Odota Jumalan ihmettä

Jumala on ihmeitä tekevä Jumala. Hän tekee määrättömästi ihmeitä, yliluonnollisia tekoja.
Oikeastaan kaikki, mitä hän tekee, on yliluonnollista. Eihän tällaista maailmankaikkeutta olisi voinut syntyä, ellei Jumala olisi luonut jotakin tyhjästä sanansa voimalla. Ymmärrämmekö maailmankaikkeuden mittasuhteita? – Emme ymmärrä. Minkä pituinen matka on valovuosi, osaatko sanoa? Entä 10 miljardia valovuotta? Ymmärrämmekö, miten elämä sai alkunsa? Miten syntyi elävä solu ja miten useista soluista syntyi elävä organismi?

Tiede vasta tutkii eläviä organismeja yrittäen päästä selville niiden toimintamekanismeista. Siinäkin ollaan vasta alkumetreillä. Emme ymmärrä Jumalan luomistekoja, mutta ymmärrämme kuitenkin tarpeeksi. Ja ylösnousemuksen jälkeen ymmärryksemme lisääntyy ratkaisevan paljon. Uskotko sen?

Halusin tämän päivän rohkaisun teemaksi nostaa kysymyksen: mikä on sinun ihmeesi tänään? Uskothan, että Jumala tekee ihmeitä? Uskothan, että hän on varannut niitä sinuakin varten? Kysyn siis: minkä ihmeen sinä kaipaat nähdä elämässäsi tänään?

Monelle oma puoliso olisi ihme, toisille oma lapsi olisi suuri ihme. Jotkut kaipaavat saada ammatin, toiset haluavat löytää oman kutsumuksensa Jumalan valtakunnan työssä. Jotkut olisivat onnellisia, jos pystyisivät maksamaan kaikki laskunsa.

Mikä on sinun ihmeesi? Tuo se rukouksessa Jumalalle. Jumalan ihmeet ovat vähän kuin uunissa kypsyviä pullia. Ensin niitä on pitänyt leipoa reseptin mukaan (ihmiselläkin on osuutensa) ja sitten on vain odotettava (että Jumala tekee osuutensa). Jumalan ihmeet kypsyvät sinunkin elämässäsi kuin pullat uunissa. Odota. Kun aika tulee, saat avata oven ja ’tadaa’ – se on siinä! Jumalan vastaus sinun kaipaukseesi. Jumala vastaa yksinkertaiseen lapsen uskoon. Hän vastaa aina myönteisesti. Hänen lahjansa ovat aina hyviä. Siis:

Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Luuk.11:9.

Tulevaisuuden toivo

He ovat saaneet kärsiä, mutta minä muutan heidän surunsa riemuksi, lohdutan ja ilahdutan heitä. Jer.31:13.

Jeremian kohdalla tapahtui vähän sama ilmiö kuin Jesajankin kohdalla: Jeremia alkoi parannussaarnan ja tuomioiden sijasta lohduttaa ja rohkaista ihmisiä ja kertoa Jumalan armosta ja hyvyydestä, jonka hän on vielä varannut uppiniskaiselle kansalleen. Tämä jakso alkaa Jeremian luvusta 30 ja voidaan otsikoida ”Minä käännän sinun kohtalosi”. Siinä Jumalan henki puhuu omaisuuskansalleen Israelille ja lohduttaa tätä antaen lupauksia tulevasta, myös uudesta liitosta.

Lapsesi palaavat kotiin vihollismaasta, sanoo Herra. Sinulla on tulevaisuuden toivo: lapsesi palaavat asuinsijoilleen, sanoo Herra. Jer.31:17.

Jumalan uskollisuus Israelin kansaa kohtaan on hämmästyttävää. Israel rikkoo koko ajan, he kapinoivat ja kulkevat harhaan. Jumala nuhtelee heitä ankarasti ja rankaisee kerran toisensa jälkeen. Israel tekee parannusta korkeintaan hetkellisesti ja palaa taas entiseen menoonsa – epäuskoon. Mutta Jumala osoittaa armonsa aina uudelleen ja lupaa hyvän ja siunatun tulevaisuuden. Näin vanhan liiton kirjoitukset sisältävät puhdasta evankeliumia. Kristuksen muoto tulee tässä Jeremiankin jaksossa kirkkaana esiin, ja näemme, kuinka hänen armahtavat käsivartensa ovat auki ottamaan vastaan kansansa syntiset. On virkistävää lukea Vanhaa testamenttia, kun vanhan liiton kirjoitukset valaisevat meille Kristusta ja hänen pelastussuunnitelmaansa ja kertovat meille Jumalan loputtomasta armosta.

Niinpä saamme tänäänkin rohkaisua Jumalan sanasta. Saamme kuulla, kuinka armollinen ja hyvä Jumala on. Syntisinä ja harhapoluille eksyneinä olemme hänen etsivän katseensa valokeilassa. Hän etsii meitä kuin kadonneita lampaitaan ja vain yhtä tarkoitusta varten: ottaakseen syliinsä ja tuodakseen kotiin. Pitääkseen meistä huolta. Viedäkseen meidät janoon nääntyvät juomaan:

Väsynyttä minä juotan, nääntyneen minä ravitsen. Jer.31:25.

Kuinka hyvä onkaan Herra! Antakaamme elämämme Elämän ruhtinaalle, palvelkaamme häntä iloiten. Hän on ansainnut, että häntä palvellaan ja hänelle ollaan kuuliaisia. Hän saakoon meidän jakamattoman sydämemme ihailun ja ensirakkauden osakseen tänään.

Terve usko kasvaa

Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. Hepr.11:1.

Olen puhunut aiemmin ns. ”luonnollisesta uskosta”. Luonnollinen usko on sitä, että tiedämme auringon nousevan huomennakin, tiedämme että sateen jälkeen tulee aurinkoisia ilmoja, tiedämme että kaamos vaihtuu kevääksi. Tiedämme, että raskaana oleva nainen jonain päivänä synnyttää. Tällainen usko syntyy sydämeemme ja kasvaa siellä aivan automaattisesti, kun ikää ja elämänkokemusta karttuu. Kun on elänyt 10-vuotiaaksi, uskoo jo aika vankasti, että aurinko nouse huomennakin. Entä sitten, kun on jo 60-vuotias? On täysin varma, että kylmää ja pimeää talvea seuraa kevät. Jossain vaiheessa aurinko alkaa paistaa ja tintti laulaa puussa – sen vaan tietää kokemuksesta ja siksi ei talven synkkyys tee mitään toivottomuuden pesää sieluumme.

Samalla tavalla on hengellisen uskon laita. Kun tulemme uskoon, tarvitsemme hengellisiä kokemuksia, jotta uskomme vahvistuisi. Tarvitsemme Raamatun sanaa, sillä kaikki usko nojaa Raamatun lupauksiin. Kun luemme ensi kertaa Raamattua, saatamme mennä monien lupauksien ohi edes huomaamatta niitä. Mutta kun luemme Raamattua ahkerasti, alkavat Jumalan yksityiskohtaiset lupaukset tarkemmin erottua kokonaisuudesta. Kun jokin asia tulee luetuksi 10 kertaa, alamme vähitellen uskoa siihen. Kun ikää karttuu, alamme vahvistua uskossamme. Kun sama Jumalan sanan kohta toistuu silmiemme alla sadannen kerran, alamme jo pikkuisen uskoa siihen, että sen täytyy olla totta. Huomaamme siis, että usko kasvaa, kun luemme (tai kuuntelemme) sanaa (tai sananjulistusta) ja mitä enemmän ajatuksemme askartelevat sanan kanssa (mitä enemmän märehdimme sitä) sitä enemmän se alkaa uskossa sulautua meihin. Sitä enemmän myös Pyhä Henki voi kirkastaa sanaa ja avata meille viisauden ja ilmestyksen hengessä Jumalan totuuksia. Kun sana erityisesti koskettaa ja tulee henkilökohtaisesti lähelle ja todeksi minulle itselleni, on kyseessä logos -sanan elävä versio eli ns. rhema-sana. Suomenkielinen Raamattu käyttää tästä termiä ”Kristuksen sana”.

Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana. Room.10:17.

Niinpä rohkaisen sinua kuuntelemaan sanaa, lukemaan Raamattua, ja mietiskelemään sanaa. Palkintona on hengellinen kasvu. Palkintona on, että Jumala puhuu sinun sydämellesi. Emmehän halua jäädä lapsiksi siinä mielessä, että jäämme lapsen asteelle? Koska haluamme kasvaa aikuisiksi, meidän tulee syödä hyvin ja tukevasti. Samat periaatteet koskevat alhaisia ja ylhäisiä, pappeja ja maallikoita, naisia ja miehiä, rikkaita ja köyhiä. Jumala kohtelee kaikkia tasapuolisesti. Sinäkin voit siis kasvaa hengessä aikuiseksi, elää lähellä Kristuksen sydäntä, olla Jeesukselle rakas opetuslapsi, toteuttaa Jumalan antamaa kutsumusta ja päästä kerran voittajana perille. Voimme kasvaa uskossamme ”täyden iän määrään” niin että uskomme Paavalin tavoin:

Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä, eikä vain minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat hänen ilmestymistään. 2.Tim.4:8.

Kutsu reheville laitumille

Minä tuon lampaani vieraasta maasta, minä kokoan ne kansojen keskuudesta, tuon ne omaan maahansa ja kaitsen niitä Israelin vuorilla, purolaaksoissa ja kaikilla ruohoisilla mailla. Vehmailla niityillä minä niitä kaitsen, niiden laidun on Israelin korkeilla vuorilla. Siellä, vehreillä kedoilla, ne saavat levätä, ne saavat käyskennellä Israelin vuorten rehevillä laidunmailla. Hes.34:13-14.

Jos luemme tämän Hesekielin profetian niin, että ajattelemme vain maata nimeltä Israel, juutalaista kansaa tai nykyistä valtiota nimeltä Israel, saamme jakeesta irti vain yhden siivun, pienen palan koko moniselitteisen ilmoituksen sisällöstä ja ehkä tärkein sanoma menee ohi – yli hilseen niin kuin sanotaan. On ainakin vaara, ettemme osaa ottaa siitä itsellemme juuri mitään, kun emme ole israelilaisia, emme ole juutalaisia, vaan suomalaisia – pakanasyntyisiä ihmisiä. Mutta onhan siinä kuvaus Hyvästä Paimenesta, meidän Herrastamme Jeesuksesta. Jos vaihdamme sanan ”Israel” ilmaisuun ”Jumalan valtakunta” pääsemme ehkä jo lähemmäksi sellaista merkitystä, joka puhuttelee meitäkin.

Hyvä Paimen siis kutsuu lampaansa ulos maailmasta (vieraasta maasta) ja tuo ne omaan Valtakuntaansa. Hän kaitsee niitä virkistävien purojen äärellä niin että lampaat saavat iloiten ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Hän vie lampaansa syömään tuoretta ruohoa (hän ruokkii ne vahvalla Jumalan sanan ruoalla). Paimen vie lampaansa ”reheville laitumille”, toisin sanoen heiltä ei puutu hyvää ruokaa. Minä kaitsen itse lampaitani ja vien itse ne lepäämään – näin sanoo Herra Jumala. Hes.34:15. Lampaita ei ajeta enää takaa eikä niiden tarvitse hengen hädässä juosta karkuun, ne saavat levätä rauhassa. Lampaille onkin tärkeää saada olla rauhassa, kun ne märehtivät ruokaansa. Ja Hyvän paimenen kuvaus jatkuu:

Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta, ja vahvat ja lihavat minä pidän kurissa. Minä kaitsen laumaani niin kuin sitä tulee kaita. Hes.34:16.

Eksyneet tuodaan kotiin ja ontuvat hoivataan kuntoon. Uupuneet ja väsyneet saavat erityistä huolenpitoa. Puskijat pidetään kurissa. Tässä kerrotaan Paimenesta hienoja ominaisuuksia, joiden turvin lauma voi hyvin. Mitä huomiota juuri sinä kaipaat tänään Hyvältä Paimenelta?

Oli tarpeesi mikä tahansa, juuri sinua varten Jeesus on tullut ja hänellä on antaa sinulle, mitä sinä tarvitset. Hän tarjoaa suojelua susia vastaan, vettä janoon, ruokaa nälkään, lepoa väsymykseen, terveeksi hoivaamista sairaille – kaikkea mahdollista. Ja jos olet jostain syystä eksynyt kauas hänestä, sinulla on toivoa – Hyvä Paimen etsii sinua. Hän on siinä hyvä, suorastaan mestari. Jokaisen ihmisen ajankohtaisiin, kipeisiin ongelmiin hänellä on vastaus.

Te, ihmiset, olette minun lampaani, minun laitumeni lampaat. Minä olen teidän Jumalanne. Näin sanoo Herra Jumala. Hes.34:31.

Kultasepän työtä

Jumala puhuu minullekin joskus unien kautta. Eräässä unessa katselin tuntemani veljen tekemää asuinhuonetta. Ihmetellen katselin sitä, kun en ollut ollenkaan selvillä siitä, että hänellä oli sellainen rakennusprojekti meneillään. Kaikki oli tehty kauniisti puusta. Keittiön kaapistot olivat kaunista lakattua puuta, jossa tummat ja vaaleat sävyt vaihtelivat. Lakattu puu hallitsi kaikkialla näkymää. Työn jälki oli taitavaa, vaikka ei aivan virheetöntä. Muistaakseni samassa unessa oli toinen katkelma, jossa katselin erästä toista miestä, joka tuli paikalle autollaan. Huomioni kiinnitti hänen autonsa, sillä sen kori oli myös puusta tehty. Auton kori oli koottu hyvin taitavasti veistetyistä kaarevista muodoista ja sen pinta muistutti parkettia.

Herättyäni mietin tätä puusta rakentamista, sillä molemmat miehet tunnistin uskoviksi. Etsimättä tuli mieleeni Raamatun kohta: Perustus on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus. Muuta perustusta ei kukaan voi laskea. Rakennetaanpa tälle perustukselle kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, aikanaan tulee ilmi, mitä kukin on saanut aikaan. Tuomiopäivä sen paljastaa: se päivä ilmestyy tulenliekeissä, ja tuli koettelee, millainen itse kunkin aikaansaannos on. Se, jonka rakennus kestää, saa palkan. Se taas, jonka rakennus palaa, kärsii vahingon. Itse hän tosin pelastuu, mutta kuin tulen läpi. 1.Kor.3:11-15.

On selvää, että kenenkään ei tarvitse rakentaa puusta, heinistä tai oljista, vaan jokainen voi rakentaa kullasta, hopeasta tai jalokivistä. Miten oikein pääsemme tähän?

Maailmassa asioita mitataan niiden koon mukaan. Maailma arvostaa sellaista, mikä on isoa ja komeaa. Maailmalle on määrä ja koko tärkeämpiä kuin laatu. Joskus nämä maailman arvot siirtyvät hengelliseenkin elämään ja ihmiset alkavat odottaa Jumalan palvelijoiltakin, että nämä olisivat ”jotakin suurta”. Heidän täytyy osoittaa suuruutensa olemalla kuuluisia. Ihmiset edellyttävät, että henkilön pitää näkyä tiedotusvälineissä ja saada nimeä. Mitä enemmän ihmisten pokkurointia jonkun ympärillä on, sitä ”suurempi” Jumalan mies (tai nainen) hän on olevinaan. Onko todella näin?

Jos meidän pitää rakentaa kullasta, hopeasta tai jalokivistä, silloin olemme tekemisissä enemmän laadun kuin määrän kanssa. Pieni määrä jalometallia on arvokas kimpale ja jalokiviä tuskin kovin isoja maailmassa onkaan. Mitä arvokkaampaa materiaa käytämme, sitä pienempää kohdetta rakennamme. Aivan samoin on uskon laita: kun rakennat jalometallista tai timanteista jotakin kestävää, työsi aikaansaannos ei näytä maailman silmissä miltään. Jumalalla yksin on vaaka, joka punnitsee. Jumalalla yksin on tuli, joka koettelee. Jos tavoittelet kuuluisuutta ja mittaat hengellistä työtäkin vain näkyvyys- tai näyttävyysmittareilla, et koskaan jaksa keskittyä tekemään kultasepän työtä.

Jeesus ei tavoitellut ihmiskunniaa eikä jaksanut suurten ihmisjoukkojen keskellä kauan olla. Hän vetäytyi aina yksinäisyyteen. Hän tarvitsi Jumalan voiman, ei hän tarvinnut ihmisten suosiota. Jeesus ei rakentanut puusta ja heinistä, vaan hän rakensi jotakin paljon kestävämpää. Kuuluisuus oli hänelle haitta, ei etu.

Rohkaisen siis sinua, joka panostat laatuun. Ole siunattu, sinun työsi on tulenkestävää. Se ei näytä aina miltään, mutta juuri siksi se onkin kestävää. Jatka vain, sinä saat kerran palkan – sinun työsi ei pala poroksi. Sinä olet valinnut hyvän osan kuin Betanian Maria eikä sitä oteta sinulta pois. Kun suuret rakennelmat sortuvat, sinun pienet korusi arvioidaan suuriksi aarteiksi. Ne ovat kultaa ja hopeaa ja täynnä säihkyviä kiviä. Kerran ne vetävät katseita puoleensa, vaikka ne nyt jäävät piiloon. Sinun työsi säilyy halki ikuisuuden.

Mutta kuka kestää hänen tulemisensa päivän, ja kuka voi pysyä, kun hän ilmestyy? Sillä hän on niinkuin kultasepän tuli ja niinkuin pesijäin saippua. Mal.3:2 KR33.

Mitä minusta tuleekaan isona?

Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita sinä et tiedä. Jer.33:3 KR33.

Jumala loi meidät uteliaiksi ihmisiksi ja uteliaisuutemme kohdistuu tulevaisuuteemme, siihen salattuun osaan elämäämme, joka ei ole vielä tullut näkyväksi. Uskovina meidän ei tarvitse turvautua ennustajiin eikä selvänäkijöihin, vaan voimme luottaa profeetalliseen sanaan. Ilmoitus voi nousta Raamatun sanasta ja voimme kokea sen henkilökohtaisesti. Tai voimme saada Jumalalta näkyjä, unia, ilmestyksiä – yliluonnollista tietoa.

Kaikki olemme kokeneet sitä innostunutta odotusta, joka littyy joululahjojen avaamiseen. Aika monet ovat saaneet kokea sitä innostunutta odotusta, joka liittyy lapsen tai lapsenlapsen syntymiseen. Millaisen lahjan olen saanut, mitähän siellä paketissa on? Voi, millainen pieni ihmisen alku sieltä tuleekaan? Minkälainen persoona hänestä kasvaa? Nyt emme tunne häntä vielä, hän on vasta idullaan.

Sinunkin tulevaisuutesi on ikäänkuin lapsi, joka vasta syntyy (vaikka olisit jo ikäihminen). Vähä vähältä sinun elämäsi nuppu avautuu ja saamme nähdä, mitä sinusta tulee. Onhan sinulla nyt jo jokin tietoisuus siitä, mihin suuntaan Jumala sinua vie? Jos sinulla ei ole mitään kutsumustietoisuutta, ei mitään selvää käsitystä siitä, millaiseksi ihmiseksi Jumala haluaa sinut muovata, silloin sinun olisi aika kääntyä Jumalan puoleen ja pyytää häneltä neuvoa, ohjeita ja suuntaa. Anna hänen hyvän kätensä johdattaa sinua ja luoda sinut sellaiseksi persoonaksi, jossa toteutuu Jumalan visio sinusta. Myös maailmalla, ihmisillä ja Paholaisella on suunnitelmia sinun varallesi. Ethän kuuntele heitä? Nostathan tänään katseesi ylös, huudathan sydämesi rukouksen hänen puoleensa: ”Herra, ilmoita minulle niitä suuria ja salattuja asioita, joita en ole tiennyt, niitä jotka eivät vielä ole tulleet esille elämässäni, niitä piirteitä, joita ei vielä ole noussut esiin persoonastani – Herra, luothan minut sellaiseksi kuin sinä tahdot! Haluan palvella sinua ja toteuttaa sinun suunnitelmaasi”. Ja Jumalan lupaus kuuluu:

Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Jer.31:9 KR33.

Käytettävissä

Jeesus loi meille tällaisen kauniin maailman, jossa pilvet purjehtivat sinisellä taivaalla, jossa linnut laulavat, kukat kukkivat, purot solisevat. Hän loi kaikki kauniit värit ja tuoksut. Hän loi auringonlaskun. Hän loi meidät mieheksi ja naiseksi, että voimme ihastua, rakastua ja kiintyä toisiimme – ja saada lapsia.

Ja koska osasimme sotkea tämän kauniin maiseman ja vihata ja tehdä pahaa, hän tuli vielä tänne ihmiseksi korjaamaan rikki mennyttä. Hän tuli lunastamaan meidät kuoleman otteesta ja viemään ikuiseen elämään. Hän tuli tekemään luoduilleen pelkkää hyvää. Hän lupasi luoda entistä ehomman ja paremman maailman.

Miten me vastaamme hänelle hänen hyvyyteensä? Miten sinä vastaat? Ainoa oikea vastaus on palvella häntä kaikesta mielestään, voimastaan ja sydämestään.

Rohkaisen sinua tähän. Anna sydämesi tänään uudelleen hänelle. Asetu hänen käytettäväkseen. Hän haluaa sinun kauttasi kohdata muita ihmisiä ja osoittaa heille rakkautta. Sinä voit olla taivaallisen Kuninkaan lähettiläs tänään. Sinä voit olla raikas tuulahdus siitä hengen maailmasta, jossa syntiinlankeemus ei ole päällimmäinen ja hallitsevin asia. Sinä voit edustaa sovitusta, uskoa, toivoa ja rakkautta – Kristuksen tähden – aidosti, ilman uskonnollista tehostusta, ilman muovisia tekoruusuja.

Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani. Gal.2:20.