Tämä raamatun kohta tuli mieleeni, kun ajattelin asioita, joita eräs kauan uskon tiellä vaeltanut sisar puhui. Hän vaikutti hyvin väsyneeltä ja pettyneeltä, kun Jumalan vastaukset viipyivät. Hänellä oli kipu omien lastensa pelastumisesta. Kirjoitin hänelle lyhyesti ja kun olin viemässä korttia postilaatikkoon, minut valtasi Herran henki.
Uskon hengessä aloin ajatella jotenkin tähän tapaan: nyt ei anneta periksi. Nyt taistellaan. On varma, että Jumala vastaa. Aivan varma on, että hän tekee voimallisia asioita. Me riisumme aseista tuon tyrannin, joka pitää sinun lapsistasi kiinni ja heitämme hänet ulos. Me sanomme sille, että sen aika on ohi. Me käskemme sitä lähtemään. Emme me omassa voimassa voi sille mitään, mutta me jyräämme sen Jeesuksen nimessä. Jeesus on se, joka sanoi:
Nyt tämän maailman ruhtinas syöstään vallasta. Joh.12:31.
Ruikutus saa nyt loppua. Valittaminen saa loppua. Alakuloisuus on ohi, epäuskon aika on mennyt. Tässä maassa on paljon Jumalan sotureita, jotka ovat puettuja täyteen taisteluvarustukseen. Vaikka minä olen niistä vähäisin, niin minä voin silti sanoa sille pimeyden ruhtinaalle, joka sinun omaisiasi pitää kiinni synnissä ja maailmassa, niin kuin Daavid sanoi:
Minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimessä. Hän on sen sotajoukon Jumala, jota sinä olet pilkannut. Tänä päivänä Herra jättää sinut minun käsiini. 1.Sam.17:45-46.
Ei väliä, millä murteella se tulee ulos suusta. Vihollinen pötkii pakoon, kun me Jeesuksen nimen arvovallassa käskemme sitä lähtemään.
Usko sinäkin: tämä mahdollisuus on olemassa sinun rakkaittesi kohdalla. Se maailman ruhtinas, joka on heitä hallinnut, lähtee vetämään häntä koipien välissä ja sinä näet, että on vielä olemassa Jumala, joka vastaa rukouksiin.
Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, se oli meille kuin unta. Ps.126:1.
