Sinun ei tule syyttää Jumalaa vaikeuksistasi. Paholainen niitä järjestää. Oma liha voi olla mukana luomassa ongelmia.
Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää. Room.8:13.
Jeesus tuli hoitamaan syntiongelmamme. Jeesus Kristus kuoli sinunkin puolestasi. Se merkitsee, että Jumala ei ole ainoastaan hyvä ja oikeudenmukainen, hän on uhrautunut sinun puolestasi, jotta sinulla olisi rauha ja voisit elää hyvän ja rikkaan elämän. Hän antaa sinulle lahjaksi jotakin, jota et ole voinut ansaita. Sinä olisit ansainnut jalkapuun, minä olisin ansainnut teloituksen, mutta hän otti molempien meidän syntivelat päällensä. Nyt ei sinua pidetä jalkapuussa eikä minua viedä teloitettavaksi. Se on armoa.
Hän on enemmän kuin hyvä, hän on Vapahtaja. Nyt voimme kumpikin turvata häneen ja luottaa häneen. Hän ei petä, hän ei ole välinpitämätön, hän ei hylkää. Hän haluaa ottaa sinut morsiamekseen. Haluatko vastata ”tahdon”. Mitään viisaampaa et voi vastata. Minä vastasin ”tahdon” jo yli 38 vuotta sitten – enkä ole katunut.
Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. 1.Piet.3:18.
Tämä totuus rohkaisee meitä tänään. Se rohkaisee meitä elämään uskossa ja odottamaan rohkeasti tulevaa, johon kuuluu lopullinen päämäärä: pääsy taivaaseen.
tiistai 7. toukokuuta 2019
maanantai 6. toukokuuta 2019
Jumala etsii tilaisuuksia ilmestyä
Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen… Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. Matt.5:3-4,10.
Jeesus on tullut meille avuksi, hän kääntää pahan hyväksi. Silloin, kun elämässä on erilaista murhetta ja vaivaa, sairautta ja masennusta, jos koemme ihmisten vihaa, silloin Kristuksella on tilaisuus tehdä meille hyvää. Hän on voimallinen nostamaan masentuneen jaloilleen, hän kykenee muuttamaan vastoinkäymiset voitoksi, hänen täydellinen lohdutuksensa on lähellä niitä, joita painetaan alas. Jos elämässä on kaikki hyvin, emme tarvitse Jumalan apua. Usein olemme valmiita huutamaan häntä avuksi vasta, kun joudumme hätään. Sen tähden ei pidä tuhlata vaikeuksia ja vastoinkäymisiä ja haaskata niitä – pitää nähdä ne Jumalan tilaisuuksina osoittaa armoaan.
Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen, hän nousee armahtamaan teitä. Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ne, jotka häntä odottavat! Jes.30:18.
…kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy. Jes.40:31.
Jos haluamme nousta siivillemme, tarvitsemme yleensä jonkin syyn lähteä lentoon. Tarvitsemme sitä, että meidän tasaista ja häiriötöntä, rutiineihin kangistunutta elämäämme häiritään – silloin haluamme lähteä liikkeelle, haluamme päästä eteenpäin, on pakko herätä toimimaan. Silloin kun meidät herätetään uneliaasta olostamme, silloin Jumala voi antaa meille ”uuden voiman”, antaa uutta ja virkistävää henkensä kautta. Silloin jokin vastoinkäyminen voi koitua meille suureksi siunaukseksi, kun Jumala antaa meille avun. Se apu tulee pelastuksena kuin opetuslapsille tuli apu myrskyn keskellä, kun Jeesus hiljensi aallot ja tuulen. Se apu on meille silta, joka vie yli kuilun. Se on meille hissi, joka nostaa, kun emme jaksa kiivetä.
Näin voimme rauhoittaa sydämemme ja ymmärtää, kuinka ”kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumala rakastavat” (Room.8:28). Ei tarvitse olla huolissaan siitä, mitä huominen tuo tullessaan. Tiedämme, että Kristus on kanssamme, Jeesus on läsnä elämässämme Pyhän Henkensä kautta ja taivaan Isä ohjailee elämämme kulkua. Ja kun tämä elämä päättyy, pääsemme kotiin.
Mikä onkin ongelmasi tänään, tuo se Herralle ja anna hänen kääntää paha hyväksi, vastoinkäyminen voitoksi. Hän on voimallinen sen tekemään. Kiittäkäämme häntä jo etukäteen.
Jeesus on tullut meille avuksi, hän kääntää pahan hyväksi. Silloin, kun elämässä on erilaista murhetta ja vaivaa, sairautta ja masennusta, jos koemme ihmisten vihaa, silloin Kristuksella on tilaisuus tehdä meille hyvää. Hän on voimallinen nostamaan masentuneen jaloilleen, hän kykenee muuttamaan vastoinkäymiset voitoksi, hänen täydellinen lohdutuksensa on lähellä niitä, joita painetaan alas. Jos elämässä on kaikki hyvin, emme tarvitse Jumalan apua. Usein olemme valmiita huutamaan häntä avuksi vasta, kun joudumme hätään. Sen tähden ei pidä tuhlata vaikeuksia ja vastoinkäymisiä ja haaskata niitä – pitää nähdä ne Jumalan tilaisuuksina osoittaa armoaan.
Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen, hän nousee armahtamaan teitä. Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ne, jotka häntä odottavat! Jes.30:18.
…kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy. Jes.40:31.
Jos haluamme nousta siivillemme, tarvitsemme yleensä jonkin syyn lähteä lentoon. Tarvitsemme sitä, että meidän tasaista ja häiriötöntä, rutiineihin kangistunutta elämäämme häiritään – silloin haluamme lähteä liikkeelle, haluamme päästä eteenpäin, on pakko herätä toimimaan. Silloin kun meidät herätetään uneliaasta olostamme, silloin Jumala voi antaa meille ”uuden voiman”, antaa uutta ja virkistävää henkensä kautta. Silloin jokin vastoinkäyminen voi koitua meille suureksi siunaukseksi, kun Jumala antaa meille avun. Se apu tulee pelastuksena kuin opetuslapsille tuli apu myrskyn keskellä, kun Jeesus hiljensi aallot ja tuulen. Se apu on meille silta, joka vie yli kuilun. Se on meille hissi, joka nostaa, kun emme jaksa kiivetä.
Näin voimme rauhoittaa sydämemme ja ymmärtää, kuinka ”kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumala rakastavat” (Room.8:28). Ei tarvitse olla huolissaan siitä, mitä huominen tuo tullessaan. Tiedämme, että Kristus on kanssamme, Jeesus on läsnä elämässämme Pyhän Henkensä kautta ja taivaan Isä ohjailee elämämme kulkua. Ja kun tämä elämä päättyy, pääsemme kotiin.
Mikä onkin ongelmasi tänään, tuo se Herralle ja anna hänen kääntää paha hyväksi, vastoinkäyminen voitoksi. Hän on voimallinen sen tekemään. Kiittäkäämme häntä jo etukäteen.
sunnuntai 5. toukokuuta 2019
Teistä uskomme parempaa
Me tunnustamme, että meidän uskomme pyhä salaisuus on suuri: Hän ilmestyi ihmisruumiissa, hänet julistettiin vanhurskaaksi Hengen voimasta, enkelit saivat hänet nähdä, hänestä saarnattiin kansoille, häneen uskottiin maailmassa, hänet korotettiin kirkkauteen. 1.Tim.3:16.
Kristinuskon ydin on aika tavalla ihmisymmärryksen ulottumattomissa: Jumalan Poika syntyy ihmiseksi, hän elää ihmisenä ihmisten joukossa, luo sananjulistajan uraa ja tulee kuuluisaksi ihmeiden tekijänä, hänet kidutetaan kuoliaaksi, hän nousee kuolleista ja valtuuttaa opetuslapsiaan julistamaan ”kaikki uuden elämän sanat” ja nousee sitten taivaaseen. Ei ihme, jos Paavali nimittää tätä asiavyyhtiä termillä ”uskomme pyhä salaisuus”.
Onhan selvää, että Jumalan hengen tulee avata ihmisen ymmärrystä ja ohjata ihmisen tahtoa ja siinä ohessa käsitellä ihmisen tunne-elämääkin, jotta hän voisi tulla uskoon. Jeesus itse sanoi: Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Joh.6:44. Hengellinen elämä on jotakin, jonka Jumala luo. Usko on jotakin, jonka Jeesus antaa. Usko voi olla aitoa vain uudestisyntymisen kautta. Näin hengellinen elämä ja Kristuksen tunteminen meissä avaa meille kokonaan uuden ulottuvuuden. Uskoon tultuamme olemme vähän kuin ensilennolle lähteneet linnut.
Huomaamme sen valtavan eron, mikä on luonnollisen elämän ja hengellisen elämän välillä, kun tapaamme ihmisiä, jotka puhuvat uskosta ja Jumalasta, mutta joilla ei silti näytä olevan hengellistä elämää. He tuntuvat ”uskossaankin” etsivän vain maallisia. Kaikki heidän edesottamuksensa heijastavat oudolta maistuvaa keitosta – uskonnollisuutta. Jos se on aitoa etsintää, se voi kaiken haparoinnin jälkeen kuitenkin koitua pelastukseksi. Mutta varmin tapa tulla uskoon on löytää terve synnintunto ja kääntyä parannuksessa Jumalan puoleen. Siinä ei ole sitä monimutkaisuutta ja epäselvyyttä, joka on tyypillistä ihmistekoiselle uskonnollisuudelle.
Pietari sanoi osuvasti ja melkein humoristisesti: Emmehän me, silloin kun saatoimme teidän tietoonne Herramme Jeesuksen Kristuksen voiman ja tulemisen, olleet lähteneet seuraamaan mitään ovelasti sepitettyjä taruja, vaan olimme omin silmin saaneet nähdä hänen jumalallisen suuruutensa. 2.Piet.1:16. Jeesuksen elämä oli kytketty taivaalliseen voimavirtaan ja kaikki siinä heijasti hänen ”valtasuuruuttaan” (KR38). Nykyajan ’postmoderni’ ihminen etsii vain nautintoja, tarpeidensa nopeaa tyydytystä, huvituksia ja helppoa elämää. Uskonnollinen ihminen ottaa Jumalan avukseen päästäkseen tavoitteisiinsa. Jeesus ei saa otetta tämän päivän ihmisistä tämän pinnallisuuden ja nautintoihin keskittymisen takia. Hän itse edusti ikuisia totuuksia, syviä Jumalan salaisuuksia, vakaumuksellisuutta, tinkimättömyyttä, aitoutta, uskollisuutta Jumalan kutsulle. Johannes todisti hänestä: hän oli täynnä armoa ja totuutta. Joh.1:14.
Pysähtykäämme ja hiljentykäämme ajattelemaan tätä Jumalan lupausta: Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän. Ap.t.1:11. Saatamme pelätä ja alkaa kysellä: ”Kestämmekö hänen edessään, kun hän saapuu? Hänen röntgenkatseensa lävistää meidät kerran ja joudumme tilille elämästämme”. Mutta tiedämme myös, että hän on erityisesti uskovien Vapahtaja. Luottavaisin mielin voimme odottaa häntä, jos kerran elämme uskossa ja sydämestämme palvelemme häntä. Niinpä Jumalan armoon turvautuen sanomme:
Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja mikä koituu teille pelastukseksi – vaikka puhummekin näin. Hepr.6:9 KR38.
Kristinuskon ydin on aika tavalla ihmisymmärryksen ulottumattomissa: Jumalan Poika syntyy ihmiseksi, hän elää ihmisenä ihmisten joukossa, luo sananjulistajan uraa ja tulee kuuluisaksi ihmeiden tekijänä, hänet kidutetaan kuoliaaksi, hän nousee kuolleista ja valtuuttaa opetuslapsiaan julistamaan ”kaikki uuden elämän sanat” ja nousee sitten taivaaseen. Ei ihme, jos Paavali nimittää tätä asiavyyhtiä termillä ”uskomme pyhä salaisuus”.
Onhan selvää, että Jumalan hengen tulee avata ihmisen ymmärrystä ja ohjata ihmisen tahtoa ja siinä ohessa käsitellä ihmisen tunne-elämääkin, jotta hän voisi tulla uskoon. Jeesus itse sanoi: Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Joh.6:44. Hengellinen elämä on jotakin, jonka Jumala luo. Usko on jotakin, jonka Jeesus antaa. Usko voi olla aitoa vain uudestisyntymisen kautta. Näin hengellinen elämä ja Kristuksen tunteminen meissä avaa meille kokonaan uuden ulottuvuuden. Uskoon tultuamme olemme vähän kuin ensilennolle lähteneet linnut.
Huomaamme sen valtavan eron, mikä on luonnollisen elämän ja hengellisen elämän välillä, kun tapaamme ihmisiä, jotka puhuvat uskosta ja Jumalasta, mutta joilla ei silti näytä olevan hengellistä elämää. He tuntuvat ”uskossaankin” etsivän vain maallisia. Kaikki heidän edesottamuksensa heijastavat oudolta maistuvaa keitosta – uskonnollisuutta. Jos se on aitoa etsintää, se voi kaiken haparoinnin jälkeen kuitenkin koitua pelastukseksi. Mutta varmin tapa tulla uskoon on löytää terve synnintunto ja kääntyä parannuksessa Jumalan puoleen. Siinä ei ole sitä monimutkaisuutta ja epäselvyyttä, joka on tyypillistä ihmistekoiselle uskonnollisuudelle.
Pietari sanoi osuvasti ja melkein humoristisesti: Emmehän me, silloin kun saatoimme teidän tietoonne Herramme Jeesuksen Kristuksen voiman ja tulemisen, olleet lähteneet seuraamaan mitään ovelasti sepitettyjä taruja, vaan olimme omin silmin saaneet nähdä hänen jumalallisen suuruutensa. 2.Piet.1:16. Jeesuksen elämä oli kytketty taivaalliseen voimavirtaan ja kaikki siinä heijasti hänen ”valtasuuruuttaan” (KR38). Nykyajan ’postmoderni’ ihminen etsii vain nautintoja, tarpeidensa nopeaa tyydytystä, huvituksia ja helppoa elämää. Uskonnollinen ihminen ottaa Jumalan avukseen päästäkseen tavoitteisiinsa. Jeesus ei saa otetta tämän päivän ihmisistä tämän pinnallisuuden ja nautintoihin keskittymisen takia. Hän itse edusti ikuisia totuuksia, syviä Jumalan salaisuuksia, vakaumuksellisuutta, tinkimättömyyttä, aitoutta, uskollisuutta Jumalan kutsulle. Johannes todisti hänestä: hän oli täynnä armoa ja totuutta. Joh.1:14.
Pysähtykäämme ja hiljentykäämme ajattelemaan tätä Jumalan lupausta: Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän. Ap.t.1:11. Saatamme pelätä ja alkaa kysellä: ”Kestämmekö hänen edessään, kun hän saapuu? Hänen röntgenkatseensa lävistää meidät kerran ja joudumme tilille elämästämme”. Mutta tiedämme myös, että hän on erityisesti uskovien Vapahtaja. Luottavaisin mielin voimme odottaa häntä, jos kerran elämme uskossa ja sydämestämme palvelemme häntä. Niinpä Jumalan armoon turvautuen sanomme:
Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja mikä koituu teille pelastukseksi – vaikka puhummekin näin. Hepr.6:9 KR38.
lauantai 4. toukokuuta 2019
Kun ihmiset syyttävät
Elämä täällä raadollisten ihmisten keskellä on välillä vaikeata, kun erilaisia väärinkäsityksiä syntyy niin helposti ja ihmiset luulevat niin paljon. Luulojen perusteella lähdetään sitten syyttämään ja tuomitsemaan. Asioita puidaan ”syyllisen” selän takana. Syyllinen ei aavista olevansa syyllinen mihinkään tai alkaa epäillä vasta ihmisten vihaisten katseiden perusteella jotakin. Joskus voi olla, että joutuu peräti koston kohteeksi tietämättä kunnolla, mitä aihetta on moiseen antanut.
Oletko sinä tällaisen pimeän syyllistämisen kohde? Onko sinun maineesi mustattu luulojen takia ja täysin perusteettomasti? Paholaisesta Raamattu sanoo, että hän on ”veljien syyttäjä”. Raamattu antaa myös selvästi ymmärtää, että vainot ovat todellisen uskon väistämätön seuraus: Mutta vainon kohteeksi joutuvat kaikki ne, jotka haluavat elää hurskaasti Kristuksen Jeesuksen omina. 2.Tim.3:12.
Miten tulisi suhtautua tähän? Paras vastaus on elää Kristuksen seuraajana. Elää lähellä Herraa. Peilata asiat sanan kautta. Olla maksamatta pahaa pahalla, vaan tehdä hyvää kaikille. Pitää huoli, että parjausta levittävät ihmiset joutuvat lopulta häpeään: Kuka voi tehdä teille pahaa, jos te kiihkeästi pyritte tekemään hyvää? Ja vaikka joutuisittekin kärsimään vanhurskauden tähden, te olette autuaita. ”Älkää heitä pelätkö älkääkä hämmentykö”, vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana – silloin ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne kristittynä, joutuvat häpeään juuri siinä, mistä teitä panettelevat. Parempi on tehdä hyvää ja kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin kärsiä pahojen tekojen tähden. 1.Piet.3:13-17.
Olkaamme siis Kristuksen seuraamisessa urheita ja sinnikkäitä. Palkinto odottaa. Usko on tulevaan palkintoon tarttumista. Usko on luja ote, jolla pidämme kiinni Jumalan lupauksista. Usko on tietoisuutta armosta. Se maksaa joskus sen, että kestämme vastustusta, parjausta ja panettelua. Mutta kannattaa elää valtavirrasta poiketen ja vanhurskaasti, sillä: vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti. Jes.32:17.
Tämän päivän taistelujen keskellä meille kuuluu Jumalan sanan rohkaisu: Valvokaa, pysykää uskossanne lujina, olkaa urheita, olkaa vahvoja. 1.Kor.16:13.
Oletko sinä tällaisen pimeän syyllistämisen kohde? Onko sinun maineesi mustattu luulojen takia ja täysin perusteettomasti? Paholaisesta Raamattu sanoo, että hän on ”veljien syyttäjä”. Raamattu antaa myös selvästi ymmärtää, että vainot ovat todellisen uskon väistämätön seuraus: Mutta vainon kohteeksi joutuvat kaikki ne, jotka haluavat elää hurskaasti Kristuksen Jeesuksen omina. 2.Tim.3:12.
Miten tulisi suhtautua tähän? Paras vastaus on elää Kristuksen seuraajana. Elää lähellä Herraa. Peilata asiat sanan kautta. Olla maksamatta pahaa pahalla, vaan tehdä hyvää kaikille. Pitää huoli, että parjausta levittävät ihmiset joutuvat lopulta häpeään: Kuka voi tehdä teille pahaa, jos te kiihkeästi pyritte tekemään hyvää? Ja vaikka joutuisittekin kärsimään vanhurskauden tähden, te olette autuaita. ”Älkää heitä pelätkö älkääkä hämmentykö”, vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana – silloin ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne kristittynä, joutuvat häpeään juuri siinä, mistä teitä panettelevat. Parempi on tehdä hyvää ja kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin kärsiä pahojen tekojen tähden. 1.Piet.3:13-17.
Olkaamme siis Kristuksen seuraamisessa urheita ja sinnikkäitä. Palkinto odottaa. Usko on tulevaan palkintoon tarttumista. Usko on luja ote, jolla pidämme kiinni Jumalan lupauksista. Usko on tietoisuutta armosta. Se maksaa joskus sen, että kestämme vastustusta, parjausta ja panettelua. Mutta kannattaa elää valtavirrasta poiketen ja vanhurskaasti, sillä: vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti. Jes.32:17.
Tämän päivän taistelujen keskellä meille kuuluu Jumalan sanan rohkaisu: Valvokaa, pysykää uskossanne lujina, olkaa urheita, olkaa vahvoja. 1.Kor.16:13.
perjantai 3. toukokuuta 2019
Oikeasta uskosta on hyötyä
Jumalan maailmassa kaikki siemenet tuottavat oman lajinsa mukaista kasvua. Tämä pitää ymmärtää laajasti ja sen vuoksi on syytä nähdä oman hengellisen elämänsä laatu myös tuloksena siitä siemenestä, jonka olemme saaneet sisimpäämme. Yksinkertaistaen voidaan sanoa: jos olet saanut luterilaisia siemeniä, sinusta tulee luterilainen. Jos olet saanut helluntailaiset juuret, sinusta todennäköisesti tulee uskossasi helluntailainen. Jos olet jonkin lainalaisen uskon piirissä syntynyt, olet todennäköisesti aikuisenakin lainalaisuuteen taipuvainen. Joskus uskovat heijastavat oman äitikirkkonsa luonnetta ja tekevät ihmisille hengellistä väkivaltaa. Se kumpuaa esiin heidän uskonelämänsä luonteesta ja sen syvistä juurista eivätkä he oikeastaan voi sille mitään. Paavali kehotti Timoteusta:
Harjoita itseäsi oikeaan uskoon. 1.Tim.4:7.
Oikeauskoisuudesta on sitten aikaa myöten valitettavasti tullut tarra, joka liimataan melkein minkä tahansa päälle. Ortodoksikirkko jo nimessään kertoo olevansa oikeauskoinen. Äitikirkkoni helluntaiherätys on perinteisesti korostanut aina olevansa ”raamatullinen”. Oikea usko on kuitenkin suuri saavutus tämän pimeän maailmanajan keskellä, kun kaikenlaiset uskonnolliset liikkeet mainostavat itseään ja rummuttavat oppiaan. Näkemykseni mukaan seurakuntien toimintaa pyöritetään enimmäkseen vilpittömin motiivein, mutta kaiken rummutuksen harjalta voi löytyä myös kyseenalainen korostus: Annathan meille rahaa? Jos et anna, Jumala voi menettää voimansa… Mutta Paavali ei tarkoittanut oikealla uskossa tällaista, vaan totesi ainoastaan:
…oikeasta uskosta on hyötyä kaikkeen, sillä siihen liittyy lupaus sekä nykyisestä että tulevasta elämästä. 1.Tim.4:8.
Rohkaisen siis sinua tavoittelemaan sitä hengellistä kasvua, joka lähtee oikeanlaisista siemenistä, puhtaista Jumalan sanan siemenistä, ja etenee Pyhän Hengen ohjauksessa aidon hengellisen kasvun kautta kohti täyttymystään, se on: yltäkylläistä elämää täällä alhaalla (uskon kautta) ja kerran Jumalan luona taivaassa (ylösnousemuksen kautta).
Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen… Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen. Room.5:2,5.
Harjoita itseäsi oikeaan uskoon. 1.Tim.4:7.
Oikeauskoisuudesta on sitten aikaa myöten valitettavasti tullut tarra, joka liimataan melkein minkä tahansa päälle. Ortodoksikirkko jo nimessään kertoo olevansa oikeauskoinen. Äitikirkkoni helluntaiherätys on perinteisesti korostanut aina olevansa ”raamatullinen”. Oikea usko on kuitenkin suuri saavutus tämän pimeän maailmanajan keskellä, kun kaikenlaiset uskonnolliset liikkeet mainostavat itseään ja rummuttavat oppiaan. Näkemykseni mukaan seurakuntien toimintaa pyöritetään enimmäkseen vilpittömin motiivein, mutta kaiken rummutuksen harjalta voi löytyä myös kyseenalainen korostus: Annathan meille rahaa? Jos et anna, Jumala voi menettää voimansa… Mutta Paavali ei tarkoittanut oikealla uskossa tällaista, vaan totesi ainoastaan:
…oikeasta uskosta on hyötyä kaikkeen, sillä siihen liittyy lupaus sekä nykyisestä että tulevasta elämästä. 1.Tim.4:8.
Rohkaisen siis sinua tavoittelemaan sitä hengellistä kasvua, joka lähtee oikeanlaisista siemenistä, puhtaista Jumalan sanan siemenistä, ja etenee Pyhän Hengen ohjauksessa aidon hengellisen kasvun kautta kohti täyttymystään, se on: yltäkylläistä elämää täällä alhaalla (uskon kautta) ja kerran Jumalan luona taivaassa (ylösnousemuksen kautta).
Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen… Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen. Room.5:2,5.
torstai 2. toukokuuta 2019
Toteuta kutsumuksesi
Jumala ei ole vain luonut sinua, vaan hän on suunnitellut sinun tulevaisuutesi. Hän haluaa, että sinä tulet tietoiseksi omasta kutsumuksestasi ja alat vaalia sitä.
Aluksi sinun kutsumuksesi on vain pienen pieni siemen. Sinun elämäsi suunta näyttää ehkä omissa silmissäsi epävarman häälyvältä etkä uskalla luottaa varmasti siihen, mitä sydämesi kuiskaa. Mutta voit vaalia Jumalan siemeniä rakastamalla Jeesusta, lukemalla sanaa, etsimällä johdatusta rukoillen.
Vähitellen asiat tarkentuvat, sinun kiinnostuksesi alkaa ajan myötä kohdistua yhä enemmän niihin asioihin, joihin Henki sinua ohjaa. Sinun persoonallisuutesi alkaa kasvaa oikeaan suuntaan, kun vietät aikaa Herran kanssa ja uskovien yhteydessä. Kun alat palvella niissä asioissa, joissa kaikkien on määrä palvella, esimerkiksi rahan antamisessa Jumalan valtakunnan työhön, silloin Jumalan henki alkaa yhä enemmän työstää sinun omaa kutsumustasi, sitä joka on juuri sinulle erityisen ainutlaatuinen ja räätälöidä niitä saappaita, joihin kukaan muu ei voi hypätä. Kun kasvat uskossa, saat juuri sellaiset saappaat kuin sinulle on tarkoitus luoda – ne eivät sovi kenenkään muun jalkaan.
Ymmärräthän, että kysymys on pitkästä kehityksestä ja Jumalan ihmiseksi kasvamisesta, koko elämän mittaisesta koulusta, jossa jokin hengellinen työ tai armoitus – jonka merkitys näyttää meistä helposti liioitellulta – on vain pieni osa kokonaisuudesta. Lopulta huomaat, että et sinä tee asioita ja saa aikaan ulkonaisia tuloksia, vaan kutsumus on pikemminkin sitä, että Jumala tekee työtä sinussa sisäisesti. Ja koko kehityskaari tähtää lopulta tuonpuoleiseen. Vasta taivaassa näemme lopputuloksen. Eikö tämä olekin ihmeellistä ja kiehtovaa?
Nouse jaloillesi. Minä olen ilmestynyt sinulle, koska olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni, kertomaan siitä, mitä nyt olet nähnyt ja mitä vielä olet näkevä, kun sinulle ilmestyn. Ap.t.26:16.
Aluksi sinun kutsumuksesi on vain pienen pieni siemen. Sinun elämäsi suunta näyttää ehkä omissa silmissäsi epävarman häälyvältä etkä uskalla luottaa varmasti siihen, mitä sydämesi kuiskaa. Mutta voit vaalia Jumalan siemeniä rakastamalla Jeesusta, lukemalla sanaa, etsimällä johdatusta rukoillen.
Vähitellen asiat tarkentuvat, sinun kiinnostuksesi alkaa ajan myötä kohdistua yhä enemmän niihin asioihin, joihin Henki sinua ohjaa. Sinun persoonallisuutesi alkaa kasvaa oikeaan suuntaan, kun vietät aikaa Herran kanssa ja uskovien yhteydessä. Kun alat palvella niissä asioissa, joissa kaikkien on määrä palvella, esimerkiksi rahan antamisessa Jumalan valtakunnan työhön, silloin Jumalan henki alkaa yhä enemmän työstää sinun omaa kutsumustasi, sitä joka on juuri sinulle erityisen ainutlaatuinen ja räätälöidä niitä saappaita, joihin kukaan muu ei voi hypätä. Kun kasvat uskossa, saat juuri sellaiset saappaat kuin sinulle on tarkoitus luoda – ne eivät sovi kenenkään muun jalkaan.
Ymmärräthän, että kysymys on pitkästä kehityksestä ja Jumalan ihmiseksi kasvamisesta, koko elämän mittaisesta koulusta, jossa jokin hengellinen työ tai armoitus – jonka merkitys näyttää meistä helposti liioitellulta – on vain pieni osa kokonaisuudesta. Lopulta huomaat, että et sinä tee asioita ja saa aikaan ulkonaisia tuloksia, vaan kutsumus on pikemminkin sitä, että Jumala tekee työtä sinussa sisäisesti. Ja koko kehityskaari tähtää lopulta tuonpuoleiseen. Vasta taivaassa näemme lopputuloksen. Eikö tämä olekin ihmeellistä ja kiehtovaa?
Nouse jaloillesi. Minä olen ilmestynyt sinulle, koska olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni, kertomaan siitä, mitä nyt olet nähnyt ja mitä vielä olet näkevä, kun sinulle ilmestyn. Ap.t.26:16.
keskiviikko 1. toukokuuta 2019
Iloitkaa päinvastoin
Armoahan se on, jos joku omassatunnossaan Jumalaan sidottuna joutuu syyttömästi kestämään kärsimyksiä. 1.Piet.2:19.
Me kaikki kaipaamme saada kokea Jumalan armoa, mutta emme aina tunnista Jumalan armoksi niitä vääryyksiä, joita meille tehdään. Jaska Jokunen sanoi kerran ”Jos virheistä oppii, minä olen maailman oppinein ihminen!” Voimme vastaavasti ajatella: ”Jos nämä kaikki vastoinkäymiset ovat Jumalan armoa, taidan olla Jumalan lempilapsi!”
Terveeseen uskoon vaan kuuluvat kaikenlaiset vastoinkäymiset ja epäoikeudenmukaisuudet. Emme koskaan kasva uskossamme Kristuksen kaltaisuuteen, jos elämä on pelkää ruusuilla tanssimista ja kuin silkkiä vaan. Usko ja luottamus Jumalaan kasvaa siellä, missä sitä koetellaan.
Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy. 1.Piet.4:12-13.
Tämä on nykyajan ihmiselle vaikea läksy. Olemmehan saaneet kokea korkean elintason ja huiman teknisen edistymisen. Pääsemme autolla nyt mihin vaan. Jos täytyy lähteä kauemmaksi, pääsemme sinne lentäen. Tämä elämäntapa myös pettää. Saatamme alkaa uskoa omaan voimaan. Saatamme luottaa liikaa omiin kykyihimme. Turvaudumme heti tekniikkaan, kun pitää ratkaista ongelmia. Unohdamme niin helposti Jumalan ja unohdamme, kuinka riippuvaisia olemme Jumalasta ja hänen huolenpidostaan. Kun tulee työttömyys vastaan, olemme ymmällämme. Emme suostu olemaan avuttomia, köyhiä tai kipeitä. Jostakin pitäisi löytää nappi, jota painamalla ongelma poistuu…
Jos kerran olen uskossa, jos kerran Jeesus on Vapahtajani, jos kerran Raamattu on totta, voin säilyttää rauhallisuuteni kaikissa elämän myrskyissä ja luottaa Jumalaan:
Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät. 1.Piet.5:10.
Me kaikki kaipaamme saada kokea Jumalan armoa, mutta emme aina tunnista Jumalan armoksi niitä vääryyksiä, joita meille tehdään. Jaska Jokunen sanoi kerran ”Jos virheistä oppii, minä olen maailman oppinein ihminen!” Voimme vastaavasti ajatella: ”Jos nämä kaikki vastoinkäymiset ovat Jumalan armoa, taidan olla Jumalan lempilapsi!”
Terveeseen uskoon vaan kuuluvat kaikenlaiset vastoinkäymiset ja epäoikeudenmukaisuudet. Emme koskaan kasva uskossamme Kristuksen kaltaisuuteen, jos elämä on pelkää ruusuilla tanssimista ja kuin silkkiä vaan. Usko ja luottamus Jumalaan kasvaa siellä, missä sitä koetellaan.
Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy. 1.Piet.4:12-13.
Tämä on nykyajan ihmiselle vaikea läksy. Olemmehan saaneet kokea korkean elintason ja huiman teknisen edistymisen. Pääsemme autolla nyt mihin vaan. Jos täytyy lähteä kauemmaksi, pääsemme sinne lentäen. Tämä elämäntapa myös pettää. Saatamme alkaa uskoa omaan voimaan. Saatamme luottaa liikaa omiin kykyihimme. Turvaudumme heti tekniikkaan, kun pitää ratkaista ongelmia. Unohdamme niin helposti Jumalan ja unohdamme, kuinka riippuvaisia olemme Jumalasta ja hänen huolenpidostaan. Kun tulee työttömyys vastaan, olemme ymmällämme. Emme suostu olemaan avuttomia, köyhiä tai kipeitä. Jostakin pitäisi löytää nappi, jota painamalla ongelma poistuu…
Jos kerran olen uskossa, jos kerran Jeesus on Vapahtajani, jos kerran Raamattu on totta, voin säilyttää rauhallisuuteni kaikissa elämän myrskyissä ja luottaa Jumalaan:
Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät. 1.Piet.5:10.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)