maanantai 7. tammikuuta 2019

Sisimpämme jano

Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Jes.40:1.

Vanhasta testamentista voi meille tulla lakikokoelma tai Jumalan tuomioiden kirja, ehkä pitkäveteisten sukuluetteloiden ja sotakuvausten eepos, joka ei jaksa kiinnostaa. Mutta Vanha testamentti sisältää myös evankeliumia, Jumalan armon monenlaisia ilmestymisiä, Herran hyvyyden kuvausta. Yksi tällainen myönteinen jakso Raamatussa on Jesajan kirjan luvusta 40 alkava jakso, jossa Jumalan Pyhän Hengen uusi voitelu tuntuu saaneen Jesajan valtaansa, niin raikasta, niin lohduttavaa ja niin rohkaisevaa on kaikki teksti siitä eteenpäin. Jotkut älyniekat ovatkin keksineet, että tuon jakson on täytynyt kirjoittaa joku toinen henkilö!

Kun Pyhä Henki valtaa meidät uudella tavalla ja uudistumme jonkin parannuksen ja murtumisen kautta, saattaa oma äänemme muuttua kuin toiseksi. Muutkin näkevät muutoksen, kun kasvomme loistavat. He kysyvät: ”Mitä sulle on tapahtunut?”

Kannattaa kysyä Jesajalta ”mitä sulle on tapahtunut?” ja lukea vastauksia tähän luvusta 40 alkaen. Monta lukua mennään eteenpäin aivan hurmiossa, kuin jalat tukevasti ilmassa, kuin siivillä liidellen, kuin ilosta hyppien, valtavan euforian vallassa. Mikä Jumalan armon ja hyvyyden ylistys! Mikä Hengen inspiraatio, mikä voitelu valtasikaan Jesajan!

Minulle aukeni tuosta Jesajan jaksosta kaksi kertaa sama aukeama, kun selasin Raamattuani. Siitä aukeamasta osui molemmilla kerroilla silmiini sama jae:

Herra, minun Jumalani, on antanut minulle taitavan kielen, niin että voin sanalla rohkaista uupunutta. Jes.50:4.

Se kiteyttää hyvin sen, mihin näillä lyhyillä kirjoitelmillani pyrin. Kadehdin Jesajan innoitusta ja voitelua ja taitavaa kieltä, jonka hän sai Herralta. Kaipaan itsekin onnistua rohkaisemaan lukijoitani. Kaipaan Pyhän Hengen inspiraatiota ja hengen antamaa sanottavaa. Vaikka olen kohdannut paljon tylyjä ihmisiä, jotka eivät arvosta työtäni, vaan lyttäävät mennen tullen sekä minut että tekstini, tiedän silti, että on myös ihmisiä, jotka tarvitsevat Jumalan antamaa rohkaisua, Hengen kosketusta, valoa oman elämänsä synkkyyteen, uutta kipinää arjen harmautensa keskelle, piristystä mielensä apeuteen ja balsamia haavoihinsa. Vaikka mitään erityistä lommoa ei sielussamme olisikaan, Jumala on pannut tietyn kaipuun meidän sisimpäämme, sellaisen janon, joka ei sammu mistään elokuvasta, tv-sarjasta tai romaanista. Sellaisen janon, joka sammuu vain Jumalan sanan ja Kristuksen kirkkauden evankeliumin lähteestä. Se jano sammuu vain pelastuksen lähteestä ja Jesaja on siitäkin välittänyt meille Jumalan lupauksen:

Te saatte riemuiten ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Jes.12:3.