Niin, Jumala teki kasteessa meidän kanssamme hyvän omantunnon liiton, sanoo Pietari. Hyvän omantunnon säilyttäminen kuuluu kristillisen uskon perusasioihin. Jos olemme joskus varastaneet, emme saa enää varastaa. Jos olemmekin tehneet erilaisia kolttosia, emme enää tee. Emme harjoita väkivaltaa missään muodossa. Jos olemme joskus petkuttaneet ihmisiä, emme enää petkuta. Nyt vaellamme valossa. Se tarkoittaa, että emme salaile asioita. Emme tee pahoja tekoja toisten selän takana. Emme juonittele, emme huijaa, emme ”osallistu pimeyden töihin” (Ef.5:11), emme harjoita ilkivaltaa, emme panettele ja parjaa – emme tee lähimmäisellemme mitään vahinkoa.
Kun olen tavannut uskossa olleita, mutta uskosta luopuneita ihmisiä, huomaan usein, että heillä on taipumus kaikenlaiseen vilunkiin, jäynän tekemiseen ja muuhun, mistä paistaa epärehellisyys ja halu löytää tilaisuuksia vahingonilon kokemiseen. Vanha sanonta ”jäljet johtavat sylttytehtaalle” saa heidän kohdallaan uutta syvyyttä. Nämä ihmiset helposti vierittävät syyn uskosta luopumiselleen jollekin tekijälle, joka on heidän itsensä ulkopuolella. Joku toinen uskova, joku pastori, joku seurakunta – joku muu kuin he itse – aiheutti sen, että he eivät nyt jaksaneet vaeltaa uskon tietä.
Perimmäinen syy on kuitenkin ollut hyvän omantunnon hylkääminen. Niinpä haluan rohkaista sinua, joka olet uskossa ja taistelet tietäsi eteenpäin: valvo itseäsi, että et sorru epärehellisyyteen tai mihinkään, mikä loukkaa sinun omaatuntoasi. Erehdyksiä jokainen tekee, mutta älä anna niiden johtaa omantunnon paatumiseen. Pidä sydämesi puhtaana. Pelaa avoimin kortein. Karta kaikenlaista vilppiä, ole rehti. Silloin saat nostaa pääsi, katsoa suoraan eteenpäin, olla rohkea – ja Jumala siunaa sinua tielläsi.
Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään ja jonka sydämessä ei ole vilppiä.Ps.32:2.
