Jos elämässäsi on nyt jakso, jolloin menetyksiä on paljon ja risti painaa, älä menetä toivoasi, sillä niitä jaksoja tarvitaan. Sellainen oli Jobilla ja sellainen oli Jeesuksella. Sellainen oli apostoleilla. Kiitä Herraa siitä, että hän on hyväksynyt sinut olemaan osallinen Kristuksen kärsimyksistä, sillä se on armoa. Nosta katseesi pois menetyksistäsi ja ala katsella Kristusta. Sinun elämäsi saldoa ei voida arvioida nyt – vasta taivaassa.
Älkää siis tuomitko ennenaikaisesti, ennen kuin Herra tulee. Hän valaisee pimeyden kätköt ja tuo esiin sydänten ajatukset, ja silloin itse kukin saa kiitoksen Jumalalta. 1.Kor.4:5.
Uskon silmin voit kuitenkin jo nyt alkaa katsella omaa tulevaisuuttasi hänen omanaan. Hän antaa sinulle silmävoidetta, että näet, kuinka menestyksen täyteinen on elämäsi oleva hänen ansiostaan hänen yhteydessään, hänen voimastaan ja elämästään osallisena.
Tämä hetkellinen ja vähäinen ahdinkomme tuottaa meille määrättömän suuren, ikuisen kirkkauden. 2.Kor.4:17.
Kristus ei jätä sinua huomiotta. Hän ei hylkää. Hän on luvannut kuivata sinun kyyneleesi. Hän parantaa sinun haavasi. Hän ottaa sinut syliisi, kun saavut perille kirkkauden maahan. Hän puhuu jo tänään, mitä sitten tapahtuu:
Sinä onneton, myrskyn piiskaama, sinä jota kukaan ei lohduta! Malakiitilla minä peitän sinun seinäsi, minä lasken sinun perustuksesi safiireista, rubiineilla minä päällystän sinun muuriesi harjat, sinun porttisi minä rakennan vuorikristallista ja jalokivistä koko sinun ympärysmuurisi. Jes.54:11-12.
