Avunkiven pystytystä

Tämän jälkeen Samuel otti kiven ja asetti sen Mispan ja Senin välille. Hän antoi kivelle nimen Eben-Eser, Avunkivi, sanoen: "Tähän asti Herra on auttanut meitä." 1.Sam.7:12.

Olen kiitollinen Herralle, että hän on antanut inspiraatiota kirjoittaa tämän sarjan, jossa nyt on päästy siihen tavoitteeseen, että kahden vuoden "sirut" on saatu julkaistuksi uudestaan, yhteensä 730 lyhyttä kirjoitelmaa hengellisen elämän vahvistukseksi. Olen kiitollinen kaikista lukijoista ja siunaan teitä, jotka olette olleet kiinnostuneita.

Vähän tilastoa: kävijämäärän mittaaminen on jäänyt arvion varaan, koska sähköpostien lukemisesta ei voi saada varmaa tietoa. Ei ole mahdollista saada tarkkaa kuvaa tämän blogin lukijakunnasta, mutta yhteensä näitä eri blogiversioita on lukenut 50-70 henkeä per päivä. Sivustot ovat myös pysyneet pystyssä, kukaan ei ole kaapannut eSirua tai Uskon kilven sivustoa. Työtä on voitu tehdä rauhassa. Kaikesta tästä voin olla kiitollinen.

Jatkossa kirjoitan uusia postauksia alkuperäiseen eSiru-blogiin joka toinen päivä jatkuen näillä näkymin toukokuun loppuun 2021. Yritän monistaa niitä tänne bloggeriin. Ikä tekee tehtävänsä ja voimat hupenevat. Olen kehitellyt parhaista kirjoistani uusia painoksia ja painattanut ne BoD-palvelun kautta. Niitä voivat siis halukkaat tilata.

Olen julkaissut eSiru-sarjan nyt jo kahteen kertaan. Nyt siis on tarkoitus jatkaa sarjaa jonkin aikaa, mutta vain alkuperäisblogissa ja tässä identtisessä blogger-blogissa, jotka kummatkin käyttävät KR92-käännöstä. Uudet postaukset julkaistaan Facebook-sivulla kuten ennenkin, mutta sähköpostitilaukset ovat erikseen kussakin blogissa. Tilaa siis (wordpress) eSiru, jos et ole ennestään tilaaja (tätäkin bloggeria toki voi edelleen tilata). 

Herra on ollut meidän apumme ja meidän kaikkien turvanamme kuluneina vuosina. Sinä olet ollut turvani, vahva linnoitus vihollista vastaan. Ps.61:4. Sinä saat olla varma, että Herra on sinunkin kanssasi ja auttaa sinuakin. Hänen uskollisuutensa on varma ja hänen lupauksensa on tänäänkin voimassa:

Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta. Sef.3:17.

Paras leipomo ja maistuvin leipä

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mitä erilaisia vaiheita leipä käy läpi ennen kuin se päätyy sinun suuhusi? Luettelen lyhyesti: siemenen kylväminen, viljan kasvaminen ja kypsyminen, leikkuu, puinti ja seulonta, säkitys ja varastointi, jauhaminen myllyssä, jauhojen toimitus kauppoihin, jauhojen käyttö taikinan tekoon, taikinan nouseminen, leipominen, paistaminen uunissa, leivän matka leipomosta kauppaan ja kaupasta sinun käteesi. Huh, jokaisesta vaiheesta voitaisiin kertoa yksityiskohtien kera, mitä siinä tapahtuu. Niinpä, kun Jeesus sanoi "Minä olen elämän leipä" - mitä hän sillä tarkoittikaan?

Aika paljon asioita liittyy leivän tekoon ja aika prosessin läpi joutuu ihminen kulkemaan, jos häntä voidaan verrata leipään. Kun Jeesus ehtoollisella mursi leivän ja sanoi "tämä on minun ruumiini", hän sanoi jotain syvää, jotain vahvaa ja koskettavaa, hyvin ilmaisuvoimaista. Siinä on sulattelemista...

Emme heti ajattele leivän valmistusta, mietimme vain sen ravintoarvoa. Ravinnoksi se on maistuvaa ja siinä on sopivasti kuitua, se on terveellistä ja se voi myös olla makuelämys. On erilaisia leipiä, eri makuisia, eri tarkoitukseen sopivia. Itselleni maistuu vaalea leipä ja lapsuuteni muistoihin liittyy tätini leipoma "kakko" - eikä vain se leipä, vaan sen leipomiseen liittyvä ympäristö, pakari ja leivinuuni ja Tassu-koira.

Voin ymmärtää, että elämän leipä on vielä ravitsevampaa ja se kätkee sisäänsä vielä enemmän makua kuin tavallinen leipä. Jeesus on elämän leipä ja hänen sanansa on yksi puoli hänen tarjoamaansa elämää. Siinä on ravintoa, siinä on syvyyttä, siinä on makuvivahteita, siinä on terveysvaikutuksia. Se kantaa mukanaan uskon historian syviä kerrostumia alkaen uskon isästä Aabrahamista, se välittää meille "kaikki uuden elämän sanat", se antaa viisautta ja tietoa, se loistaa profeetallisena valona maailman yössä, se opastaa ja johdattaa meitä matkallamme, se rohkaisee ja antaa toivoa, se kätkee lupauksia, aarteita jotka meidän tulee löytää, rikkautta joka ei katoa. Se on leipä, joka on leivottu parhaassa mahdollisessa leipomossa, se on leipä jonka tekemiseen on satsattu vuosituhansien ajan, se on jotakin kallisarvoista ja korvaamatonta.

Arvostakaamme sitä. Antakaamme kunnia Jumalalle, joka on leiponut meille parhaan mahdollisen leivän - Elämän leivän.

Turhan kunnian tavoittelu

Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja kadehtia toisiamme. Gal.5:26.

Seurakunnassa pulpahtavat esiin maailman alkuvoimien aikaansaamat ongelmat. Yksi tällainen "alkuvoima", alkukantainen vanhan luonnon ylläpitämä tarve on saada kunniaa ja arvostusta toisilta ihmisiltä. Sitä ruokkii kilpailuhenki, joka on ihmisen normaali ominaisuus, mutta huonosti hengelliseen elämään soveltuva piirre. Seurakunnalliset ympyrät antavat monille tilaisuuden tavoitella johtajuutta ja erityisasemaa ja näin voivat vilpittömätkin ihmiset sotkeentua erilaisiin tönimisiin, kampittamisiin ja kiilaamisiin. Näistä syntyy joskus sellainen ihmissuhdesoppa, josta Paavali varoitti galatalaisia:

Mutta jos te revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette lopullisesti tuhoa toisianne. Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne haluja. Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte. Gal.5:15-17.

Jeesus näki myös kirkkaasti nämä ongelmat, joita vanha luonto nosti ihmisten keskuudessa esiin, ja totesi: Te kärkytte kunniaa toisiltanne ettekä etsi sitä kunniaa, joka tulee yhdeltä ja ainoalta Jumalalta. Joh.5:44.

Näissä kilpailuissa voitolle päässeet ovat, ihme kyllä, niitä jotka luopuvat uskosta ensimmäisinä. He näyttävät keksivän muita nopeammin, että heidän kilpailuhenkisyytensä sopii paremmin maailmaan ja siellä kunniaakin jaetaan auliimmin kuin seurakunnassa. Häviölle ja jalkoihin jääneet ovat yleensä sitkeämpiä uskossa. He huomaavat, että asema, jonka he seurakunnassa voivat saavuttaa, on loppujen lopuksi aivan eri kuin heidän aito ja oikea kutsumuksensa. He ottavat etäisyyttä seurakunnan arvojärjestelmään ja keskittyvät omaan näkyynsä, joka jostain Jumalan viisaudesta kulkee ohi ihmisten arvostusten, joskus kaukaakin eri reittiä kuin mitä ihmiset suosittavat.

Niinpä haluan rohkaista sinua tänään kuuntelemaan herkällä korvalla Hengen johdatusta ja seuraamaan Jumalan neuvoja. Voit jättää kaiken ihmiskunnian tavoittelun ja etsiä koko sydämestäsi sitä kunniaa, joka tulee "yhdeltä ja ainoalta Jumalalta". Jos sinulla on sananjulistajan kutsumus, on hyvin tärkeää panna omat mielipiteet sivuun: Se, joka esittää omia ajatuksiaan, tahtoo kunniaa itselleen. Mutta se, joka tahtoo kunniaa lähettäjälleen, puhuu totta, hänessä ei ole vääryyttä. Joh.7:18.

Tavoite voi olla vaikea ja haastava, mutta Pyhä Henki on apunamme. Hän voi johdattaa meitä niin että pääsemme kerran perille ja saamme sellaista kunniaa, joka pysyy. Emmehän halua mitään sellaista kunniaa, jonka arvo katoaa.

Sillä jos sekin, mikä on katoavaa, säteilee kirkkautta, vielä paljon kirkkaampaa on se, mikä on pysyvää. 2.Kor.3:11.

Rohkeasti vaadin oikeutta

Iloitkoot ja riemuitkoot ne, jotka toivovat, että saisin oikeuden. Anna heidän aina sanoa: "Suuri on Herra! Hän suo palvelijalleen rauhan." Ps.35:27.

Sinä olet aina varonut tuomitsemista. Olet tukkinut korvasi juoruilta ja panetteluilta. Sinä et hyväksy vääryyden tekemistä. Kun muut puhuvat toisesta pahaa selän takana, sinä olet aina todennut "he eivät käy oikeutta reilusti ja rehellisesti". Sinä olet halunnut vaeltaa valossa ja edellyttänyt, että muutkin tekevät niin. Sinä inhoat tilanteita, jossa sinut vedetään mukaan ihmisten juoniin ja yllytetään lynkkaamiseen. Näitä vääriä tuomioita olet nähnyt myös seurakunnan piirissä.

Lahjuksesta he julistavat syyllisen syyttömäksi. Siltä, joka on oikeassa, he ottavat oikeuden. Jes.5:23.

Sinä haluat oppia tuntemaan oikeuden tiet. Sinä haluat, että syytetty saa puolustautua. Sinä tiedät, että Kristus on kaikkien väärin syytettyjen puolustaja, oikeuden jakaja, oikeamielinen ja pyhä. Mikään valhe ei häntä ohjaa vääriin tuomioihin. Mitään koston henki ei häntä hallitse. Hän on oikeudenmukainen tuomari ja ottaa selville syytetyn asian. Hän voi kääntyä syyttäjiä vastaan ja tuomita väärien syytösten esittäjät. Hänen edessään eivät väärintekijät menesty.

Kierrelkää Jerusalemin katuja, katselkaa ja kyselkää, tarkkailkaa väkeä toreilla. Jos löydätte yhden ainoankaan, joka tekee oikein, joka on rehellinen ja uskollinen, niin minä armahdan kaupunkia. Jer.5:1.

Sinä suret sitä, että ympärilläsi on niin hengellisesti kuivaa. Sinä suret väkivaltaa, joka rehottaa. Sinä olet murheellinen, koska seurakuntakin on täynnä vääriä tuomioita. Heikkojen asiat ajetaan umpikujaan, hurskaita ihmisiä nöyryytetään, mielivalta kukoistaa. Sinä kaipaat rehellisyyttä, puhtaiden sydänten moraalia, rohkaisevia ja kannustavia puheita, armon henkeä. Mutta taivas on hiljaa ja Jumala on vaiti. Hän vaikenee, koska ihmisten mielet ovat täynnä pahaa ja heidän korvansa ovat tukossa. Tiedä kuitenkin:

Herra nostaa sinut kerran korkeaan asemaan, koska sinä olet ollut uskollinen Herran palvelija. Sinä olet säilyttänyt sydämesi puhtaana oikeamielisyydessä, valossa vaeltamisessa ja hurskaissa teoissa. Sinä et ole taipunut vääryyteen. Sinä saat kerran paljon luottamusta Jumalan valtakunnassa, paljon myös vastuuta - paljon voimaa. Sinä saat ehtymättömän voitelun käyttää Jumalan ihmeitä tekevää voimaa ja sinut tullaan tuntemaan oikeamielisyydestäsi. Sinä saat sanoa:

Mutta minä olen täynnä voimaa ja Herran henkeä, rohkeasti minä vaadin oikeutta. Miika 3:8.

Elämän monikerroksisuus rikkautena

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, kuinka monikerroksinen oli Daavidin elämä? Hän oli paimenpoika, sotilas, sotapäällikkö, mutta myös rosvojoukon päällikkö, hän oli kuningas, mutta myös hullu ja mielisairas, nykyään sanottaisiin "kärsi mielenterveysongelmista", hän oli naistenmies, mutta myös vainottu oman perheensä keskellä, hän oli herkkä runoilija ja muusikko, mutta myös julma sotaherra. Hän oli profeetta ja arkkitehti, Jumalan suunnitelmien toteuttaja. Hän oli monisärmäinen persoona, joka jätti vahvan jäljen tälle planeetalle.

Daavid sai suuren kunnian ja hyvän maineen kaikista puutteistaan huolimatta ja Jeesus, huomattavin maan päällä koskaan elänyt henkilö, sai kunnianimen Daavidin Poika. Epäilemättä Daavid oli suurmies ja Jumalan todistus hänestä oli mairitteleva: "mieleni mukainen mies" (Ap.t.13:22). Daavidin elämä ja persoona voidaan nähdä monessa valossa: historiantutkijan silmin, sosiologin ja teologin silmin - kuva on monitasoinen.

Emme tarvitse akateemista pohjaa tämän timantin pyörittelyyn. Voimme aivan hyvin peilata itseämme ja omaa elämäämme Daavidin persoonan valossa. Voimme oppia häneltä paljon. Kannustan lukemaan Samuelin kirjoja ja Psalmeja ja seuraamaan Daavidin jalanjälkiä, jotta hänen persoonansa tulisi tutuksi. Hänen kohdallaan, kuten koko Raamatun, on syytä arvioida myös, mitä virheitä hän teki. Voimme ottaa oppia niin Raamatun henkilöiden ansioista kuin virheistäkin.

En nyt voi syventyä siihen tarkemmin tässä. Halusin vain sanoa: katso Raamatun henkilöiden monisärmäisyyttä ja monikerroksisuutta ja ota se vastaan myönteisellä asenteella ja jopa ihastellen. Voihan se antaa aihetta myös otsan rypistyksiin ja sellaisen mielen rasitukseen, jossa koemme harmistumista, kun emme ymmärrä, kun kaikki on niin moniselitteistä ja vaikeasti omaksuttavaa. Mutta Jumalan elämä on niin mielenkiintoista, kun se ei ole ollenkaan niin mustavalkoista kuin usein halutaan kuvata. Jumalan ihmisinä olemme alituiseen salaisuuksien äärellä, keskellä selittämätöntä. Siitä löydämme itsemme, oman monisäikeisyytemme, jota emme aina ymmärrä, oman kummallisuutemme, jota voimme yrittää piilottaa ihmisiltä, mutta jonka Jumala tuntee läpikotaisin. Siitä löydämme elämän kaikkine arvoituksineen. Raamatun äärellä tulemme janoisiksi. Raamatun äärellä saamme myös juoda. Jumalan sana tarjoaa elämän monimuotoisuuden tulkintaa, antaa merkitystä selittämättömälle, avaa salaisuuksia, tarjoaa mielekkyyttä, kun sitä ei muuten löydä. Jumala on hiljaa, mutta puhuu kuitenkin. Hänen läsnäolonsa on kaikkialla luomakunnassa ja hänen ajatuksensa kyllästävät Raamatun kerrontaa.

Elämä on suuri lahja! Nautitaan elämän monimuotoisuudesta, joka on niin paljon syvempi juttu kuin pelkkä luonnon monimuotoisuus. Ja odotetaan innolla, mitä Herra on meitä varten varannut, kun hän on luvannut rakentaa meille valmiin kaupungin. Aavistelen, että hänellä on antaa meille rikkauksia, joita emme vielä käsitä edes odottaa.

Jeesus sanoi: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?" Joh.11:25-26.

Kympin suoritus

Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. 2.Tim.4:7.

Paavalin tultua vanhaksi hän aavisti loppunsa ja tiesi pian siirtyvänsä tästä ajasta iäisyyteen. Hän ei vaikeroinut hukkaan heitettyä elämää, vaan katsoi tyytyväisenä taaksensa - hän oli elänyt oikein, kilpaillut hyvän uskon kilpailun ja lähestyi nyt maalia vahvana, voitonriemuisena.

Minäkin olen jo sen verran ikääntynyt, että annan itselleni luvan ikävöidä taivaan kotiin ja ajatella ajan rajan ylittämistä toivorikkain mielin. En ole ollut mikään uskon sankari, mutta olen tehnyt mitä olen kyennyt, oman pienen osani Herran elovainiolla. Tämän ulkonaisen väsymykseni kanssa voin jo tähytä siihen maahan, jossa minua odottaa lepo.

Jumalan kansalla on siis yhä sapattijuhla edessään. Hepr.4:9.

Näitä ajatuksia nousi mieleeni, kun katselin videonpätkää, jossa Discovery-sukkula palasi lennoltaan maahan. Kauniisti se liiti, iso kömpelön näköinen kone. Maallikkona luulisi, että ei se millään osu sille pienelle kiitoradalle, joka sitä odottaa. Luulisi, että se saattaisi helposti mennä sivuun. Jos vaikka jokin tuulenpuuska heittäisi sen pois oikeasta suunnasta, miten sen sitten saisi ohjatuksi takaisin oikealle kurssille? Entä miten pilotti osaa ohjata sen sopivassa kulmassa alas, ettei lasku jää vajaaksi tai mene yli? - Varmasti autopilotti avustaa ja tietokone raksuttaa...

Katselin siis tuota videota ja jännäsin sen alastuloa. Ajattelin, että se voisi olla myös hengellinen vertauskuva hyvin suoritetusta elämäntyöstä, joka on kääntymässä kohti loppuaan. Mikä mahtava lento kaiken kaikkiaan sukkulan lähdöstä sen paluuseen asti. Mikä mahtava työrupeama, kun vaikkapa Hubble on saatu korjatuksi lennon aikana - tai ISS-asemaa on paranneltu - ja moni vähäisempi tehtävä on saatu hoidetuksi. Nyt ollaan loppusuoralla ja tullaan kotiin.

Sukkulaohjelmasta voimme olla montaa mieltä, mutta tuo laskeutuminen sujui upeasti ja sukkula tuli uljaasti alas - suoraan kiitoradalle. Odotin vähän malttamattomasti, milloin se avaa laskutelineet, mutta tietysti ihan ajallaan, juuri ennen maakosketusta. Kiitorata vaan pöllähti, kun se tuli alas kissamaisen pehmeästi. Sitten avautui jarruvarjo ja nopeus hidastui tehokkaasti, kunnes koko kone pysähtyi. Se oli jotensakin kaunis näky siinä kiitoradalla, kun se pudotti jarruvarjonsa maahan ja sihisteli siinä höyryjänsä.

Voit katsoa videon tästä. Kesto 1:53 min. (Nasan vapaaseen käyttöön antama video/Pixabay)

Voi vain kuvitella miehistön tunnelmaa siellä sisällä ja paluuta tukikohtaan juhlittuina sankareina. Voi vain kuvitella miehistön paluuta kotiin perheidensä luo, rakkaittensa syliin. Ja kaikkia niitä tilaisuuksia, joissa heidän suoritustaan juhlitaan, heidän ansioitaan palkitaan, kaikkia niitä kunniamerkkejä joita jaetaan ja taputuksia joita yleisö heille suo.

Tiedätkö - samanlainen vastaanotto on varattuna uskon sankareille taivaassa. On hienoa, jos voimme uskon silmin nähdä, kuinka Jumalan pyhät lentävät kotiin kuin kyyhkyset lakkoihinsa - tai kuin sukkulat tukikohtaansa. Kannustakaamme heitä tässä loppusuoralla ja autetaan rukouksin, että elämäntyö tulee loppuun asti hyvin tehdyksi. Pyhä Henki olkoon autopilottina kanssanne. Siunaamme siis kaikkia teitä, uskon sankarit, Jeesuksen nimessä! Olkoon työnne loppuun asti kympin suoritus, kotiintulonne onnellinen!

Virtaava puro

Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde. Sananl.18:4 KR33.

Kun me puhumme uskon sanoja, ne virvoittavat kuulijoita. Kun me jaamme rohkaisua, ne saavat masentuneet nostamaan päänsä. Meidän sanamme voivat todella olla elävää vettä, kun puhumme yhtäpitävästi Jumalan sanan kanssa ja kylvämme lähimmäistemme sydämiin hyviä ajatuksia. Kuin liattu lähde ja pilattu kaivo on hurskas, joka taipuu jumalattoman edessä. Sananl.25:26. Tämäkin jae todistaa, että voimme olla kirkasta vettä sisältävä kaivo, kunhan emme anna jumalattomien sotkea sisäistä lähdettämme, vaan pidämme sydämemme puhtaana.

Voimme tietoisesti opetella pois negatiivisesta ajattelusta, kyynisyydestä ja pahan puhumisesta ja oppia puhumaan myönteisesti, sanomaan rohkaisun sanoja, kannustamaan ja kiittämään toisia. Tai jos se ei luonnistu, voimme rukoilla toisten puolesta, että heidän elämänsä kohenisi, heidän vaivansa paranisivat, he selviäisivät elämänsä haasteista ja saisivat vahvan uskon. Kun harjoitamme näin myötätuntoa toisia kohtaan, se alkaa virrata sielussamme kuin vesi ja ennen pitkää suustamme tulee ulos kannustavia sanoja, rohkaisua ja empatian osoituksia.

Ja joka antaa yhdellekin näistä vähäisistä maljallisen raikasta vettä vain siksi, että tämä on opetuslapsi - totisesti: hän ei jää palkkaansa vaille. Matt.10:42.

Tämä jae koskee palkkaa hyvistä teoista, mutta hyviä tekoja ovat myös oikeaan aikaan lausutut rohkaisun sanat. Kannustus, rohkaisu, tsemppaaminen, myötätunnon osoitus, lohdutuksen jakaminen - kaikki sellainen on kuin veden antamista janoiselle. Kun valamme uskoa maailman murjomille ja puhumme heille Jumalan rakkaudesta, toivo herää toivottomalle, elämänhalu palaa masentuneelle, näkynsä menettänyt saa uuden vision Jumalan suunnitelmista - mitä voikaan uskon ja rakkauden sana tehdä horjuvalle sielulle!

Jaetaan siis sitä hyvää, mitä olemme saaneet. Olemme osallisia Jumalan armosta, annetaan sen kuulua ja näkyä. Kun he menettivät toivonsa, minä hymyilin heille, ja minun valoisat kasvoni rohkaisivat heitä. Job.29:24.