Saan joskus arvostelua siitä, että kirjoitan hengellisiä, mutta elän lihallisesti. Todistukseni ei vakuuta, jos en osaa elää sovinnossa ihmisten kanssa. Ulkonaisesti olen siis niin epätäydellinen, että minun blogianikaan ei voi ottaa täydestä.
Myönnän kyllä, että elämäni on kahtiajakoista. Blogistina ja hengellisten tekstien kirjoittajana olen jonkun toisen asiamies. En varsinaisesti edusta itseäni, vaan tarkoitus on, että edustaisin Kristusta. Kun lainaan Raamattua ja löydän jonkin rohkaisevan sanan, se on Hengen antama, se on Jeesuksen näkemys. Olen kuin kuu, joka heijastaa auringon valoa. Minussa itsessäni ei ole valon lähdettä.
Oma persoonallisuuteni on jo lähtökohtaisesti introvertti ja kun siihen vielä lisätään dissosiaatiohäiriö, se tarkoittaa, että ulkoinen habitukseni on mitäänsanomaton ja huomiota karttava, tapettiin sulautuva ihminen, joka ei liikoja puhele. Siinä itseeni sulkeutumisessa keskityn sisäiseen maailmaani, jossa on yhtä ja toista ajatushautomoa ja tunne-elämän sirkusta. Kaikki elämäni siis virtaa lähinnä suljetussa tilassa. Se sisäinen maailma sitten osittain suodattuu blogini kautta.
Joku voi asettaa kyseenalaiseksi tällaisen persoonan rakenteen kristillisen uskon valossa. Mutta minulle siinä ei ole suurta ristiriitaa. Jeesuskin edusti ulkonaisesti vaatimatonta, mutta sisäisesti voimakasta ihmistä. Paavali sanoi:
Niinpä emme enää arvioi ketään pelkästään inhimilliseltä kannalta. Vaikka olisimmekin ennen tunteneet Kristuksen pelkästään inhimilliseltä kannalta, emme enää tunne. Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! 2.Kor.5:16-17.
Jeesus tuli nimenomaan luomaan meihin uudestisyntymisen kautta elävän veden sisäisen lähteen. Uskoontulomme jälkeen siis varsinainen elämäntarinamme virtaa meissä sisäisesti ja ainoastaan heijastuu ulkonaiseen elämään. Jos jokin taho, esimerkiksi seurakunta, pyrkii tekemään uskosta sarjan näkyviä asioita, siirtämään sisäisen elämän ulkonaisiksi suorituksiksi, joudumme helposti kriisiin. Tekomme eivät millään täytä ihmisten vaatimuksia, jotka helposti kumpuavat esiin lain mukaisina odotuksina. Evankeliumin voima, joka uudestisynnytti meidät, kuivuu ulkonaisiksi säännöiksi ja uskon esittämiseksi. Siinäpä suora tie ulkokultaisuuteen ja omavanhurskauteen.
Pidetään siis huolta siitä, että sisäinen elämämme virtaa meissä vahvana, että Jumalan sana on pumppaamassa sitä liikkeelle ja Pyhä Henki pitää pakkasen loitolla. Näin emme eksy ulkonaisiin menoihin.
...sillä evankeliumi ei tullut teidän luoksenne vain sanoina vaan myös Pyhän Hengen voimana, kun me täynnä varmuutta sitä julistimme. 1.Tess.1:5.
