Kun jäät lähtevät

Lasaruksen sisaret lähettivät Jeesukselle sanan: "Herra, rakas ystäväsi on sairaana." Joh.11:3. Vanha käännös sanoo: "Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa".

Onko meillä se kokemus, että olemme Jeesuksen rakkauden kohteita? Koska emme ole fyysisesti kosketuksissa Jeesuksen kanssa, tarvitsemme uskossa kasvamista, jotta voimme kokea tunnepohjaltakin, että Jumalan rakkaus on annettu minuakin varten Kristuksen kautta. Pyhä Henki auttaa meitä kokemaan Jumalan rakkauden. Jos Jumala on Isä ja Jeesus on Poika, niin Pyhä Henki on vähän kuin isoäiti. Isovanhemmilla on lupa hemmotella lapsenlapsiaan ja sitä juuri Pyhä Henki tekee. Hän lohduttaa meitä, kun olemme surullisia, hän nostaa meidät pystyyn, kun olemme mieli maassa. Hän inspiroi meitä, kun ajatuksemme eivät tahdo nousta lentoon. Hän rohkaisee, kun arastelemme. Hän tuottaa meille iloa ja saa joskus meidät nauramaan.

Emme tiedä, mikä sai Martan ja Marian vakuuttuneeksi siitä, että Jeesus rakasti Lasarusta. Lasarus oli Raamatun suomalainen mies: ei puhunut paljon mitään, vetäytyi helposti seurasta, oli sisäänpäin kääntynyt. Ehkä Jeesus vietti aikaa Lasaruksen kanssa ja sai tämän puhumaan ja nauramaan. Ehkä Jeesuksen eleistä välittyi lämmin ystävyys. Varmasti heidän läheiset välinsä näkyivät muillekin ja olettaisin, että se oli kahdenkeskistä - sisaret olivat siitä vähän loitommalla.

Olen itse lievästi asperger ja sisäänpäin kääntynyt, joten olen pohtinut, mistä luonteeni johtuu. Ainakin tiedän, että minulla ei ole ollut isovanhempia ja äitini oli kylmä. Hän saattoi puhua minusta myötätuntoisesti vieraalle ihmiselle, kun oletti minun nukkuvan, mutta ei koskaan suoraan osoittanut minua kohtaan lämpimiä tunteita. Hänen oma taustansa oli ehkä vielä tunnekylmempi, sillä hänellä ei oikeastaan ollut äitiä eikä isää, vain kasvattivanhemmat. Hänen raivokohtauksensa tulivat varoittamatta ja olen saanut dissosiaatiohäiriön niiden vuoksi.

Vaikka olen saanut tervehtyä hyvän parisuhteeni kautta, minulle on ollut äärimmäisen tärkeää saada kokea, että Jeesus rakastaa minua. Olen opetellut tuntemaan häntä pienen ikäni sanan kautta, mutta olen saanut myös Pyhän Hengen kasteen ja siihen kuuluvia hurmoskokemuksia, joten rakkauden kokemukseni ei ole akateeminen. Yritän joka päivä kiittää Herraa, mutta nytkin, kun kirjoitan tätä, koen huonoa omaatuntoa, että sittenkin niin harvoin ja niin vähän osaan antaa hyvää palautetta hänelle, joka sentään uhrasi henkensä puolestani. Opettelen sanomaan: "Kiitos Herra Jeesus, että olet rakastanut minua niin paljon!" Totuttelen ajatukseen, että olen hänen rakas poikansa ja yritän viedä sen tunteisiin asti.

Toivotan sinulle siunausta ja armoa siihen paranemisprosessiin, jota sinä käyt läpi, jos sinunkin lapsuutesi on kulunut ankeissa merkeissä. Se kylmä routa, jonka joku läheinen on jättänyt sydämeesi, sulaa ehkä hitaasti. Mutta Kristuksen rakkaudessa se sulaa kuitenkin ja kerran taivaassa jäät lähtevät lopullisesti.

Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. 1.Joh.4:16.

Hän on tuomioissaan oikea

Hän on turvamme, kalliomme, teoissaan täydellinen. Kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Hän on uskollinen Jumala, ei hän vääryyttä tee. Hän on vanhurskas, tuomioissaan oikea. 5.Moos.32:4.

Kun haluamme elää oikein, olla kuuliaisia Jumalan sanalle ja vaeltaa uskon tietä niin kuin kunnolliset ja hurskaat ihmiset tekevät, miten pääsemme siihen? Riittääkö, että omaksumme oikeat näkemykset kaikissa oppiasioissa? Vai onko parempi, että harrastamme hyväntekeväisyyttä, autamme köyhiä, teemme laupeudentyötä ja olemme ystävällisiä kaikille, kuljemme kestohymy huulilla levittämässä uskon ilosanomaa kaikille, joita tapaamme? Tai pitäisikö kouluttautua sananjulistajaksi ja puhua ikuisia totuuksia kaikille sopivaan ja sopimattomaan aikaan (2.Tim.4.2)?

Jokin valinta siinä tulee eteen, vaikka sitä ei niin itse huomaisikaan. Ehkä suuntaudumme uskossamme oman luonteemme mukaisesti? Tai saammeko oikein näyn, jotta olemme selvillä, mihin suuntaan pitää mennä? Ehkä hengellinen kasvu, josta tässä loppujen lopuksi puhutaan, ei ole niin yksinkertaista ja mustavalkoista. Terve usko on sitä, että kaikki elämän osatekijät kehittyvät suotuisasti: ymmärrämme opillisia asioita, teemme laupeudentyötä, harrastamme hyviä ihmissuhteita ja toimimme hyvän moraalin mukaan, osallistumme seurakunnan elämään ja aikuistumme niin että voimme keskittyä omaan kutsumukseemme. Saat lisätä tähän luetteloon tärkeänä pitämiäsi asioita.

Omassa historiassani voin nähdä tietynlaisia puutteita. Ei ole ollut kauhean montaa hengellistä kasvattajaa. Eräs ulkomainen pastori neuvoi hankkimaan itselleen hyviä mentoreita, hyviä roolimalleja sekä yhteistyökumppaneita ja kunnon ystäviä. Mielelläni tekisin neuvon mukaan, mutta tämä neuvo on yhtä arvokas kuin se, jonka annamme yksinäisyydestä kärsivälle ihmiselle - "hanki ystävä" tai "hanki puoliso"! Teoriassa kaikki on helppoa, käytännössä vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Uskonelämäni alussa sain pari ystävää seurakunnasta - vanhoja miehiä. Sitten ajan myötä he pääsivät Herran luo ja uusien ja nuorempien ystävien löytäminen osoittautui kinkkiseksi. Onneksi on netti ja nettiystävät. Roolimalleja olen kyllä löytänyt, mutta he ovat kaukaisia enkä heitä tapaa. Suomessa näen aina puutteena seurakuntien ohuen tai jopa kyseenalaisen moraalin, vaikka juuri korkean moraalin esimerkkejä kaivattaisiin. Tarvittaisiin puhdassydämisiä vakaumuksen ihmisiä, joita ei voi hoopottaa mukaan mihinkään käräjöintiin syyttömiä vastaan. Mentoriksi kelpuutettavaa uskovaa en ole näköpiiriini saanut (anteeksi kaikille). Yhteistyökumppanitkin ovat vähissä. Kuka hoitaisi digitaalista jäämistöäni, kun kuolen? En tiedä.

On enempi kuin mielenkiintoista, mitä Tuomarimme lopulta sanoo. Jakaako hän loputtomasti armoa vai saammeko raippoja (Luuk.12:47)? Uskossakin voimme edustaa niin monenlaista erilaista elämäntapaa ja käytännössä toteuttaa uskoamme hyvin kirjavasti. On siunaus, kun tietää oman roolinsa ja osaa elää kutsumuksensa mukaan.

Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut. Ef.2:10.

Jumalan lapsen ilo

Jumalan lapsen syntymä on usein täynnä riemua. Raskas synnintunto voi vaihtua hetkessä syvään pelastuksen iloon. Monet ovat sen ilon kokeneet, vaikka emme saa tehdä siitä mitään pelastuksen ehtoa.

Ilon säilyttäminen elämän tien matkalla on välillä vaikeaa, kun ihmiset ovat ilkeitä, puhuvat pahaa selän takana, juonivat maineemme mustaamiseksi. Työpaikalla voi esiintyä kiusaamista, joka raskauttaa mielen. Jos näissä koetuksissa emme saa tukea seurakunnasta, uskoamme koetellaan toden teolla. Ehkä sinua ei niin helpolla kukisteta, mutta sinun ilosi voi kadota. Jeesus puhui opetuslapsilleen ennen kärsimystään ja kuolemaansa tähän tapaan:

Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää. Joh.16:22.

Ilo on vahvaa tekoa, jos se perustuu ylösnousseen Vapahtajan tuntemiseen. Uskossamme säilyy ilo, kun saamme kokea, että Herra elää. Kun tiedämme sisimmässämme, että Jeesus on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Hän ei muutu, hänen pelastuksensa on yhtä täydellinen kuin aina. Hän on uskollinen ja vie meidätkin perille, iloon jota kukaan ei enää horjuta.

Älkäämme siis luovuttako iloamme pois. Vaikka ihmiset ovat ilkeitä ja maailma purkaa vihaansa, me saamme iloita. Pelastuksen iloa ei voida meiltä ottaa pois, jos emme anna. Meillä on oikeus olla onnellisia uskossamme, riemuiten ylistää Herraa pahanakin päivänä.

Ilkeilijällä on tietysti oikeus mielipiteeseensä, mutta sinulla on oikeus olla välittämättä siitä. Ikävä ihminen voi olla sinulle tyly, mutta sinulla on oikeus olla siitä huolimatta onnellinen. Älä siis anna hankalan esimiehen viedä sinulta iloasi äläkä luovuta sitä pois, jos lapsesi rasittaa hermojasi. Älä välitä jos vihamiehesi puhuu sinusta pahaa, sillä ihmiset eivät päätä sinun kohtalostasi - Jumala päättää. Jos sinulla on kiusaus pillastua, ota iisisti ja säilytä elämänilosi. Tämä päivä olkoon sinulle armon päivä, ilon ja siunauksen päivä - Jumalan ylistämisen ja vahvan uskon päivä!

Älkää siis olko murheellisia, vaan iloitkaa, sillä Herra on teidän voimanne. Neh.8:10. 

Elämä itää pimeässä

Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon. Joh.12:24.

Jyvä tarvitsee itääkseen kosteutta. Yleensä itäminen tapahtuu pimeässä. Jos siis olet tänään pimeässä, voit onnitella itseäsi - itäminen on alkanut! Jokainen lapsi on kehittynyt kohdun pimeydessä ennen kuin on syntynyt tähän maailmaan. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Ps.139:15.

Usko on samanlainen ilmiö kuin siemen. Joskus tarvitaan pitkä itämisaika. Abraham joutui odottamaan vuosia, että Jumalan lupaus pojasta toteutuisi. Joosef oli vuosikausia syyttömänä vankilassa. Hän yritti kertoa oman versionsa tapahtumista ja puolustautua, mutta kukaan ei kuunnellut. Daavid sai myös vuosikausia paeta Saulia ja piileskellä erämaassa.

Sinäkin olet joutunut pimeään. Sinäkin olet muuttunut näkymättömäksi. Yrität puhua puolestasi, mutta kukaan ei vastaa. Jumalakin on hiljaa. Toivottomuus on hiipinyt sydämeesi. Unelmasi ei näytä toteutuvan. Rukouksesi jäävät jonnekin matkalle. Kaikki sanat uupuvat kesken... Saarn.1:8.

Mutta sinun keskiyösi on kääntynyt jo aamuyöksi. Vain lyhyt hetki enää ja valo lävistää pimeyden, aamu kajastaa esiin horisontista, linnut alkavat laulaa. Sinä saat nukkua vielä vähän ja sitten - äkkiä olet hereillä. Aurinko paistaa huoneeseesi ja häikäisee silmiä.

Hän antaa syyttömyytesi käydä esiin kirkkaana kuin aamun valo. Ps.37:6.

Yhtäkkiä ovi avautuu, sinua kutsutaan nimeltä. Sinä saat peseytyä, pukea uudet vaatteet. Sinä saat astella kuninkaan eteen. Sinut voidellaan öljyllä ja lähetetään. Sinä saat sykkiä elämää jälleen, sinä saat innostua. Sinä saat kokea Jumalan hyvyyttä, armoa armon lisäksi. Täynnä tarmoa ja energiaa sinä saat toteuttaa Jumalan suunnitelmia.

Katso siis uskossa eteenpäin, vaikka vielä on peräti hämärää. Lopulta kaikki tapahtuu nopeasti. Älä yhtään pelkää, älä epäröi, vaan usko. Anna uskon itää sydämesi pimeydessä. Kohta se nostaa päänsä mullan pintaan ja saa vauhtia kasvulleen. Mikään ei voi pidättää kasvua, jonka Jumala on pannut liikkeelle sanansa ja henkensä voimalla.

Jos taas toivomme jotakin mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisesti. Room.8:25.

Jumala ykköseksi

Jos halutaan laskea aivojen ja sydämen välimatka, voidaan saada selville, paljonko eräillä ihmisillä jää matkaa taivaaseen. Tämä koskee henkilöitä, jotka tietävät hengelliset asiat, mutta eivät ole antaneet niiden painua sydämeen asti. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen. Room.10:10. 

Monet ihmiset panostavat koulunkäyntiin toden teolla ja opiskelevat itsensä maistereiksi ja tohtoreiksi. Olenhan minäkin käynyt lukion ja kokeillut vähän yliopiston opintoja. Olen perehtynyt monenlaiseen tietoon, viimeksi otin selvää geeneistäni ja samalla sain tietää, mitä kautta esivanhempani ovat tänne Suomeen seikkailleet. Olen myös paljon unohtanut oppimastani. Minulla on pitkän matikan laudatur, mutta mikä se derivaatta nyt olikaan?

Tieto ja usko - ne todella ovat eri asia. On eri asia tietää, että Jumala on olemassa, ja eri asia palvella häntä. Elävä uutinen sisältää suomeksi vain Uuden testamentin, joten yritän suomentaa, mitä englanninkielinen Elävä uutinen sanoo: Kaikessa mitä teet, aseta Jumala ykkössijalle, niin hän johdattaa sinua ja palkitsee sinun ponnistelusi menestyksellä. Sananl.3:6.

Menestysteologiaa, vai mitä? (Kauheata!) Mutta Jumalan asettaminen ykkössijalle on tärkeää ja johtaa siunauksiin. Emme ole luodut tänne elämään itseämme varten, keräämään tavaraa, nautiskelemaan vain kaikesta ja pitämään hauskaa. Olemme luodut Jumalan yhteyteen. Vain siinä tämä elämämme löytää tarkoituksen ja mielekkyyden. Vain siinä tämä elämämme, sen luominen ja ohjaaminen, on mielekästä myös Jumalalle.

On todella monia, joiden matka taivaaseen jää kesken. He eivät koskaan aseta Jumalaa elämänsä ykkösasiaksi, eivät koskaan punnitse kaikkea uskon kannalta eivätkä tiedosta että Jumala on heidät luonut tänne elämään hänen yhteydessään. He pitävät hyvää huolta terveydestään, tunne-elämästään, perheestään ja omaisuudestaan, mutta hengellinen elämä on heille vierasta. On niitäkin, jotka pinnallisesti osallistuvat uskonnolliseen elämään, mutta eivät oikein ole sisällä Jumalan valtakunnassa. Paavali neuvoo Timoteusta:

Torju jumalattomat tyhjät puheet ja vastaväitteet, joita tiedon nimellä kulkeva valhetieto keksii. Muutamat ovat ryhtyneet sen tunnustajiksi ja ovat eksyneet pois uskosta. 1.Tim.6:20-21. Mutta Elävä uutinen sanoo tämänkin vähän toisin: Älä rupea kiistelemään niiden kanssa, jotka kehuvat 'tietävänsä' asiat - vaikka juuri tietoa heiltä puuttuu. Jotkut heistä eivät tunne tärkeintä elämästä: he eivät tunne Jumalaa. 

Joskus kannattaa lukea Elävää uutista tai muita käännöksiä. Jokin uusi näkökulma voi avautua, ilmaantua tuore näkemys loppuun kaluttuun aiheeseen. Suosittelen sellaista uskoville ja kaikille suosittelen Jumalan asettamista ykköseksi.

Holvikaari ja huippukivi

Jeesus oli maalliselta ammatiltaan rakentaja. Ajatukset vievät puuseppään ja kirvesmieheen, mutta voidaan kysyä, oliko hän yhtä hyvin muurari ja kivirakentaja? On todennäköistä, että hän hyvin osasi holvikaaren rakentamisen. Holvikaari on yleisesti käytetty rakenne kivestä tehdyissä rakennuksissa, mutta sitä voidaan hyödyntää vaikkapa silloissa, uuneissa tai kellareissa. Meillä oli sukutilan perunakellari graniittinen linnoitus, joka oli kokonaan rakennettu holvikaariperiaatteella. Lapsena pelkäsin mennä kellariin sisään, sillä oli vaikea uskoa, että nuo raskaat kivet pysyisivät ylhäällä eivätkä putoaisi niskaan. Tosiasiassa holvin päälle oli mahdollista ajaa traktorilla.

Holvikaari rakennetaan kiilakivistä, joita ladotaan väliaikaisen telineen päälle kaaren muotoon. Holvikaaren huippukivi - tai lakikivi - on koko rakenteen tärkein elementti, sillä se lujittaa kaaren paikalleen. Huippukiven asentamisen jälkeen tukirakenteet voidaan poistaa. Holvikaari hyödyntää maan vetovoiman niin että rakenteesta tulee kantava. Se toimii siltana tai kantaa yläpuolista rakennetta, mikä se onkaan. Niinpä voimme ymmärtää Jeesuksen - kokeneen rakentajan - vertausta, kun hän puhuu näin:

Jeesus katsoi ihmisiin ja sanoi: "Mitä sitten tarkoittaa tämä kirjoitusten kohta: - Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi [huippukivi]. Kuka ikinä tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, ja kenen päälle tämä kivi kaatuu [putoaa], sen se murskaa." Luuk.20:17-18.

Tässä on hyvän ja onnistuneen uskonelämän rakennusohjeita. Vanhasta ja Uudesta testamentista otetaan materiaalia uskonelämän temppeliin ja niitä muotoon hiottuja kiilakiviä käytetään holvikaaren puoliskojen rakentamiseen - sulautetaan sana osaksi elämäntapaamme (Hepr.4:2). Tästä Pietari sanoo: Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden. 1.Piet.2:5. Jeesus Kristus on se lakikivi, joka lujittaa koko rakennuksen niin että siitä tulee luja ja kantava. Mutta onhan rakentaminen syytä tehdä huolellisesti ja varmistaen, että holvikivet eivät pääse liikkumaan. Jos kiilakivet luistavat pois paikaltaan, koko rakennelma voi sortua.

Paavali evästää meitä tässä ainutlaatuisessa rakennushankkeessamme: Me olemme Jumalan työtovereita, te olette Jumalan pelto ja Jumalan rakennus. Jumalalta saamani armon mukaan olen taitavan rakentajan tavoin laskenut perustuksen, jolle joku toinen rakentaa. Mutta kukin katsokoon, miten rakentaa. 1.Kor.3:9-10.

Saakoon Herra antaa meille itse kullekin armoa, että saamme oman rakennuksemme pystyyn ja osaamme jättää siinä Jeesukselle sen paikan, mikä hänelle kuuluu. Tulkoon osaksemme Jumalan armo, että rakennuksestamme tulee kantava, että se toimii siltana, on kestävä eikä koskaan luhistu.

Jumalan prosenttiliike

Kehitysavun nostamisen tavoite on joskus 80-luvulla saanut nimen 'prosenttiliike'. Mutta Jumalalla on myös prosenttiliike, jonka idea nousee esiin kertomuksessa Gideonin sotaretkestä midianilaisia vastaan. Gideonilla oli nimittäin ensi alkuun 32 tuhatta miestä. Jumala vaati kuitenkin vähentämään väkeä ja ensimmäinen karsinta jätti joukkoihin kymmenentuhatta miestä (Tuom.7:3). Seuraava karsinta oli dramaattinen:

Gideon vei väkensä veden äärelle, ja Herra sanoi hänelle: "Erota kaikki ne, jotka latkivat vettä kielellään niin kuin koirat, niistä, jotka laskeutuvat polvilleen juomaan." Niitä, jotka latkivat vettä kielellään, oli kolmesataa miestä; kaikki muut laskeutuivat polvilleen ja ammensivat kädellä vettä suuhunsa. Tuom.7:5-6.

Jäljelle jäi vain kolmesataa miestä, toisin sanoen yksi prosentti alkuperäisestä määrästä. Voimme miettiä tätä ja kannattaa miettiäkin hartaasti. Jos helluntaiherätyksen koko väkimäärästä otetaan prosentti, se tarkoittaa noin neljääsataa henkilöä. Olenko brutaali, jos sanon, että suunnilleen tuo määrä herätyksen jäseniä on käyttökelpoisia Jumalalle? Vai miten tämä pitäisi ymmärtää? Jumalan ajattelutapa on joskus aika yllättävä ja suorastaan tyly.

Minkälainen ihminen sitten on ylipäätään käyttökelpoinen Jumalalle? Esimerkin valossa pitää olla erittäin nöyrä ihminen, sillä vain tosi vaatimaton ja nöyrä ihminen voi olla koiran kaltainen. Nöyrä ihminen menee polvilleen - heitähän riitti paljonkin - mutta että painaa vielä päänsä syvään ja 'latkii vettä kielellään kuin koira' - siinä ilmenee jotakin poikkeuksellista. Tuskin kukaan tällä tavalla nöyrää teeskentelee, tuskin näillä eleillä enää mitään esitetään, tuskin ollaan ollakseen. Näillä eleillä ei enää välitetä arvokkuudesta.

Emme pysty luotaamaan ihmisen sisintä olemusta, sillä näemme usein ihmisen vain pinnalta. Mutta Jumala näkee sydämen ja osaa arvioida, kuka on valmis antamaan kaiken kunnian Herralle. Kun sellainen nöyryys jossakin ihmisessä asuu, hän päätyy varmuudella Jumalan käyttöön. Jotkut tosin yrittävät nöyryyttää meitä saadakseen aikaan saman asian, mutta useimmiten epäonnistuvat. Eihän Jumalan kasvatustyötä voida tehdä ihmiskäsin. Moni tumpula on sitä yrittänyt ja saanut aikaan pelkkää vahinkoa.

Voimme silti suhtautua tähän käyttökelpoisuuteen toivorikkaasti ja antautua Jumalan käyttöön. Pyhitys on vaikea käsite ja sen selittäminen jokseenkin hankalaa, mutta lyhyesti sanoen Jumala pyhittää meidät, kun antaudumme hänen käyttöönsä. Antautukaa nyt palvelemaan Jumalan tahtoa, niin hän pyhittää teidät. Room.6:19.

Jumalan prosenttiliike on ahdas portti. Vaatii tiettyä luonnetta päästä valittujen joukkoon. Pelastukseen osalliset kuitenkin kutsutaan palvelukseen aika ajoin ja käyttökelpoisuus voi olla jotakin, jota itse ei edes havaitse. Se vaan tapahtuu, Jumalan suuresta armosta. Kiitetty olkoon Herra, joka tekee mahdottomasta mahdollisen.

Mutta vielä suurempi on se armo, jonka hän antaa. Siksi Raamattu sanoo: - Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. Jaak.4:6.