lauantai 14. syyskuuta 2019

Runsas toivo

Älkää koskaan unohtako, että Herra, teidän Jumalanne, ei ole jättänyt täyttämättä ainoatakaan teille antamaansa lupausta. Ne ovat kaikki täyttyneet. Joos.23:14.

Pysähdyin tämän jakeen kohdalla, kun luin Joosuan kirjaa. Se hämmästyttää jotenkin. Joosua koki, että Jumala oli täyttänyt kaikki antamansa lupaukset Israelin kansan kohdalla! Ihmeellistä! Näin meidänkin tulisi voida kokea. Mutta huomaamme valitettavasti, että monet Jumalan lupaukset vielä odottavat toteutumistaan.

Jumalan lupaukset ovat voimassa, jos pidämme hänen liittonsa. Olemmeko pysyneet uudessa liitossa uskollisina? Olemmeko eläneet opetuslapsina ja uskon kautta omaksuneet Raamatun sanan sydämeemme? Joudumme toteamaan, että monet Jumalan lupaukset ovat vielä löytämättä. Olemme saattaneet lukea jostakin Jumalan lupauksesta moneen kertaan tai kuulla siitä pastoreiden puheissa, mutta sana ei ole vaan uskossa sulautunut meihin, että edes tajuaisimme siihen kätketyn Jumalan lupauksen. Monet Jumalan lupaukset ovat kuin aarteita, jotka odottavat löytämistään.

Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä. Kol.2:2-3.

Palaan aina joihinkin mieliteemoihini ja yksi niistä on hengellisen kasvun teema. Jumala on luomakunnassaan tuonut esiin itämisen ja kasvamisen periaatteen monin tavoin ja se sama idea hallitsee myös hengellistä elämää. Jumalan sana on siemen, joka juurtuu sydämeen ja alkaa siellä kasvaa. Se on kasvanut täyteen mittaan, kun voimme sanoa: "Tämä Jumalan lupaus on täyttynyt minun elämässäni. Olen saanut nähdä, kuinka se on uskossa sulautunut minuun ja tämän sanan kautta olen saanut kasvaa kaikin tavoin kiinni Kristukseen". Tämä kasvu on kylläkin aina kesken. Aina on uusia asioita, joissa on mahdollisuus kasvaa ja päästä eteenpäin. Usko juurtuu meihin hitaasti, sillä koko ajan epäusko työskentelee vastaan.

Tänä päivänä siis olemme kiitollisia siitä, mihin asti olemme päässeet ja kiitollisuus valtaa mielemme myös, kun ajattelemme, kuinka paljon hyviä lupauksia Jumala on varannut meitä varten. On onnellisen sydämen ilo odottaa uusia Jumalan lahjoja. Mieli on valoisa, toivorikas ja luottavainen, sillä olemmehan jo saaneet kokea Jumalan hyvyyttä ja nyt sitä hyvyyttä on edelleen tarjolla, aina ja aina uutta Jumalan tuntemisen rikkautta, hänen huolenpitonsa runsautta ja tulevaisuuden toivoa, josta Paavali sanoo:

Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo. Room.15:13.