Kimalaisen lento

Olipa kerran kimalainen. Hän keskusteli muiden kedon hyönteisten kanssa. Tiedemies-koppakuoriainen oli sitä mieltä, että kimalainen ei pystyisi lentämään. ”Sinulla on liian suuri keho ja kokoosi nähden liian pienet siivet – et ikinä pysty lentämään!” Siihen kimalainen sanoi: ”Tänään, kun aurinko on noussut tarpeeksi korkealle ja kukat ovat kunnolla auenneet ja on riittävän lämmintä, minä lähden lentoon ja kerään kukista mettä ja siitepölyä ja tuon niitä pesääni.” ”Mistä oikein olet sellaista saanut päähäsi?” kysyi yöperhonen. ”Minä ainakin lähden lentoon vasta pimeän tullen!” Kimalainen sanoi siihen: ”Minun Luojani neuvoo minua. Aion vaellella ympäriinsä valoisan aikaan, yöllä en lähde pesästäni minnekään. Luulen, että minusta on tänään paljon hyötyä puutarhassa. Minä aion antaa vauhtia parhaan omenasadon hyväksi!”

”Niin kuin sanoin, et sinä pysty”, intti koppakuoriainen. ”Olen tieteellisesti tutkinut sinun mahdollisuuksiasi. Noilla siivillä et pysty lentämään metriäkään!”

”Sinä olet vain koppava ja ylpeä”, huuteli yöperhonen. ”Sinä luulet itsestäsi liikoja. Sinä et ole koskaan nöyrtynyt!”

”Minulla on Jumalan antama näky”, sanoi kimalainen. ”Hän on minut luonut tällaiseksi. Olen tullut tuntemaan oman kutsumukseni ja aion toteuttaa sitä.”

Kaikkien hämmästykseksi kimalainen surahti lentoon. Yöperhonen jatkoi päiväuniaan ja koppakuoriainen, jota kutsuttiin ”ytimennävertäjäksi”, vetäytyi onkaloonsa. Sen pituinen se.
Sadut voivat olla opettavaisia. Kimalaisella oli vahva usko omaan tekemiseensä, omaan näkyynsä. Hän toteutti sen vastaväitteistä huolimatta. Alkuperäinen versio tästä sadusta väittää, että ”tiede todistaa, että kimalainen ei pysty lentämään, mutta kukaan ei ole huomannut kertoa sitä kimalaiselle itselleen”.

Tietysti olisi hyvä, jos kukaan ei kertoisi sinulle mitään negatiivista sinun mahdollisuuksistasi. Lapset usein elävät vielä sillä vyöhykkeellä, jossa he ”eivät tiedä, etteivät pysty lentämään”. Ehkä sinä olet saanut kuulla lyttääjien puheita ihan liikaa ja olet lannistunut? Ehkä sinun olisi aika siivota pois muististasi kaikki huonot ennusteet, epäilevät lausunnot ja vastustajiesi puheet? Ehkä sinun pitäisi viedä roskiin kaikki tuo henkinen saaste: ”ei sinusta ole, et sinä pysty, et ole tarpeeksi lahjakas, luulet vain suuria itsestäsi, siipesi eivät kanna…”?

Täytä mielesi Jumalan sanan lupauksilla, tartu kiinni toivoon ja uskalla luovuttaa elämäsi Jumalan varaan. Sydämessäsi kuitenkin tiedät, mitä Jumala tahtoo, mikä on sinun kutsumuksesi, mihin suuntaan sinun pitää mennä. Tartu kiinni iankaikkiseen elämään ja anna Jumalan elävän ja pysyvän sanan sulautua uskossa sinuun. Saat huomata, että tiede on väärässä ja Jumala oikeassa. Jumalaltahan olet kaiken saanut, myös kyvyn ”lentää” eli vaeltaa hengessä, elää ihmeessä päivästä toiseen. Sinä et tee tyhjäksi Jumalan luomistyötä etkä hänen armoaan. Sinä olet ihmeellisesti tehty ja sinä voit kantaa hedelmää Jeesuksen Kristuksen yhteydessä. Sinun sydämessäsi soi Jumalan ylistys ja se uskon laulu, joka sanoo:

Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa. Fil.4:13 KR38.