Pahoja paimenia nuhdellaan Hesekielin kirjassa: Te pidätte huolta vain itsestänne, vaikka paimenen tulisi huolehtia lampaistaan. Te juotte maidon, käytätte villan vaatteisiinne ja teurastatte lihavimmat lampaat, mutta ette pidä huolta laumastanne. Te ette ole hoivanneet uupuneita, ette ole lääkinneet sairastuneita ettekä sitoneet murtunutta jalkaa, te ette ole etsineet kadonneita ettekä lähteneet eksyneiden perään. Te olette kohdelleet lampaitanne tylysti ja kovin ottein. Minun laumani on hajonnut, kun se on jäänyt paimenetta, ja minun lampaani ovat joutuneet petojen suihin, kun ne ovat joutuneet erilleen laumastaan. Hes.34:2-5.
Jeesus antoi myös Hesekielin kautta lupauksen olla Hyvä Paimen. Hän lupasi näille kaltoin kohdelluille lampaille: Minä kaitsen itse lampaitani ja vien itse ne lepäämään – näin sanoo Herra Jumala. Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta, ja vahvat ja lihavat minä pidän kurissa. Minä kaitsen laumaani niin kuin sitä tulee kaita… Enää he eivät joudu toisten kansojen armoille eivätkä petojen hampaisiin, vaan he elävät rauhassa eikä kukaan ahdista heitä. Hes.34:15-16, 28.
Saamme siis tänä päivänä etuoikeuden kuulua Hyvän Paimenen laumaan. Hän vie meidät turvaan susilta, hän ohjaa meidät hyville ruokamaille. Hän hoivaa meitä, kun sairastamme. Hän nostaa meidät syliinsä, kun emme jaksa omin voimin. Olkaamme kiitolliset ja palvelkaamme häntä ehyin sydämin!
