Kynnä se maahan

Herra sanoi Samuelille: ”Kuinka kauan sinä aiot surra Saulia? Minä olen hylännyt hänet, hän ei enää saa olla Israelin kuningas.” 1.Sam.16:1.

Onko sinulla koskaan tätä ongelmaa: suret menneitä asioita vuodesta toiseen? Minulla on. Olen myös kuullut hengen kehotuksen: jätä vanhat asiat taaksesi ja mene eteenpäin. Onko Jumala neuvonut sinua samoin?

Joskus voimme jäädä miettimään jotain vanhaa asiaa, rikki mennyttä ihmissuhdetta tai jotain kokemaamme vääryyttä. Tunnemme samaa kipua, jota koimme silloin vuosia sitten, kun asia oli uusi. Tuo kipu on voinut vuosien mittaan hapantua katkeruudeksi, joka myrkyttää sieluamme. Mikä on siis Jumalan neuvo meille tänään?

Jos sinun pellollasi on elämäsi varrella kasvanut pensaita, jotka tuottavat myrkkymarjoja, kynnä ne maahan. Jos jokin verso sinun elämässäsi tuottaa kitkeriä hedelmiä, kynnä se maahan. Älä anna niiden siementää elämäsi peltoa ja kasvattaa aina uusia versoja. Jos jätät ohdakkeet ja orjantappurat kasvamaan, ne valtaavat yhä enemmän tilaa. Kynnä ne maahan. Kun kierrätät ne lannaksi, ne antavat sinun pellollesi uutta kasvuvoimaa ja se hyvä siemen, jota olet kylvänyt, saa niistäkin ravintoa.

Toisin sanoen unohda menneet loukkaukset ja vääryydet, epäonnistumiset ja tappiot ja käytä ne opiksi. Älä anna menneisyytesi hallita tätä päivää, vaan mene eteenpäin uskon luottamuksessa Kristukseen. Jopa sellainen Jumalan mies kuin profeetta Samuel joutui tilanteeseen, jossa hänen tuli noudattaa tätä neuvoa. Mitä piti profeetan tehdä menneitten suremisen sijasta?

”Täytä öljysarvesi ja lähde liikkeelle! Minä lähetän sinut betlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen poikiensa joukosta olen valinnut mieleni mukaisen kuninkaan.” 1.Sam.16:1.

Jumalalla on sinunkin elämääsi varten Hengen mukainen ratkaisu. Voit täyttyä Jumalan hengellä ja nähdä, kuinka menneiden tappioiden tilalle on varattuna uusia voittoja, kuinka vihamiesten tilalle on varattuna uusia ystäviä, kuinka suljettujen ovien tilalle on varattuna avattuja ovia, kuinka uskon tiellä laahustamisen tilalle on varattuna reipasta juoksua elämän kilparadalla, kuinka loppuun käytetyn öljyn tilalle on varattuna uusi voitelu, kuinka voimattomuuden ja heikkouden tilalle on varattuna voimaa, rohkeutta ja kestävyyttä. Myös Jaakob kehottaa meitä:

Olkaa tekin kärsivällisiä ja rohkaiskaa mielenne, sillä Herran tulo on lähellä. Jaak.5:8.

Sinun pettämätön apusi

Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. 2.Kor.1:4.

Rohkaisu ja lohdutus ovat sisarukset. Mikä ero niillä on? Oletko samaa mieltä, jos sanon: rohkaisua tarvitaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten, lohdutusta taas tarvitaan menneitä pettymyksiä ja koettuja kipuja varten – ?

Missä asioissa sinä kaipaat lohdutusta? Mitä pettymyksiä elämä on tuonut? Mitä kipua tunnet tänään, joka on jäänyt menneestä? Mikä haava sielussasi on, joka lyötiin eilen? – Meillä kaikilla on näitä kipuja. Toiset kantavat niitä hiljaa ja yksin, toiset jakavat ystävien kanssa. Jotkut ovat äänekkäitä valittajia ja ”mielensäpahoittajia”. Jotkut katkeroituvat ja tulevat kyynisiksi.

Jos osaamme viedä sielumme haavat ja sydämemme kivut ja kaikki elämän tuomat pettymykset Jumalalle, emme jää pyörimään ympyrää oman napamme ympärille, vaan saamme vapautuksen. Jumalan sana lohduttaa meitä. Hengellinen todellisuus on sellaista, että se aina rakentaa ulospääsytien, murtautuu ulos pimeistä huoneista, tuo puhdistavan lähteen ulottuvillemme.

Sinä päivänä Daavidin suvulle ja Jerusalemin asukkaille puhkeaa lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta. Sak.13:1.

Meillekin on tämä lähde auki. Voimme aina mennä Jeesuksen luo ja ammentaa uutta iloa ja elämänvoimaa pelastuksen lähteistä. Uskoon tultuamme saamme kaikki Hengen tarjoamat voimavarat käyttöömme. Saamme vaikeuksiemme keskellä olla osalliset lohdutuksesta ja rohkaisusta. Saamme rakentaa uskoamme sellaisista aineksista, että opimme kestämään tätä elämää. Paavali todisti meille, että jopa ”ylivoimaiset vaikeudet” voidaan voittaa, kun Jumala on kanssamme (2.Kor.1:8).

Ei sinunkaan tarvitse jäädä epätoivoon. Ei sinun tarvitse elää masentuneena. Ei sinun tarvitse pettyä Jumalaan. Sinä saat vuodattaa sydämesi Herralle ja kokea, kuinka hänen vahvat käsivartensa kantavat. Vaikka emme sitä aina tunne, saamme katsoa elämäämme taaksepäin ja huomata – totisesti: hän on auttanut meitä tähän asti. Voimme tehdä saman oivalluksen kuin teki aikoinaan profeetta Samuel. Tämän jälkeen Samuel otti kiven ja asetti sen Mispan ja Senin välille. Hän antoi kivelle nimen Eben-Eser, Avunkivi, sanoen: ”Tähän asti Herra on auttanut meitä.” 1.Sam.7:12.

Kiitä Herraa tänään, että hän on sinua lähellä, hän on sinun pettämätön apusi, hän on sinun rohkaisijasi ja lohduttajasi, hän on sinun Pelastajasi. Hän on sinut kutsunut lapsekseen ja hän vie sinut perille taivaan kotiin.

Meillä on rukouksia kuuleva Jumala

(Sallittakoon joskus huumorikin, tämä vitsin idea on lainattu Wolfgang Simsonilta).

Minä olen Herra, heidän Jumalansa, minä kuulen heidän rukouksensa. Sak.10:6.

Olen tässä viime aikoina saanut olla todistamassa muutamia rukousvastauksia. Eräs henkilö on ollut pahassa rahapulassa ja saanut jo kaksikin kertaa kirjeitse rahaa. Eräs toinen pariskunta oli hätää kärsimässä, kun auton talvirenkaat oli pakko uusia, mutta rahaa ei ollut yhtään. Asiaa rukoiltiin ja he saivat uudet renkaat lahjaksi! Minäkin sain joku aika sitten rahalahjoituksen, jonka turvin sain tehdä erään välttämättömän hankinnan.

Mikä on sinun tarpeesi? Olethan tuonut sen Herralle? Olethan puhunut siitä myös ihmisille, sillä he voivat rukoilla. Usein Jumala myös käyttää sinun ihmissuhteitasi ja etsii tuttavapiiristäsi tai seurakuntasi keskeltä ihmisiä, jotka voivat ojentaa auttavan kätensä. Kun Jumala antaa näitä rukousvastauksia, hän ei ainoastaan hoida jotakin ongelmaa, vaan hän haluaa olla meille Jumala, hän haluaa olla taivaan Isä, hän haluaa päästä kanssamme vuorovaikutussuhteeseen. Emme saa ottaa vastaan Jumalan lahjoja ottamatta vastaan Jumalaa itseään. Jumala tuhlaa lahjojaan meille, mutta meidän tulee tuhlata hänelle myös kiitosta.

Joskus rukousvastaus viipyy niin, että meistä tuntuu, etemme saa pyytämäämme. Ehkä Jumala silloin pakottaa meidät huutamaan hänen puoleensa, koska hän haluaa vetää meitä lähelleen. Lapsenlapsemme itkee ja huutaa, polkee jalkaa ja kiukuttelee, jos ei saa haluamaansa. Ehkä sinunkin pitäisi tehdä niin taivaallisen Isän kanssa? Heltyyhän siinä nyt kovaluontoisempikin vanhempi, jos ei muusta syystä, niin vain päästäkseen rauhaan. Muistathan Jeesuksen vertauksen väärästä tuomarista, joka ajatteli: ’Minä autan häntä saamaan oikeuden, muuten hän ennen pitkää repii minulta silmät päästä.’ (Luuk.18:5).

Herra sanoi: ”Huomatkaa: noin ajatteli väärämielinen tuomari. Tottahan sitten Jumala hankkii oikeuden valituilleen, jotka päivin ja öin huutavat häntä avuksi. Hänkö viivyttäisi apuaan? Luuk.18:6-7.

Onko sinulla jokin sydämen taakka, jonka olet rukouksessa vienyt Herralle? Ehkä sinä tarvitset pelastusta ja syntien anteeksiantamusta? Ehkä sinä tarvitset Pyhän Hengen kasteen? Ehkä sinä tarvitset puolison? Ehkä sinä kaipaat omaa lasta? Ehkä sinä tarvitset jonkin ratkaisevan selvyyden asioihisi? Oletko sinä päivin ja öin huutanut aiheesi vuoksi Herran puoleen? Huutohan voi olla myös sydämen hiljaista huutoa – äänetöntä, mutta Jumalan korvissa äänekästä. Tartu Jumalan lupauksiin.  
Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle. Jer.33:3. Tai käytä yleistä hätänumeroa: Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua. Ps.50:15. Myös Sakarjan kirjassa on tämä lupaus:

He huutavat avuksi minun nimeäni, ja minä vastaan heille. Sak.13:9.

Vielä sinun pajatsosi tyhjenee

Uusi testamentti kertoo käännynnäisestä nimeltä Nikolaos, joka tuli valituksi Jerusalemin seurakunnassa diakonin virkaan (Ap.t.6:5). Myös Matteus viittaa käännynnäisiin, kun hän puhuu fariseusten ja saddukeusten tekemästä lähetystyöstä (Matt.23:15). Käännynnäinen on käsitykseni mukaan ihminen, joka on ryhtynyt kannattamaan kristinuskoa ja valinnut kristillisen elämänkatsomuksen. Käännynnäinen ei ole tullut varsinaisesti uskoon, sillä häneltä on jäänyt parannus kesken.

On myös uskovia, jotka ovat kyllä tulleet uskoon, tehneet parannuksen ja uudestisyntyneet elävään uskoon, mutta joiden usko on jäänyt lähtökuoppiin. Normaali hengellinen kasvu ei ole lähtenyt syystä tai toisesta sujumaan. Kasvu tarkoittaa opetuslapseutta. Uskoon tulleesta tulee opetuslapsi, kun hän alkaa kuunnella Jumalan sanaa ja sulauttaa sitä itseensä ja sitä kautta kasvaa uskon kuuliaisuuteen. Jumalan sanan tulee uudessa liitossa tulla kirjoitetuksi meidän sydämemme tauluun. Vasta kun olemme omaksuneet jonkin käskyn niin että se ohjaa meitä sisältäpäin, olemme tuon käskyn suhteen opetuslapsia. Käännynnäisiä on siellä täällä, mutta keskenkasvuisia uskovia on joka puolella. Minäkin huomaan aika ajoin, että en ole vielä sallinut Pyhän Hengen kirjoittaa jotakin Jumalan sanan totuutta sydämeeni – ulkoa muistan asian kyllä hyvin.

Haluan olla armollinen sinua kohtaan, hyvä lukijani. En osoittele yhtään ketään yhtään mistään, mutta olen huomannut itsestäni, että hengellinen kasvu ja pääseminen uskossa aikuiseksi on elämänikäinen prosessi. Sen tähden on tarpeellista viipyä alati sanan äärellä. Jokin jyvä siitä aina tipahtaa sydämen pohjalle. Jostain salaperäisestä aukosta se livahtaa sinne. Sellainen Jumalan sanan jyvä on vähän kuin muistojen vanha markka – kun se kilahti pajatson keskimmäisestä aukosta, se sai aikaan koko baarin herättävän kilinän. Sitten oli kolikoita niin etteivät kahteen kouraan mahtuneet. Tällä vertauksella haluan sanoa: Jumalan sana, joka uskossa sulautuu meihin ja jolle alamme tulla kuuliaisiksi, saa aina aikaan hedelmää. Se on kuin meidän hengellisen moottorimme polttoainetta. Se on sylin täydeltä taivaan valuuttaa.

Haluan siis rohkaista sinua, joka olet hyvän matkaa kulkenut uskon tietä ja kasvanut Herran tuntemisessa, oppinut aimo annoksen opetuslapsen kuuliaisuutta: jatka samaan malliin. Kasvu voi olla hidasta, mutta yleensä se on aina hidasta. Pääasia, että et jää paikallesi ja luisu takaisin maailmaan. Liian monen kasvu on pysähtynyt, jopa kuihtunut pois. Eräänkin henkilön kohdalla olen joutunut mielessäni toistelemaan viime aikoina: tähän nykyiseen maailmaan rakastuneena jätti minut Deemas. 2.Tim.4:10 KR38. Mutta aivan samoin kuin paljo pajatson pelaaminen tuottaa harjaantumisen kautta paljon kolikoita, samoin runsas Jumalan sanan viljely tuottaa satoa. Kuuliaisuus on se keskimmäinen aukko, joka tyhjentää pajatson. Kuuliaisuus Jumalan sanalle on voimallista.

Niinpä haluan sanoa sinulle, Jumalan ihminen, ole uskollinen, ole sinnikäs. Pian saat päästä sille tasolle, jossa sinun pajatsosi tyhjenee. Kaikki sinun ympärilläsi huomaavat sen. Kilinä kuuluu kauas. Sinusta tulee käyttökelpoinen astia Jumalan käteen ja sinä saat olla siunaukseksi monille. – Aamen, tapahtukoon niin.

Hetkellinen ja vähäinen ahdinkomme

Jos haluamme oppia tuntemaan Kristuksen läheisesti, meidän on parasta varautua hänen kärsimyksiensä osallisuuteen. Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä (1.Piet.2:21).

Mistä Kristus – siis Kristuksen opetuslapset hänen ruumiinsa jäseninä – tänä päivänä kärsivät? Ainakin siitä, että kun julistetaan evankeliumia tai opetetaan Jumalan sanaa, niin harvat kuuntelevat. Hän vastasi heille: ”Jos minä teille sanon, niin te ette usko; ja jos kysyn, ette vastaa. Luuk.22: 67-68. Myös siitä, että ihmiset eivät palvele Herraa kaikesta sydämestään, mielestään ja voimastaan, vaan puolisydämisesti. Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana (Matt.15:8). Myös siitä, että hänen seurakuntaansa on tullut julmia susia, jotka eivät lampaita sääli, vaan raatelevat niitä. Niin profeetat kuin papitkin ovat eksyneet minusta kauas. Jopa omassa temppelissäni joudun katselemaan heidän pahuuttaan. Jer.23:11.

Oletko sinä joutunut tämän pahan maailmanajan keskellä kokemaan samaa kuin Loot? Päivästä päivään tuo hurskas mies sydämessään kärsi, kun hän joutui elämään heidän keskellään ja katselemaan ja kuuntelemaan heidän jumalattomuuttaan. 2.Piet.2:8.

Jos et ole kokenut näitä harmeja ja muita kärsimyksiä, joita lopun ajan kristityt joutuvat kokemaan, varaudu ainakin siihen henkisesti, sillä jonain päivänä voit Jumalan tahdosta joutua suremaan, kokemaan tuskaa, kärsimään toisten syntien tähden. Älä pakene sitä, sillä se on aidon lapseuden merkki. Se on myös merkki siitä, että olet kasvanut aikuiseksi uskossasi, sillä näitä kipuja ei käsittääkseni anneta ihmisille, jotka vielä elävät uskossaan lapsen tasolla. Se on myös merkki siitä, että olet Kristukselle läheinen ja rakas opetuslapsi. Ja voi hyvin olla, että en vielä viitannut kärsimykseen, joka on erityisesti sinua varten räätälöity – uskon, että sellaisiakin haavoja on Jumalan pyhille varattuna. Risti, jossa on sinun nimesi.

Rohkaisen siis sinua: se kaikki on Jeesuksen seuraajalle ja ristin tien kulkijalle normaalia. Kivuliaasti, haavoitettuna, maahan lyötynä, rikki raadeltuina saamme toisinaan tehdä elämän tien matkaa. Mutta mikä palkinto odottaakaan! Ajattele: Kristus itse ottaa sinut vastaan ja sanoo: ”Lapseni, oletpa sinä minun näköiseni! Sinullakin on samanlaisia arpia kuin minulla!” Hän lohduttaa sinua ja hänen sylissään tiedät, että mikään paha ei voi sinua enää kohdata.

Ei, vaan te saatte iloita ja riemuita aina ja ikuisesti siitä, mitä minä luon. Katso, ilon kaupungiksi minä luon Jerusalemin, teen riemuitsevaksi sen kansan. Jes.65.18.

Tämä hetkellinen ja vähäinen ahdinkomme tuottaa meille määrättömän suuren, ikuisen kirkkauden. 2.Kor.4:17.

Ilosanoman hän toi

Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan. 2:kor.5:19.

Sovituksen sana on toiselta nimeltään evankeliumi, hyvä sanoma. Jos haluamme olla Jumalan palvelijoita ja kertoa hyvää sanomaa, meidän on syytä silloin todistaa jokaiselle, että hän on Jumalan rakkauden kohde, kaiken rakkauden arvoinen ihminen. Jeesus Kristus kärsi häpeällisen ja tuskallisen kuoleman ristillä, koska hän halusi säästää meidät rangaistukselta ja lunastaa meidät kuoleman otteesta. Mutta tämä hyvä sanoma hukkuu helposti kaikenlaisen kiihkoilun alle. Oikeasta opista tulee tärkeämpi kuin evankeliumista. Usko ei olekaan enää syntisten rohkaisemista kääntymään Vapahtajan puoleen, vaan siitä tulee ojentamista ja korkealta syyttämistä.

Voi, tähän syyllistyn itsekin. Niinpä yritän tänään rohkaista sinua ja kertoa hyvää sanomaa: Jeesus on kuollut puolestasi, hän on kantanut sinun syntisi ruumiissaan ristinpuulle ja sinä saat olla vapaa. Sinä saat syntisi anteeksi, sinä saat uuden elämän, sinä saat olla Jumalan lapsi ja elää Jumalan valtakunnan kansalaisena. Sinulla on Kristuksen tähden tulevaisuus ja toivo eikä sinun enää tarvitse pelätä kuolemaa.

Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Room.8:1.

Nyt sinulle, joka olet uudestisyntynyt elävään uskoon, on annettu kaikki Jumalan lupaukset. Voit tarttua niihin ja uskossa omistaa ne sekä tätä elämää että tulevaa varten. Saat olla osallinen kasteesta, ehtoollisen siunauksesta, Pyhän Hengen täyteydestä ja voimasta – kaikista hengellisistä aarteista Kristuksessa – myös tulevasta elämästä ja uudesta Jerusalemista.

Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä. Kol.2:2-3.

Olkoot askeleesi tänään kevyet, olkoon mielesi iloinen. Palautukoon tänään mieleesi, kuinka arvokas olet, sinä Kristuksen morsian. Antakoon Pyhä Henki sinulle ilmestyksen siitä, millaiseen arvoon sinut on kutsuttu, millaiseen kunniaan sinut on nostettu, kuinka kaunis olet ja miten sädehtivä on sinun kruunusi. Siunatkoon Herra sinua tänään ja valaiskoon sinun mielesi ymmärtämään, että olet hänen kansansa jäsen, ainutlaatuinen osa Jumalan Israelia.

Nouse, loista kirkkaana, Jerusalem, sillä sinun valosi saapuu ja Herran kirkkaus koittaa sinun yllesi. Katso, pimeys peittää maan, yön synkkyys kansat. Mutta sinun taivaallesi kohoaa aamunkoi, Herran kirkkaus hohtaa sinun ylläsi. Jes.60:1-2.

Jumalan koulussa

Älä myöskään vanno pääsi kautta, sillä et sinä pysty muuttamaan ainuttakaan hiustasi mustaksi etkä valkoiseksi. Matt.5:36.

Ihmiset yrittävät hallita elämäänsä – minäkin. Me suunnittelemme elämäämme eteenpäin ja toimimme oman suunnitelmamme mukaan. Määrättyyn pisteeseen asti tämä toimii, mutta elämä on myös arvaamatonta ja yllätyksellistä. Elämän on tarkoitus olla sellaista, muuten se olisi äärettömän tylsää. Elämässä on aina jotain salattua, jota emme ymmärrä. Kun tulemme uskoon, astumme sisään Jumalan valtakuntaan ja siinä ulottuvuudessa on elämä vielä jännempää. Jumalan omina ja Jeesuksen opetuslapsina meidän ei ole tarkoitus hallita itse omaa elämäämme, vaan on tarkoitus, että Jumala hallitsee. Tunnustuksesta ”Jeesus on Herra” pitäisi tulla keskeinen elämän prinsiippi.

Saatamme tietysti päästä hengelliseen kasvuun ja tehdä määrätietoista työtä, kun tiedostamme oman kutsumuksemme. Saatamme omaksua seurakunnan keskellä määrättyjä ihanteita, joiden mukaan suunnittelemme elämäämme. Tavoitteeksi voi tulla vaikkapa raamattukouluun pääseminen. Suunnitelma on yksinkertainen: käyn raamattukoulun (opiskelen yliopiston teologisessa tiedekunnassa), pyrin seurakunnan virkaan, ryhdyn työhön ja nostan palkkaa, saan arvostusta, kun olen evankelista/ pappi/pastori/lähetyssaarnaaja…

Niin, jossain vaiheessa tässä suunnitelmassa kuitenkin otimme elämämme omiin käsiimme. Suunnitelma on hyvää tarkoittava, mutta se on suurella todennäköisyydellä ihmisen suunnitelma. Jumalan kanssa emme voi suunnitella huomista kokonaan omin päin. Me vain luovutamme suunnitelmamme ja elämämme Herran käsiin. Joka päivä me viivymme rukousalttarilla ja sanomme sydämen sanoin tai jopa huulillamme: ”Tässä olen, Herra. Lähetä minut. Käytä minua, missä haluat, miten haluat – haluan palvella sinua, vaikka en tiedäkään, mitä olet minulle varannut…” Niinpä Jumalan henki sanoo sinulle tänään:

Katso, lapseni: sinun kutsumuksesi on liian arvokas, että voisin uskoa sen sinun hallintaasi. Se vene, jota ohjaat, on liian arvokas, että uskoisin peräsimen sinun käsiisi. Sinä onnistut vain, kun minä olen sinun vierelläsi joka hetki. Sinä voit toteuttaa minun tahtoani vain, kun minä kerron sinulle, mitä pitää tehdä. En kerro sinulle huomisen töitä, kerron mitä pitää tänään tehdä. Juuri nyt minä olen kanssasi ja ohjaan sinua. Älä tavoittele minun valtaani, vaan ota minun viisauteni vastaan. Minä puhallan sinun päällesi Pyhän Hengen. Minä vaikutan sinussa tahtomista ja tekemistä. Sinun raamattukoulusi on tässä, kun sinä elät minun kanssani, kuuntelet minun sanojani, olet minulle sydämessäsi kuuliainen. Sinä saat jättää vastuun minulle ja antaa taakkasi minun kannettavakseni. Sinä saat katsella vain, mitä minä teen. Katso, minä käytän sinua, minä täytän sinua, minä lähetän sinut. Sinä olet minun palvelijani ja muutkin saavat sen nähdä. Vielä minä annan sinulle voitelun, joka tuo esiin minun kirkkauteni. Mutta se annetaan sinulle vain, jos tyhjennät itsesi omasta viisaudestasi, omasta pätevyydestäsi, omasta hallintavallastasi. Anna elämäsi minulle kokonaan, silloin minä voin elää sinussa ja sinun kauttasi. Ole rohkea, ole uskollinen. Muista tavoitteesi, pidä kirkkaana mielessäsi tämä:

Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Gal.2:20.