Unohtaako neitonen korunsa tai morsian pukunsa nauhat? Minun kansani on unohtanut minut aina uudestaan, kerran toisensa jälkeen. Jer.2:32.
Ihmiselle käy niin aina uudestaan – että unohtaa. Yksinkertaisesti vain unohtaa. Esimerkiksi sen, että kristillisessä uskossa on kysymys rakkaudesta. Siitä rakkaudesta, joka on molemminpuolista. Jumala ensin rakasti meitä ja lähetti tänne Poikansa. Me saimme vuorostamme rakastua häneen, kun tajusimme, mitä hän on tehnyt. Nyt palvelemme Herraa, koska rakastamme häntä.
Jossain vaiheessa siinä kuluttavan arjen keskellä tämä rakkauskertomus vaihtuu joksikin muuksi tarinaksi. Helposti niin käy. Toisille siitä tulee oikean opin tarina, toisille oikean herätysliikkeen historia, toisille totuuden torven tarina, toisille minun vaikutusvaltani ja elämäntyöni historia, ehkä kertomus siitä, millainen laitataklaaja olin kirkkopolitiikan isossa kaukalossa. Siitä tulee sellainen suuri kertomus, josta romantiikka jää pois kokonaan.
Ei, tälle pitää tehdä jotakin. Nyt on aika katsoa peiliin, kammata tukka, laittaa korut ylle ja meikata, luoda rakastunut silmäys häneen, joka on sydämemme valtias. Hän on herrain Herra, mutta ennen kaikkea hän on minun kihlattuni, minun ikioma sulhaseni. Häntä minun sieluni rakastaa. Hän on edelleenkin minun elämäni keskipiste.
Muistathan sinä sen ajan, kun ihastuneena seurasit häntä silmilläsi, kun räpsytit noita tähtisilmiäsi hurmataksesi hänet? Jos sinä et muista niitä aikoja, hän muistaa kyllä: Minä muistan, miten uskollinen olit, kun olit nuori, muistan, millainen oli rakkautesi, kun olit morsian. Jer.2:2.
Joten rohkaisen sinua tänään löytämään itsestäsi sen morsiamen uudestaan. Muistelemaan, kuinka läpirakastunut olit, kuinka hän valloitti sinun sydämesi, kuinka hän nosti sinut syliinsä, kuinka sinun elämäsi muuttui, mullistui suorastaan. Kuinka rakas hän oli ja kuinka hänen pelkkä katseensa salpasi hengityksen.
Jos hän oli niin rakas silloin, hän voi olla sitä tänäänkin. Sinä voit luoda elämästäsi tarinan, joka on ennen kaikkea rakkaustarina. Jeesus – elämäni suurin romanssi! Kristus – elämäni uskollisin rakkaus. Minun sydämeni sytyttäjä, minun toivoni, minun kaikkeni!
Jos löydätte hänet, jota rakastan, mitä sanotte hänelle? Sanokaa: olen rakkaudesta sairas! Laul.l.5:8.