Raamattu vertaa meitä Kristuksen seuraajia Jumalan lampaisiin. Jeesus hyödynsi usein tätä vertausta selittäessään omaa työtään ja kutsumustaan opetuslapsilleen. Hän oli sekä Jumalan Karitsa että lammasten Paimen. Hän sanoi myös: Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Joh.10:9. Hän lisää tähän vielä merkitykselliset sanat: Hän kutsuu lampaitaan nimeltä ja vie ne laitumelle. Joh.10:3. Sinun on tärkeää tietää, että Jeesus kutsuu sinua nimeltä. Eikä hän kutsu sinua nimeltä vain sulkeakseen sinut jonnekin sisätiloihin, hän haluaa viedä sinut ulos vapauteen, laitumelle auringon paisteeseen.
Jeesus haluaa pitää sinusta huolta samalla tavalla kuin hyvin ammattinsa osaava lampuri pitää huolta lampaistaan. Lampaita puhutellaan nimeltä. Paimen siis tuntee heidät jokaisen henkilökohtaisesti. Lampaat viedään laitumelle ruokailemaan joka päivä. He saavat myös juoda kirkasta vettä. Heillä on suoja sateen varalta. Yöksi lammasten paimen vie lampaat suojattuun aitaukseen (tai lampolaan), jonne sudet eivät pääse.
Lammas ei paljon kuluta, se on vähään tyytyvä. Lammas antaa kasvattajalleen paljon. Ei vain villansa kerran vuodessa, vaan lopulta koko elämänsä. Jokainen lammas joutuu aikanaan teuraaksi.
Ymmärrämme siis, että kuulumme Hyvälle Paimenelle kokonaan – olemme hänen omaisuuttaan. Hän ei kiusaa meitä, hän ei järjestä meille ongelmia. Olosuhteet, ympäristö, sää ja sudet aiheuttavat ongelmia. Hän pelastaa meidät parhaansa mukaan kaikilta vaikeuksilta. Hänen ilonsa on keritä meidät ja saada meiltä vastalahjaa hyvästä hoidosta. Hän keritsee meidät silloin, kun ulkona on hyvät ilmat ja lämmin sää tai hän pitää meidät keritsemisen jälkeen sisätiloissa – ei hän halua järjestää meille vilua ja palelua turhan takia. Hänen oikeutensa on päättää meidän kohtalostamme. Myös meidän päiviemme määrästä.
Olkaamme sen vuoksi kiitollisia, kiittäkäämme Jumalaa ja palvelkaamme häntä hänen tahtonsa mukaisesti, kunnioituksen ja pyhän pelon tuntein… Hepr.12:28.
