Minä otan itse vastatakseni hänestä, minut voit vaatia tilille hänen hengestään. Jos en tuo häntä takaisin tänne sinun luoksesi, minä olen aina oleva sinun edessäsi syyllinen. 1.Moos.43:9.
Oletko ajatellut, että Jeesus sanoo tämän saman asian sinusta? Jumalan Poika on siellä taivaassa ennen maallista elämäänsä (josta hänet tunnetaan Jeesus Nasaretilaisena) ja neuvottelee Jumalan kanssa sinun kohtalostasi. Hän lupaa vastata sinusta hengellään. Hän vannoo, että tuo sinut taivaaseen, vaikka henki menisi. Ja ellei niin tekisi, hän olisi ikuisesti syyllinen Jumalan edessä.
Aika vahvaa tekstiä, vai mitä? Se muovaa meidän jumalakuvaamme aika voimakkaasti, sillä helpostihan me koemme Jumalan pelottavana. Me vapisemme häntä, vaikka Jumalan Poika itse asiassa vapisee meidän puolestamme. Kun veljekset tulivat Joosefia tapaamaan ja heitä vietiin tämän kotiin, hekin olivat peloissaan: Kun veljet huomasivat, että heitä vietiin Joosefin taloon, he pelästyivät... 1.Moos.43:18. Joosef oli heidän silmissään kuin faarao (1.Moos.44:18).
Näin mekin usein koemme. Jumala on pelottava. Jeesus on kuin julma hallitsija. Mutta jos pääsemme eteenpäin ja uskomme löytää totuudellisen sisällön, tajuamme että Jeesus onkin meidän veljemme - hyväntahtoinen, anteeksiantavainen, huolehtiva ja rakastava veljemme.
Voimme siis tajuta, että Jeesus on se, joka on joutunut kärsimään puolestamme, mutta hän ei muistele meitä pahalla, vaan kohtelee meitä armollisesti ja hyvin. Hän varustaa meidät viljalla - antaa meille elannon nälkävuosinakin ja antaa meille taivaan leipää, joka tuottaa ikuisen elämän.
Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät. 1.Piet.5:10.
