Sinulle, jolla on paljon ollut elämässäsi vastoinkäymisiä ja kyselet, onko Jumala jotenkin hylännyt sinut, kun hän tuntuu olevan niin kaukana, jossain etäällä ja tavoittamattomissa, hartaan rukouksenkin ulottumattomissa.
Ei Jumala hylkää ketään, ei sinuakaan. Mutta hän koettelee kyllä. ”Koettelee vaan ei hylkää Herra” on vanha sanonta ja tämä pitää paikkansa. Jumala ei välttämättä itse ketään koettele, mutta hän sallii sielunvihollisen koetella meitä. Hän haluaa antaa jokaiselle koetuksen kestävän uskon. Sitä yksinkertaisesti ei voi saada ilman koetuksia.
Jokainen koetus, jonka läpi olet mennyt uskossa Jeesukseen, on kuin koru sinun ylläsi Jumalan edessä. Sinusta tehdään tällä tavoin morsian, joka on koruillansa kaunistettu.
Osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi… Ilm.3:18.
Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi? Hepr.12:7.
Vaikka kuritus ei sitä vastaan otettaessa koskaan tunnu iloiselta vaan ikävältä asialta, se lopulta antaa näin valmennetuille hedelmänsä: rauhan ja vanhurskauden. Hepr.12:11.
Valitusvirret antavat meille elävän ja syvälle luotaavan kuvauksen niistä koetuksista, joihin Jumalan ihminen voi joutua. Mutta niissä myös luvataan, että Jumala armahtaa.
Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan. Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa. Sieluni sanoo: ”Herra on kaikkeni, häneen minä turvaan.” Valit.3:22-24.