Itsetunnon eheytyminen

Onko sinulla huono itsetunto? Tunnetko itsesi alamittaiseksi, epäonnistuneeksi ihmiseksi? Onko omanarvontuntosi kadoksissa? Etkö oikein osaa ottaa vastaan elämän tarjoamia lahjoja – puolisoa, lapsia, luottamustehtäviä seurakunnassa – koska tunnet itsesi arvottomaksi?

On hyvä peilata itseään Jumalan sanan peilissä. On hyvä tulla syntiseksi, sillä terve synnintunto vie parannukseen ja Jumalan armon kokemiseen. Mutta jatkuva huonommuuden tunne ei ole Jumalan tahto. Katso, millainen arvokas, ainutlaatuinen olento olet:

Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Ps.139:13-14.

Ajattele, millainen käsittämätön salaisuus on elämä. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala… Ps.139:17.

Ihmisessä kulminoituu huippuunsa moni Jumalan luomistyön täydellisyys. Sinäkin edustat tätä täydellisyyttä. Mutta hän haluaa silti tehdä sinut uudeksi, joksikin sellaiseksi kirkkauden olennoksi, jollaisesta voi korkeintaan nähdä unta, jos edes sitäkään. Mutta nyt jo voimme ihailla sellaista uutta ihmistä sanan valossa:

Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. 1.Joh.3:2.

Sanasta voimme lukea, millaisena Kristus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen opetuslapsilleen. Hän oli olento, joka saattoi olla aineellisessa olotilassa ja aineettomassa olotilassa. Hän saattoi kulkea seinien läpi, ilmestyä missä paikassa halusi. Siinä on jo annettu meille hämärä aavistus siitä, millainen uusi ihminen on, millainen valtavan ihmeellinen luomus, jotakin järjellä käsittämätöntä. Taivaallinen ja maallinen yhtä aikaa! Ja sana lupaa, että meistä tulee hänen kaltaisiaan!

Hän on valinnut sinut – omasta mielestäsi huonon ja alamittaisen, mitään osaamattoman – hän on valinnut sinut olemaan uusi luomus Kristuksessa – täydellinen taivaallinen olento!

Jumalan valinta sinun kohdallasi, Isän Jumalan rakkaus, joka lähetti armonsa sinulle Kristuksessa, on se, mikä tekee sinusta jotakin. Sinä olet äärettömän arvokas, koska olet hänen luomansa ja kuulut hänelle.

Jumalan armo meitä kantaa

Rukoilen, että yhteinen uskomme auttaisi sinua käsittämään kaiken sen hyvän, minkä Kristus on meille antanut. Filem.1:6.

Suomalainen käännös ei tuo esiin alkutekstin kaikkia merkityksiä. Tosin en lue alkutekstiä, vaan vertailen englanninkielisiä käännöksiä. Niistä löytyy sellainen sivujuoni, että emme ainoastaan pyri "käsittämään", vaan tuomaan ilmi ja näyttämään uskomme toiminnassamme. Uskon tulisi näkyä ulospäin, koska tunnemme kaiken sen hyvän, minkä Kristus on meille antanut.

Totta se on: jos Kristus todella elää ja vaikuttaa meissä, se näkyy ulospäin. Sen voi kuulla puheesta, se täyttää ajatuksemme ja se vaikuttaa tekoihimme ja elämäntapaamme. Mistä tiedämme, että joku on antelias? Siitä, että saamme todistaa hänen anteliaita tekojaan. Mistä tiedämme, että joku on kiltti ja ystävällinen? Siitä, että hän toimii niin. Mistä tiedämme, että joku on Kristuksen seuraaja? Siitä, että hänen elämänsä heijastaa Kristuksen hallintavaltaa.

Näkyykö sinun olemuksestasi, elämäntavastasi ja teoistasi, että kuulut Kristukselle? - Kaikkihan me olemme vajavaisia, meidän kasvumme ja koulutuksemme on kesken, mutta jos hyvä kehitys on lähtenyt meissä alulle, voimme olla luottavaisia. Paavali on sanonut filippiläisistä ja se koskee meitäkin:

Minä luotan siihen, että Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä. Fil.1:6.

Niinpä voimme nostaa päämme ja luottaa Jumalan työhön meissä. Hän vaikuttaa tahtomista ja tekemistä, hän vaikuttaa pyhittymistä, hän aikaansaa hengellistä kasvua, hän antaa meille tilaisuuksia vahvistua, karaistua ja saada voittoja. Hän tähtää siihen, että meistä tulee uskon ihmisiä, Jumalalle uskollisia, peräänantamattomia ja sitkeitä - kaikin tavoin voittoisia taivastien kulkijoita. Monta kertaa joudumme ylivoimaisiin koetuksiin, mutta tulemme niistä läpi kuitenkin, kun Jumalan armo meitä kantaa.

Me saamme valtakunnan, joka ei järky. Olkaamme sen vuoksi kiitollisia, kiittäkäämme Jumalaa ja palvelkaamme häntä hänen tahtonsa mukaisesti... Hepr.12:28.

Jumala nostaa siipirikon lentoon

Katso, lapseni, minä tiedän, että sinua on kiusattu. Olen seurannut sinun elämääsi ja jo sinun äitisi kiusasi sinua. Sinun veljesi sortivat sinua ja nujersivat sinun itsetuntosi. Sisäisesti ontuvana sinun on pitänyt mennä kouluunkin ja sinun opettajasi kiusasi sinua myös. Välitunneilla sinä sait kestää monenlaista. Olit pienestä pitäen siipirikko, jota lyötiin säälittä. Sinun on pitänyt kestää myöhemmin työpaikallasi aivan kauheaa painostusta, sortamista ja väärin kohtelua. Silti sinä olet harvoin tehnyt mitään vääryyttä kiusaajiasi vastaan.

Minä tiedän, millaisen ahjon läpi olet mennyt. Siksi minä myös huolehdin siitä, että sinä selviät. Minä parannan sinut sinun haavoistasi. Sinä saat kääntää kaiken kiusaamisen voitoksi. Minä annan sinun kauttasi tukea ja terapiaa kiusatuille. Minä annan parantavan sanani sinun suuhusi ja monet kiusatut ja ahdistuneet, monet elämänhalunsa menettäneet, itsetunnoltaan järkkyneet ihmiset saavat sinulta lohtua ja rohkaisua. Sinä saat puhua heille eläviä sanoja minun sydämeltäni, hoivata heitä kuntoon ja vahvistaa heitä.

Katso, lapseni, minä olen sinun tukenasi – et sinä kaadu. Minä autan sinua, et sinä sorru. Minä vahvistan sinua – ei sinun tarvitse joutua epätoivoon. Minä parannan sinut ja sinä saat nousta lentoon. Minä olen Herra, sinun Pelastajasi – kaikkien kiusattujen tuki ja turva.

Vaikka minä kuljen ahdingosta ahdinkoon, sinä annat minulle voimaa elää. Vihamieheni tahtovat minulle pahaa, mutta sinä ojennat kätesi, sinun väkevä kätesi pelastaa minut. Ps.138:7.

Kestätkö pettymyksiä?

Elämässä tulee väistämättä eteen pettymyksiä. Myös hengellisessä työssä voi tulla seinä vastaan. Suurin toivein aloitettu työ kuivuu kokoon, se työ, jonka hyväksi uhrattiin rahaa, aikaa ja kenties jopa maallinen työ. Muistan takavuosilta erään uskonveljen, joka lähti perheineen kauas toiselle puolen maailmaa tavoitteenaan liittyä vähitellen erään lähetysjärjestön palvelukseen. Siitä ei tullut mitään. Veli teki mediatyötä ja se menestyi miten kuten. Sitten hän päätti lähteä Israeliin ja muutti sinne perheineen. Siellä hän toimi jonkin aikaa kristillisessä yrityksessä, mutta palasi lähtömaahan.
 Käydessään Suomessa hän oli meilläkin kerran yökylässä. Saimme todeta, että Jumalan valtakunnan työ ei juuri sillä hetkellä kaveria kiinnostanut, enemmän kiinnosti Formula ykkönen.

Jos sinulla on näky hengellisestä työstä, Jumala koettelee sinun uskollisuutesi. Jos sinun näkysi on vielä epämääräinen, kohde ei ole tarkentunut, suunta kyllä, Jumala voi sulkea sinulta ovia, jotta etsisit uusia ovia ja pääsisit lähemmäs sinun elämäsi varsinaista kutsumustyötä. Pettymykset, epäonnistumiset ja ovien sulkeutuminen voivat kaikki johtaa sinua oikeaan suuntaan. Jos masennut ja suuntaudut takaisin maailmaan, olet luultavasti pahasti hakoteillä.

Joskus Jumala odottaa meiltä sitkeyttä, aivan ylivoimaisen vahvaa sinnikkyyttä, vimmaista tahdonvoimaa ja sisupussin sisua. Niinpä asiaan on vain yksi hyvä ratkaisu: peräänantamattomuus, sisukkuus, päättäväisyys - hulluuteen asti. Sairaus tai muu olosuhde voi keskeyttää työn tai työ voi tulla valmiiksi, projekti voi vaihtua, mutta kokonaan luovuttaminen ei käy. Jeesus itse puhui siitä, että luovuttaminen ei ole vaihtoehto:

Jos joku teistä aikoo rakentaa tornin, niin kai hän ensin istuutuu arvioimaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi. Muuten voi käydä niin, että hän laskee perustuksen mutta joutuu jättämään työn kesken. Silloin kaikki, jotka tämän näkevät, alkavat pilkata häntä: 'On siinäkin mies! Alkoi rakentaa, mutta kesken se jäi.' Luuk.14:28-30.

En ole kauhean hyvin menestynyt itsekään hengellisessä työssä. Olen joutunut jättämään kesken monta projektiani. Yhden asian olen oppinut: jos jokin ovi sulkeutuu, toinen avautuu. Olen kokenut, että Jumala palkitsee sitkeyden ja uskollisen uurastamisen Jumalan valtakunnan pienissä ja vähäpätöisissä hankkeissa ja hän laajentaa työmaata, nostaa uudelle tasolle, vie työtä aina eteenpäin. Vaikuttaa suorastaan siltä, että minun pienet projektini eivät ole varsinaisesti Jumalan projekteja, Jumalan projekti olen minä itse. Hän on toisin sanoen enemmän kiinnostunut minusta kuin projektistani. Hän ei niin paljon välitä eSiru-blogista kuin minusta ja minun luonteeni kehittymisestä, uskoni kasvusta. Hän haluaa, että minusta tulee Jumalan hullu: sitkeä ja sisukas ja (vähässä) uskollinen. Hän ei varsinkaan halua, että annan periksi ihmisten taholta tulevalle vastustukselle. Hän haluaa, että periksi antaminen ei olisi minulle mikään vaihtoehto - koskaan.

Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran vastustuksen, jotta ette menettäisi rohkeuttanne ja antaisi periksi. Hepr.12:3.

Tuulensuojana kylmässä viimassa

Aikoinaan perheellämme oli tapana käydä jouluaattona omaisten haudoilla viemässä kynttilöitä. Se sopi hyvin tehdä samalla, kun poikkesimme aattohartauteen. Sillä tavalla virityimme joulun tunnelmaan.

Aikansa kutakin. Tapa on jäänyt vähitellen pois. Mutta usein, kun menimme hautausmaalle sytyttämään kynttilöitä, oli tuulinen ilma. Tulitikku ehti sammua ennen kuin kynttilä syttyi. Niinpä pyysin vaimoa tulemaan tuulensuojaksi. Silti saattoi kulua monta tikkua ennen kuin kynttilä paloi ja kynttilän hattukin oli paikallaan. Tuulisella säällä vain kannelliset kynttilät paloivat pitkään.

Eilen oli taas pyhäinpäivä ja kynttilät paloivat haudoilla. Mietin sitä kynttilää, pimeää ja tuulista säätä, kuinka se kuvastaa meidän uskonelämäämme. Palaako sydämessämme rakkauden tuli? Onko uskomme elävää? Olemmeko sammuneita lamppuja keskellä kylmää ja pimeää? Eikö meillä ole ketään, joka voisi asettua tuulensuojaksi?

Oli aika, kun luin innolla Efesolaiskirjettä ja huomasin siinä monia yhtymäkohtia omaan elämääni. Kerran sitten tulin lausuneeksi ihan ääneenkin, että ”tunnen monella tapaa kuuluvani Efeson seurakuntaan”. Paikalla ollut veli epäili heti, että ensirakkauteni oli kylmennyt.

Niin, kyllä se mainitaan Ilmestyskirjassa ja Efeson seurakuntaa kehotetaan parannukseen ja ”tekemään ensi ajan tekoja” (Ilm.2:5), mutta sitä ennen mainitaan laskutavasta riippuen viisi viiva seitsemän positiivista piirrettä ja niistä annetaan kehuja efesolaisille. Ei ole tasapuolista unohtaa ne ja mainita vain huonot asiat.

Niinpä haluan tänään rohkaista sinua, koska olet ollut kestävä, nähnyt paljon vaivaa Jumalan valtakunnan hyväksi, koska et ole katsonut pahojen ihmisten juonia läpi sormien, koska olet ollut vakaumuksellinen kristitty ja uskossasi periksi antamaton ja olet samalla, kun olet huolehtinut oman uskosi aitoudesta, koetellut monien muidenkin uskon aitoutta. Olet inhonnut kaikkia vallanhimoisia ihmisiä, jotka tavoittelevat vain asemaa ja valtaa. Ymmärrän, jos sinullakin on hetkiä, kun olet heikoilla, kun tekee mieli luovuttaa, kun lamppusi savuttaa ja uhkaa sammua. Ymmärrän ja rukoilen puolestasi, ettei uskosi sammuisi, vaan saisit lähellesi esirukoilijoita ja uskon ystäviä, jotka voivat antaa tuulensuojaa maailman kylmää viimaa vastaan. Että saisit rauhassa kunnostaa lamppusi ja sinä alkaisit jälleen loistaa kirkkaasti maailman yössä. Jeesus Kristus olkoon sinunkin Vapahtajasi, sytyttäjäsi ja ikuinen valosi, kirkkautesi ehtymätön ja uskollinen lähde – aina kuolemankin yli.

Jos siis teissä asuu Jumalan Henki, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin hän, joka herätti Kristuksen kuolleista, on tekevä eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne teissä asuvan Henkensä voimalla. Room.8:11.

Ei saa häiritä

Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa. Joh.15:4.

On tärkeää osata hoitaa jumalasuhdettaan. Seurakuntien pastorit usein korostavat, että läsnäolo seurakunnassa on tärkeää. Onhan se, mutta läheiset välit Herran kanssa saa aikaan etenkin niin, että hiljentyy joka päivä Raamatun lukemisen ja rukouksen merkeissä, viettämällä rauhallista aikaa Herran kasvojen edessä. On hyvä oppia tällainen elämäntapa. Seurakunnan tarjoama yhteisöllinen malli on enemmän altis häiriötekijöille ja siksi asetan sen omassa arvojärjestyksessäni kakkossijalle.

On hyvä sopia perheenjäsenten kanssa, että tiettynä aikana vuorokaudesta ei keskustella, ei pidetä radiota tai televisiota päällä ollenkaan, silloin hiljennytään. Lapsetkin voivat oppia sen, että aikuiset vetäytyvät aina välillä omaan rauhaansa. Jos toteutat tällaista ohjelmaa ja varaat itsellesi aikaa hiljentymiseen varhain aamuisin, ei se yleensä edes häiritse ketään perheenjäseniä, jotka mahdollisesti vielä nukkuvat. Tai jos olet illanvirkku, voithan pitää Raamattu- ja rukoushetken illallakin.

Kokemuksesta voin sanoa, että Jumala puhuu sanansa kautta ja Pyhä Henki antaa ajatuksia, jotka virvoittavat sisäistä maailmaani. Kun rukoilen, voin huojentaa mieltäni ja kantaa taakkani Herran eteen. Aamuinen rukoushetki tuottaa tuoreita voimia sisäiselle ihmiselle, sillä sen vaikutus on virkistävä. Janoinen sisimpäni saa juoda. Nälkäinen sieluni saa ravintoa Jumalan sanasta.

Minä en voisi näitä lyhyitä kirjoitelmia tuottaa, jos en viettäisi kahdenkeskistä aikaa Herran kanssa joka päivä. Minulla on sellainen näppituntuma siitä, mikä on minulle sopiva määrä Raamatun lukemiseen. Aivot eivät jaksa määrättömästi kahlata Jumalan sanaa eikä sitä voi märehtiäkään (mietiskellä) loputtomiin. On mitoitettava asiat omien rahkeiden mukaan. Mutta luonnollisesti luen sekä Vanhaa testamenttia että Uutta. Luen useita aukeamia kerrallaan ja jatkan aina merkin kohdalta seuraavana päivänä. Luen tällä tavoin Raamattua läpi kannesta kanteen. Voin toki selailla Raamattua myös sieltä täältä. En mieti sanaa teologisesti, vaan lähinnä kuuntelen Jumalaa ja tarkkaan, mitä sanottavaa hänellä on.

Haluan esimerkillä rohkaista sinuakin, jos et ole vielä innostunut yksin toteutettavista hiljentymishetkistä. Kannattaa kokeilla. Etsi siis käsiisi hyvä raamatunkäännös, joka on riittävän ajanmukainen, ja hakeudu rauhalliseen paikkaan ja kerro muille, että sinua "ei saa häiritä". Varaudu siihen, että siellä missä ulkoiset asiat pysähtyvät, siellä sisäiset voimat lähtevät liikkeelle.

Mutta hän vetäytyi jälleen autiolle seudulle rukoilemaan. Luuk.5:16.

Pettämätön turva

Kuulutko niihin, jotka ovat joutuneet kokemaan omaisuutensa ryöstön? Tai oletko muuten vaan, olosuhteiden pakosta, joutunut tulemaan toimeen vähillä varoilla?

Sinä olet itse pyrkinyt siihen, että omaisuus ja varallisuus eivät tulisi elämässäsi keskeisiksi asioiksi. Olet ollut tyytyväinen, kun olet saanut kaiken, mitä elämään tarvitaan. Tämä on siunattu tila, sillä raamattu sanoo:

Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. 1.Tim.6:6. (KR38)

Sinä olet aina saanut iloa antamisesta. Olet pyrkinyt antamaan kymmenykset ja olet antanut joskus suurempiakin uhreja. Olet itse tyytynyt elämään vaatimatonta elämää, olet käyttänyt omia varojasi säästäväisesti ja pidättyvästi. Olet kysellyt, miksi Herra ei ole siunannut antamistasi enemmän? Miksi joudut aina vaan elämään pienessä puutteessa, tulemaan toimeen vähillä varoilla? – Kuule nyt, Herran palvelijat ovat kautta aikojen kipuilleet näitä asioita:

Minä kadehdin jumalattomia, kun näin heidän menestyvän. Heillä ei ole ikinä vaivoja, he ovat terveitä ja lihavia. He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset, eikä heitä toisten tavoin kuriteta. Ps.73:3-5.

Herran sana kuuluu sinulle tänään näin: Minun Jumalani on Kristuksen Jeesuksen tähden antava teille taivaallisen kunniansa rikkaudesta kaiken, mitä tarvitsette. Fil.4:19.

Mitä enemmän tarvitaan kuin ”kaiken, mitä tarvitsette”? Siihen ei voi lisätä mitään, siitä ei puutu mitään. Sinä voit sanoa: Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Ps.23:1. Taivaassa minulla on sinut, sinä olet ainoa turvani maan päällä. Ps.73:25. Ja Jumala lupaa: Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää. Hepr.13:5. Ja vielä:

…minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan. Ps.73:28.