, kun emmauksen tien kulkijat ovat samalla tiellä kuin sinä? Siinä sinun saarnastuolisi on – ala kertoa, mitä olet kokenut ja kuinka Jumala on auttanut. Jaa kokemuksesi ja koeteltu uskosi toisten kanssa. Se on sinun palvelustyösi, sinun kutsumuksesi.

Niin kuin Kristuksen kärsimykset ovat tulleet runsaina meidän osaksemme, samoin on Kristus tuonut meille runsaasti lohdutusta. Jos me olemme ahdingossa, se koituu teille lohdutukseksi ja pelastukseksi. Jos saamme lohdutusta, myös te rohkaistutte kestämään samoja kärsimyksiä, joita me saamme kokea. Me luotamme lujasti siihen, että te kestätte. Tiedämmehän, että niin kuin te saatte osanne kärsimyksistä, saatte myös lohdutuksesta osanne. 2.Kor.1:5-7.