Ruutin kirja kertoo Daavidin isoisän äidin tarinan, mutta siinä on monitasoista kerrontaa, joka voidaan tulkita hengellisesti messiaan sukupuuksi. Messias siis polveutuu juutalaisesta isästä ja pakanasyntyisestä äidistä. Messias tulee siis tässä ymmärtää kansana - Kristuksen ruumiina.
Kristuksen ruumis koostuu - kuten jokainen ihmisruumis - kahdesta puoliskosta, jotka ovat toistensa peilikuvia. Toinen puolikas on Israel ja juutalainen osa ruumiista, toinen puolikas koostuu pakanasyntyisistä kristityistä. Boas ja Ruut ilmentävät tämän ruumiin kantasoluja. Jeesus yhdisti nämä kaksi yhdeksi ruumiiksi (Ef.2:14).
Kuulumme Suomen kansaan ja olemme ylpeitä syntyperästämme, arvostamme omaa kulttuuriamme ja kieltämme. Olemme uhranneet paljon, että saamme elää vapaana kansakuntana. Olemme isänmaallista kansaa ja kunnioitamme sankarivainajiamme ja sotaveteraanejamme. Mutta se, joka on kuullut Raamatun Jumalasta ja rakastunut Vapahtajaansa, on kuin Ruut, joka sanoi Noomille: Älä pakota minua eroamaan sinusta ja lähtemään luotasi. Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. Ruut 1:16.
Olemme villin oliivipuun oksia ja meidät on oksastettu jaloon oliivipuuhun - Israeliin (Room.11:17,24). Arvostamme omia kansallisia juuriamme, mutta uudestisyntyneinä kristittyinä arvostamme hengellisiä juuriamme - juutalaisia. Joiltakin uskovilta tämä menee vähän yli siinä mielessä, että Israel nähdään ulkonaisesti, turistikohteena. Tai juutalaisuuden muotoja aletaan ihannoida. Tämä totuus tulee ymmärtää sisäisesti, hengellisenä. Silloin olemme kuin Ruut, joka ei moabilaisena olisi voinut päästä juutalaisen seurakunnan jäseneksi edes kymmenennessä polvessa (5.Moos.23:3), mutta sai armon, aivan käsittämättömän armon päästä osaksi Israelin kansaa, jopa sen tulevan kuninkaallisen sukulinjan kantaäidiksi, silloin mekin alamme arvostaa sitä suurta pelastusta, jonka olemme saaneet ottaa vastaan. Ymmärrämme kuinka suuri lahja on saada kuulua Kristuksen ruumiiseen. Mikä armo on päästä oksastetuksi jaloon oliivipuuhun!
Nyt mekin voimme omistaa itsellemme sen siunauksen, jonka Ruut sai Boasilta. Laki on meidänkin tiellämme, mutta Jeesus siirsi sen sivuun. Hän toi meille täydellisen siunauksen sulasta armosta - nimittäin evankeliumin:
Sitä ei menneiden sukupolvien aikana annettu ihmisten tietoon, mutta nyt Henki on ilmoittanut sen Kristuksen pyhille apostoleille ja profeetoille: muihin kansoihin kuuluvilla on sama oikeus perintöön kuin juutalaisillakin, he ovat saman ruumiin jäseniä ja heitä koskee nyt sama lupaus, kun evankeliumi on johtanut heidät Kristuksen Jeesuksen yhteyteen. Ef.3:5-6.
