Kun toivuin sydänleikkauksesta sairaalassa, minulla oli pitkään vaikea ruokahaluttomuus. Yritin syödä sairaalan pöperöitä, mutta en saanut niitä juuri lainkaan nieltyä. Joskus tuloksena oli pahoinvointia ja oksennuskohtauksia. Jopa pienet pillerit olivat vaikeita niellä.
Oli mahtavaa päästä kotiin ja opetella syömään. Kotiruoka maistui paremmin ja vähitellen ruokahalu palasi. Mistä siis tunnistaa terveen ihmisen? - Hänellä on aika ajoin nälkä ja ruoka maistuu.
Voimme vastaavasti tunnistaa terveen uskon - terve usko synnyttää ja ylläpitää sanan nälkää. Jos sana ei maistu lukemalla eikä kuuntelemalla, se on paha merkki. Jos hengellistä ruokaa yritetään lusikalla syöttää, mutta toinen vaan oksentaa - se on jo hälyttävää.
Jos sinulla on Jumalan sanan nälkä ja vanhurskauden jano, se on siis tervetullut ja hyvä merkki. Haluaisin omalta osaltani vastata tarpeeseen ja laittaa herkkuja tarjolle. Tämä minun blogini nyt ei ole mikään suurisuuntainen hanke, tämä on pieni pöytä. Mutta pienihän se oli ilmestysmajan näkyleipäpöytäkin. Jos saan jonkun nälkäisen suun ruokittua, olen ihan tyytyväinen.
Syöminen on kuitenkin päivittäistä puuhaa. Jos ahmit vatsasi täyteen ja pidät sitten monta päivää taukoa, herää epäilys, mikä syömishäiriö sinulla on. Hengellisellä alueella syömishäiriöt ovat tavallisia. Terveessä uskossa oleva ihminen syö useasti päivittäin. Hän myös juo riittävästi. Hän on aktiivinen ihminen ja kaipaa energiaa. Pitkät paastot eivät ole hyväksi. Ruumis voi niitä kaivata joskus, mutta hengellinen elämä kuihtuu nopeasti ilman ruokaa. Seurauksena voi olla apatia ja ruokahalun menettäminen. Silloin hengellinen kunto voi romahtaa nopeasti.
Kuka osaa huomioida tämän? Kuka osaa pitää huolta itsestään? Seurakunnat kyllä pyrkivät järjestämään ruokailua, mutta nekin tarjoilevat sitä harvakseen ja pitävät pitkiä lomia. Sen tähden on hyvä saada ruokaa eri lähteistä. Nykyään kun on runsas mediatarjonta - TV, radio ja netti - voi helposti löytää purtavaa. Ongelma voi myös olla se, että tarjolle pantu leipä on kivikovaa - hampaat katkeavat kun sitä jyystää. Joskus pastoritkin nousevat väärällä jalalla sängystä ja kiukuttelevat seurakunnalle. Sitten syntyy haavoja, jotka eivät parane. Ne haavat voivat saada aikaan ruokahalun menettämisen.
Koska sanan nälän menettäminen on hengellisen elämän näivettäjä, tehkäämme asialle jotakin. Huolehtikaamme, että syömme riittävästi.
Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. Room.10:17.
