Haluan vahvistaa sinun uskoasi ihmeitä tekevään Jumalaan ja olla kanssasi samaa mieltä ja olla Jumalan sanan kanssa samaa mieltä siitä, että Jumala on voimallinen parantamaan. Hän on Jeesuksen kautta näyttänyt meille, millainen voima Hänessä vaikuttaa, sanotaan: …hänen tuli heitä sääli ja hän paransi kaikki sairaat. Matt.14:14.
Toisaalta me näemme kokemuksen kautta, että nykyään kaikki eivät parane seurakunnan rukouksen kautta. Emme voi syyttää sairaita uskon puutteesta. Ehkä meillä rukoilijoilla ei ole sitä uskoa kuin pitäisi. Ongelma on moniselitteinen. Raamatun sanan valossa voimme ainakin ymmärtää, että sairauden vuoksi ei tarvitse lannistua:
Sen tähden me emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä. 2.Kor.4:16.
Ajattelen syöpäsairasta, joka kokee voimiensa heikkenemisen, kipujen ja vaivojen lisääntymisen ja tietää menevänsä kohti kuolemaa. Kuka voi antaa ihmiselle uskon rohkeuden ja pelastuksen toivon ja sisäisen rauhan, sydämen rohkeuden ja varmuuden, kun ulkonainen ihminen menehtyy? Vain Jeesus.
Hän vie perille, hän vie kotiin, hän kantaa ja pitää kiinni, kun minun otteeni ei enää pidä. Hän on uskollinen ja hänen taivaalliseen turvaverkkoonsa putoaa sekin, jonka alzheimerin tauti on kuluttanut niin, ettei hän ymmärrä enää tiedollisesti mitään eikä hänellä ole enää henkisiä kykyjä uskon kautta tietoisesti tarttua Jumalan sanaan. Jos hän terveinä päivinään oli uskossa, hänellä ei ole hätää. Joidenkin kohdalla näyttää siltä, että henki siirtyy Jumalan tykö jo ennen kuin ruumis kuolee.
Kallis on Herran silmissä hänen uskollistensa henki. Ps.116:15.
Hiljene, sieluni, Jumalan edessä! Hän antaa minulle toivon. Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju. Ps.62:6-7.
