Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan. 1.Joh.5:11.
Monia vaivaa pelko kadotukseen joutumisesta. Heidän sydämessään on kaipuu Jumalan läheisyyteen, halu löytää turvapaikka Jeesuksesta, toive päästä kerran taivaan kotiin ja asumaan kultakaupunkiin, mutta - sitten sydämen täyttää pelko, entä jos joudun kuitenkin helvettiin?
Näitä pelkoja tuntuu syntyvän siellä, missä sananjulistusta hallitsevat evankelistat. Valitettavasti evankelistat ovat lähes ainoita, jotka nykyään tunnustetaan kuuluvaksi sananjulistajien armoitettuun joukkoon. Kun on riittävän kauan toiminut evankelistana, voi päästä opettajaksi. Muita sananjulistajan virkoja ei ole. No, onhan vielä paimenenkin virka, mutta paimenhan voi olla, vaikka ei julista sanaa...
Tämä luokittelu on tietenkin helluntaiherätyksestä ja muista vapaista suunnista peräisin, mutta vanhoissa kirkoissa luokittelu on vielä vähemmän toiveikas. Virka on jotakin, mikä opitaan yliopistossa. Onko todella? Paljonhan yliopistossa voi oppia, mutta ei Jeesus luonut sellaista mallia.
Valitettava tosiasia on, että viidestä sananjulistajan virasta (Ef.4:11) on unohdettu apostolin ja profeetan virka pois kokonaan ja paimenen virka osittain. Tämä on myös juurisyy sille, että ihmisten usko on niin pelkojen hallitsemaa. Evankelistat vievät ihmisiä joko-tai-asetelmaan eikä heitä voitane siitä syyttää, mutta tällainen mustavalkoinen asetelma ei ole tarkoitettu hallitsemaan uskoon tulleiden kasvua. Siellä missä profeetallista sanaa julistetaan, siellä on paljon rohkaisua ilmassa. Siellä missä apostolit julistavat Jumalan sanaa, siellä on paljon uskoa ilmassa. Siellä missä paimenet saavat suorittaa kutsumustaan, siellä on lampailla turvallista elää. Apostoli Johannes oli kaikkia näitä kolmea, kuunnellaan hänen näkemyksensä pelastuksestasi:
Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan. Jolla on Poika, sillä on elämä. Jolla ei Jumalan Poikaa ole, sillä ei ole elämää. 1.Joh.5:11-12.
Ei siinä ole mitään horjumista, epäröintiä tai pelottelua. Johannes osasi luoda seurakuntaan lämpimän ilmapiirin ja saarnasi myös tähän tapaan: Siinä on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme. 1.Joh.4:10-11.