Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joh.15:5.
Hengellinen työ on vaikeaa ja haastavaa, koska siinä ei voi luottaa omiin kykyihin. Se on toisenlaista kuin vaikkapa urheilu. Kaikki huippu-urheilun saavutukset syntyvät harjoittelusta ja niiden takana on treenatut lihakset, tuhannet toistot, mielikuvaharjoitteet ja se kuuluisa flow-tila - mitä se lieneekään. Varmaan joskus joku uskova urheilija myös rukoilee ja menestyy Jumalan avulla, mutta yleensä tulokset ovat seurausta oikeanlaisesta harjoittelusta.
Jos on sananjulistajan kutsumus, pitäisi pystyä jatkuvasti puhumaan eläviä sanoja Kristuksen sydämeltä. Pitäisi löytää oikeat sanat, että voi sytyttää kuulijoita ja koskettaa sydämiä. Tähän voi tietysti valmistautua lukemalla sanaa ja rukoilemalla, mutta loppujen lopuksi käyttökelpoisuus Jumalan lähettiläänä on jonkin asteen salaisuus ja säilyy sellaisena. Voi vain huolehtia omalta osaltaan siitä, että säilyttää ensirakkautensa Herraan, on riippuvainen hänestä eikä uskottele olevansa omillaan mitään. Heti kun ylpeys iskee, on vaarassa menettää voitelunsa. Tämä ylpeys voi olla ylpeyttä myös oman kirkkokunnan puolesta. Ei siis välttämättä "kyllä minä", vaan "kyllä me".
Satuin hiljattain lukemaan artikkelin, jossa kerrottiin, miten helluntaiherätyksessä ihmetellään, miksi herätys ei enää kasva. Niinpä - ettei vaan olisi iskenyt "kyllä-me"-tauti? Sitä uhoa oli joskus silmin havaittavissa ja korvin kuultavissa. Ja siitä on jo aikaa vuosikymmeniä. Tunnetusti asiat ovat kehittyneet yleisesti ottaen huonoon suuntaan.
Mutta tämä sama tauti vaivaa helposti ketä tahansa, kukaan ei ole sille immuuni. Jumalan palvelijan täytyy osata säilyttää nöyryytensä, tietää oma pienuutensa, tunnistaa oma köyhyytensä ja riippua kiinni Jumalassa. Erityisesti sananjulistajien tulisi osata sanoa "minulla ei ole tarjota mitään":
Jeesus sanoi vielä: "Kuvitelkaa, että joku teistä menee keskellä yötä ystävänsä luo ja sanoo: 'Veli hyvä, lainaa minulle kolme leipää. Eräs ystäväni poikkesi matkallaan luokseni, eikä minulla ole tarjota hänelle mitään.'" Luuk.11:5-6.
Kolme leipää viittaa Vanhaan testamenttiin, joka jaettiin lakiin, kirjoituksiin ja profeettoihin. Nykyään voimme pyytää "viisi leipää ja kaksi kalaa"! Tai jos olemme rohkeita "seitsemän leipää ja muutamia kalasia!" Nyt kun Jeesus on tullut, me voimme saada enemmän kuin vain kolme leipää. Mutta tärkeintä on pyytää tyhjin käsin, pyytää toisille eikä itselle, pyytää siltä taholta, joka kykenee antamaan - pyytää hellittämättä ja pyytää uskossa.
Mutta minä sanon teille: vaikka hän ei nousisikaan antamaan toiselle leipää pelkkää ystävyyttään, hän kuitenkin tekee sen, kun tämä hellittämättä pyytää, ja hän antaa niin paljon kuin toinen tarvitsee. Luuk.11:8.
Luottakaamme tähän. Nojautukaamme kaikin voimin Herraan, riippukaamme hänessä kiinni - hän on rikas antaja kaikille (Room.10:12).
perjantai 7. elokuuta 2020
torstai 6. elokuuta 2020
Kuin vanha tammi
Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan. Heitä kutsutaan Vanhurskauden tammiksi, Herran tarhaksi, jonka hän itse on istuttanut osoittaakseen kirkkautensa. Jes.61:2-3.
Oletko nähnyt vanhaa tammea, joka ei ole vain koristepuu, vaan kantaa oksistossaan rankan elämänkaarensa merkit? Puu voi olla monihaarainen ja korkea, vehreä ja elinvoimainen, mutta siinä on myös katkenneita oksia. Voipa olla, että kokonainen oksanhaara on katkennut. Näyttää siltä, että puu on nähnyt rajuja aikoja ja myrskyn päiviä. Voi olla, että puoli puuta on rajuilma vienyt mukanaan.
Sinäkin olet saanut elämäsi aikana kestää ankaria aikoja, vaikeita koettelemuksia. Kuolema on karsinut läheisiäsi. Vahvat oksat ovat ryskyen katkenneet ennen aikojaan. Elämäsi puu on taistellut olemassaolostaan. Uskosi on horjunut. Huutosi Jumalan puoleen on haipunut tuuleen. Kovat itsesyytökset ovat syöneet uskoasi hyvään Jumalaan. Armon aurinko on kadonnut tummiin pilviin.
Niinpä olet kuin taivaalle oksantynkiään ojenteleva puu, kuin salaman pirstoma tammi. Moni arvioi, että joutaisi jo polttopuuksi koko kränkky, saunan pesään.
Mutta Jumala näkee sinun taistelusi, sitkeytesi, uskosi lujuuden, peräänantamattomuutesi. Hän on kasvattanut sinussa ominaisuuksia, joille on arvokasta käyttöä Jumalan valtakunnassa. Sinä saat nostaa latvasi korkealle, entistä ylemmäksi.
Sinä saat tehdä versoja, kantaa rukouksillasi seurakuntaa, tukea heikkoja, antaa uskon luottamusta elämän murjomille, antaa varjoa helteen uuvuttamille. Sinä saat olla siunaukseksi juuri sillä paikalla, jossa kasvat.
Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. 2.Kor.1:4.
keskiviikko 5. elokuuta 2020
Kyky auttaa muita
Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina. 1.Piet.4:10.
Se kuulostaa niin korkeahengelliseltä, että luulemme heti sen koskevan muita, ei minua. Mikä armolahja minulla nyt muka olisi? Olemme tottuneet elämään vaatimatonta elämää arjessa ja hengelliset asiat kuuluvat ammatti-ihmisille, papeille, saarnamiehille, tv-evankelistoille. Itse keskitymme selviämään arjen töistä, ansiotyöstä ja kotitöistä, vanhemmuudesta ja kaikista kiireistä, mitä elämä tuo.
Elämme huolien painamaa elämää ilman hengellisen elämän erityistä hohtoa. Taivaalliset näyt ja armolahjat - teoriaa. Toisten palveleminen - kaunista ja ihanteellista puhetta, mutta ei kosketa. Niinpä tämän huonommuuden tunteen vallassa omaksumme roolin, joka pukee meidät säkkipukuun, ryysyläiseksi. Sellaisina "armon kerjäläisinä" voimme ainakin käyttää hengellisiä palveluja, sillä meidän surkeutemme oikeuttaa sen...
Mitä jos kuitenkin karistaisimme niskastamme kaiken turhan huonommuuden tunteen ja heräisimme näkemään meille annetut lahjat? Jokaisella kuitenkin on kykyä palvella jossakin. Jokainen voi kääntyä pois omaan napaan tuijottamisesta huomaamaan naapurin tarpeet ja kuuntelemaan toisia. Ehkä voisin asettaa tuon toisen tarpeet jopa omieni edelle? Ehkä voisin sanoa rohkaisun sanan masentuneelle? Ehkä voisin jeesata vähän kaveria, kun sillä on rankkaa?
Loppujen lopuksi, kun minulla on sydämessäni usko, voin myös viettää aikaa Herran kasvojen edessä ja muistaa noita vaikeuksiin ajautuneita ihmisiä rukouksissani. Herran apu kuitenkin on paras apu. Hän voi tehdä niin monin verroin enemmän kuin minä. Eihän minulla tarvitse olla mitään erityistä armolahjaa, että voin rukoilla? Tarvitsen vain näkevät silmät, kuulevat korvat ja alttiin sydämen. Omistan vain hieman heille aikaa ja tsemppaan kohdatessa. Ilon ja rohkaisun jakaminen ei paljon maksa.
Mikä armolahja siis minulla on? Minulla on aikaa, minulla on myötätuntoa, minulla on uskon henki. Minulla on Jumalan sana.
Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. 2.Kor.5:20.
Se kuulostaa niin korkeahengelliseltä, että luulemme heti sen koskevan muita, ei minua. Mikä armolahja minulla nyt muka olisi? Olemme tottuneet elämään vaatimatonta elämää arjessa ja hengelliset asiat kuuluvat ammatti-ihmisille, papeille, saarnamiehille, tv-evankelistoille. Itse keskitymme selviämään arjen töistä, ansiotyöstä ja kotitöistä, vanhemmuudesta ja kaikista kiireistä, mitä elämä tuo.
Elämme huolien painamaa elämää ilman hengellisen elämän erityistä hohtoa. Taivaalliset näyt ja armolahjat - teoriaa. Toisten palveleminen - kaunista ja ihanteellista puhetta, mutta ei kosketa. Niinpä tämän huonommuuden tunteen vallassa omaksumme roolin, joka pukee meidät säkkipukuun, ryysyläiseksi. Sellaisina "armon kerjäläisinä" voimme ainakin käyttää hengellisiä palveluja, sillä meidän surkeutemme oikeuttaa sen...
Mitä jos kuitenkin karistaisimme niskastamme kaiken turhan huonommuuden tunteen ja heräisimme näkemään meille annetut lahjat? Jokaisella kuitenkin on kykyä palvella jossakin. Jokainen voi kääntyä pois omaan napaan tuijottamisesta huomaamaan naapurin tarpeet ja kuuntelemaan toisia. Ehkä voisin asettaa tuon toisen tarpeet jopa omieni edelle? Ehkä voisin sanoa rohkaisun sanan masentuneelle? Ehkä voisin jeesata vähän kaveria, kun sillä on rankkaa?
Loppujen lopuksi, kun minulla on sydämessäni usko, voin myös viettää aikaa Herran kasvojen edessä ja muistaa noita vaikeuksiin ajautuneita ihmisiä rukouksissani. Herran apu kuitenkin on paras apu. Hän voi tehdä niin monin verroin enemmän kuin minä. Eihän minulla tarvitse olla mitään erityistä armolahjaa, että voin rukoilla? Tarvitsen vain näkevät silmät, kuulevat korvat ja alttiin sydämen. Omistan vain hieman heille aikaa ja tsemppaan kohdatessa. Ilon ja rohkaisun jakaminen ei paljon maksa.
Mikä armolahja siis minulla on? Minulla on aikaa, minulla on myötätuntoa, minulla on uskon henki. Minulla on Jumalan sana.
Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. 2.Kor.5:20.
tiistai 4. elokuuta 2020
Merkkinä lupaus pelastuksesta
Jeesuksen ajan ihmiset kiistelivät Jeesus Nasaretilaisen persoonasta, oliko hän profeetta vai peräti messias. Asiaan voisi tuoda valaistusta jokin messiaanisuuden merkki. Olisi pitänyt osoittaa olevansa messias ja Daavidin poika. Miehitysvalta ja roomalaiset olisi pitänyt kyetä nujertamaan. Nousu Israelin hallitsijaksi olisi ollut kunnollinen 'jytky'. Jeesus ei kuitenkaan edustanut populistista käsitystä messiaasta. Hänen olemuksensa ja kutsumuksensa ymmärtämiseen tarvittiin viisautta, jota hyvin harvalla oli. Sitä viisautta ei voinut merkkejä tehtailemalla jakaa.
Outoja kieliä ei siis ole tarkoitettu merkiksi uskoville vaan niille, jotka eivät usko; profetoiminen sen sijaan ei ole merkkinä epäuskoisille vaan uskoville. 1.Kor.14:22.
Kielillä puhuminen on siis merkki uskosta osattomille, että heidän tulisi kuunnella. Mielenkiintoista sinänsä, että kielillä puhumisen on tarkoitus saada ihmiset valpastumaan ja höristämään korviaan.
Paljon on liikkeellä sellaista opetusta, että kielillä puhuminen oli alun perin puhumista läsnä oleville ulkomaalaisille ja siis siinä puhuttiin elävää kieltä, joka oli joidenkin kuulijoiden äidinkieltä. Näin on saatu veruke, jolla on tehty tyhjäksi kielillä puhumisen lahja, jos kieltä eivät ole voineet kuulijat ymmärtää. Minä taas uskon, että useimmat puhuvat kuolleita kieliä, ja silläkin, että puhutaan kadonnutta kieltä - minäkin puhun jotain etruskia tai kyreneä - on oma merkityksensä. Emme tiedä sitä, mutta tuonpuoleisessa ei ole kuolleita - ei ihmisiä eikä kieliä. Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Hänelle kaikki ovat eläviä. Luuk.20:38. Kielillä puhuminen on annettu rukouskieleksi ja sen avulla kommunikoimme 'ylöspäin'.
Sanotaan, että profetoiminen on merkkinä uskoville. Siis kun profeetta puhuu, uskovien tulisi kuunnella ja höristää korviaan. Profetioita ei yleensä puhuta uskosta osattomille. Tosin on maailmanhistoriaan liittyviä ennustuksia, jotka kuuluvat kaikille, mutta henkilökohtaista profeetallista sanaa puhutaan seurakunnan uskoville jäsenille. Minäkin saatan tuoda esiin profetian - puhun silloin uskoville lukijoilleni. Jotkut ovat hyvin kiinnostuneita tämän blogin profetioista, jopa vähän liikaa. He tuntuvat odottavan, että niitä profetioita syntyy liukuhihnalta kuulijoiden mieliksi - vähän niin kuin korvasyyhyyn. Mutta eihän tämä ole mikään horoskooppeja laativa toimisto. Tekisi mieli sanoa: "Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii profetioita, mutta ainoa profetia, joka sille annetaan, kuuluu 'tuho on säädetty'"...
Mutta minähän olen hyvin positiivinen henkilö enkä halua puhua mitään masentavaa. Joten kiertelen ja kaartelen sellaisia aiheita. Yritän rohkaista ihmisiä uskomaan, että tulevaisuus on täynnä hyviä asioita - kuten onkin. Jokaiselle Kristukseen uskovalle on tarjolla Jumalan hyvyyttä ja armoa sylikaupalla. Kuunnellaan siis, mitä Jumala puhuu. Loppujen lopuksi on tärkeämpää omistaa itse kuulevat korvat ja näkevät silmät kuin pyöriä profeettojen ympärillä. Onko meillä herkkyyttä ymmärtää Jumalan viestit ja tajuta taivaan merkit?
Jumala on meille pelastuksen Jumala. Herra, Herra pelastaa kuolemasta. Ps.68:21. Siioniin minä tuon pelastuksen, Israelille annan kirkkauteni. Jes.46:13. Pelastuksen tuo meidän Jumalamme, hänen on kirkkaus ja voima. Ilm.19:1.
maanantai 3. elokuuta 2020
Luonteen kasvatusta
Heti kun astut sisälle taivasten valtakuntaan, käynnistyy sinua koskeva Jumalan erityinen kasvatussuunnitelma. Tai oikeastaan se alkaa heti, kun tulet herätykseen. Herätyksen tilaa voidaan kutsua "eteiseksi", jonne tullaan jo ennen uudestisyntymistä. Se on se välitila, jossa et ole enää maailmassa, mutta et vielä uskossakaan. Olet vähän kuin Ester: Kunkin neidon tuli vuorollaan mennä kuningas Kserkseen luo. Sitä ennen tyttö oli saanut kauneudenhoitoa kokonaisen vuoden, kuten oli määrätty. Kuusi kuukautta häntä oli hoidettu mirhaöljyllä ja toiset kuusi kuukautta balsamiöljyillä ja muulla tavoin. Ester 2:12.
Kuka ymmärtää näitä vertauksia? Olen ollut huomaavinani, että vain harva ymmärtää. On noloa selittääkin kaikkea - kuin selittäisi vitsiä tosikolle. Mutta en aina itsekään käsitä, mitä jokin Raamatun kertomus merkitsee minulle nykyhetkessä. Esterin mirha- ja balsamiöljyt? Voi hyvä tavaton.
Aloin puhua Jumalan kasvatusohjelmasta ja tarkoitin sitä osaa, joka liittyy luonteemme kasvattamiseen. Jos kauneudenhoito oli Esterin kohdalla kosmetiikkaa, niin meidän kohdallamme sen tulisi olla ihan muuta: Teidän kaunistuksenne olkoon katoamatonta: salassa oleva sydämen ihminen, lempeä ja sävyisä henki. 1.Piet.3:4.
Luonne ja persoonallisuus - siihen osaan elämäämme kytkeytyy niin paljon. Jos olet luonteeltasi "pilalle mennyt", et ole toivoton tapaus, mutta sinun uskonelämäsi tuskin voi kukoistaa ennen kuin muutut. Jos olet kovin itsekeskeinen, saat kyllä egoosi kolhuja. Jos olet äkkipikainen, kasvat todennäköisesti aika hitaasti. Jos olet pinnallinen ihminen, sama juttu. Jos olet kovin jäyhä ja tunne-elämäsi on kirveellä veistettyä, et helpostikaan pääse eteenpäin. Jos et pärjää sosiaalisessa elämässä, et luultavasti koskaan nouse seurakunnan eturiviin. Jos olet sisäänpäin kääntynyt, voit silti palvella monin tavoin, esimerkiksi rukoilijana - tai blogistina (kuten minä). Etsi sinulle räätälöity kutsumuksesi, joka on sopusoinnussa sinun persoonasi kanssa.
Erilaiset luonteen ominaisuudet määräävät siis sinun kehitystäsi tai kutsumuksesi luonnetta. Jumalan kasvatusohjelma ei suosi ketään: Painakaa siis mieleenne, että niin kuin isä kasvattaa lastaan, niin Herra, teidän Jumalanne, kasvattaa teitä. 5.Moos.8:5. Eräs sisar sanoi usein: Jumalalla ei ole lempilapsia. Teidän kärsimyksenne on kasvatusta: Jumala kohtelee teitä omina poikinaan. Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi? Hepr.12:7.
Olen kuitenkin tehnyt havainnon, että Jumala on taitava löytämään ihmisestä hänen hyvät puolensa. Kohta kun joku on tullut uskoon, saamme nähdä, että hän muuttuu. Äksyilijästä tulee ystävällinen, kylmäkiskoisesta tulee huomaavainen, ylpeästä nöyrä, huithapelista vastuuntuntoinen.
Jumala löytää sinustakin niitä hyviä ominaisuuksia, joiden varaan hän voi rakentaa. Hän näkee sinun mahdollisuutesi ja houkuttelee esiin sinun hyviä puoliasi. Olet jo kasvanut. Olit ehkä ennen helposti töykeä, nykyään huomaavainen. Olit ehkä ennen itsekäs, nykyään avulias. "Lempeä ja sävyisä henki" on saanut sinussa jalansijaa. Sinussa tapahtuu koko ajan positiivista muutosta, kun elät rukoillen ja tutkit sanaa, kun palvelet toisia. Sinun uskosi tekee sinussa työtä ja vie sinua oikeaan suuntaan. Näin sinä kasvat ja valmistut samalla niihin tehtäviin, joihin olet kutsuttu, vaikka et vielä niitä edes näe. Ne odottavat sinua. Saat nähdä, että Jumalan koulussa oleminen on palkitsevaa. Sitä palkitsevampaa, mitä pidemmälle pääset.
Kuka ymmärtää näitä vertauksia? Olen ollut huomaavinani, että vain harva ymmärtää. On noloa selittääkin kaikkea - kuin selittäisi vitsiä tosikolle. Mutta en aina itsekään käsitä, mitä jokin Raamatun kertomus merkitsee minulle nykyhetkessä. Esterin mirha- ja balsamiöljyt? Voi hyvä tavaton.
Aloin puhua Jumalan kasvatusohjelmasta ja tarkoitin sitä osaa, joka liittyy luonteemme kasvattamiseen. Jos kauneudenhoito oli Esterin kohdalla kosmetiikkaa, niin meidän kohdallamme sen tulisi olla ihan muuta: Teidän kaunistuksenne olkoon katoamatonta: salassa oleva sydämen ihminen, lempeä ja sävyisä henki. 1.Piet.3:4.
Luonne ja persoonallisuus - siihen osaan elämäämme kytkeytyy niin paljon. Jos olet luonteeltasi "pilalle mennyt", et ole toivoton tapaus, mutta sinun uskonelämäsi tuskin voi kukoistaa ennen kuin muutut. Jos olet kovin itsekeskeinen, saat kyllä egoosi kolhuja. Jos olet äkkipikainen, kasvat todennäköisesti aika hitaasti. Jos olet pinnallinen ihminen, sama juttu. Jos olet kovin jäyhä ja tunne-elämäsi on kirveellä veistettyä, et helpostikaan pääse eteenpäin. Jos et pärjää sosiaalisessa elämässä, et luultavasti koskaan nouse seurakunnan eturiviin. Jos olet sisäänpäin kääntynyt, voit silti palvella monin tavoin, esimerkiksi rukoilijana - tai blogistina (kuten minä). Etsi sinulle räätälöity kutsumuksesi, joka on sopusoinnussa sinun persoonasi kanssa.
Erilaiset luonteen ominaisuudet määräävät siis sinun kehitystäsi tai kutsumuksesi luonnetta. Jumalan kasvatusohjelma ei suosi ketään: Painakaa siis mieleenne, että niin kuin isä kasvattaa lastaan, niin Herra, teidän Jumalanne, kasvattaa teitä. 5.Moos.8:5. Eräs sisar sanoi usein: Jumalalla ei ole lempilapsia. Teidän kärsimyksenne on kasvatusta: Jumala kohtelee teitä omina poikinaan. Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi? Hepr.12:7.
Olen kuitenkin tehnyt havainnon, että Jumala on taitava löytämään ihmisestä hänen hyvät puolensa. Kohta kun joku on tullut uskoon, saamme nähdä, että hän muuttuu. Äksyilijästä tulee ystävällinen, kylmäkiskoisesta tulee huomaavainen, ylpeästä nöyrä, huithapelista vastuuntuntoinen.
Jumala löytää sinustakin niitä hyviä ominaisuuksia, joiden varaan hän voi rakentaa. Hän näkee sinun mahdollisuutesi ja houkuttelee esiin sinun hyviä puoliasi. Olet jo kasvanut. Olit ehkä ennen helposti töykeä, nykyään huomaavainen. Olit ehkä ennen itsekäs, nykyään avulias. "Lempeä ja sävyisä henki" on saanut sinussa jalansijaa. Sinussa tapahtuu koko ajan positiivista muutosta, kun elät rukoillen ja tutkit sanaa, kun palvelet toisia. Sinun uskosi tekee sinussa työtä ja vie sinua oikeaan suuntaan. Näin sinä kasvat ja valmistut samalla niihin tehtäviin, joihin olet kutsuttu, vaikka et vielä niitä edes näe. Ne odottavat sinua. Saat nähdä, että Jumalan koulussa oleminen on palkitsevaa. Sitä palkitsevampaa, mitä pidemmälle pääset.
sunnuntai 2. elokuuta 2020
Siunattu sadonkorjuun hetki
Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä jos emme hellitä, saamme aikanaan korjata sadon. Gal.6:9.
Joissakin käännöksissä on sana "aikanaan" käännetty "juuri oikeaan aikaan". Viljelijän tulee odottaa, kunnes sato on kypsynyt. Hän käy tarkistamassa, minkälaisia jyvät ovat. Hän saattaa laittaa jyvän hampaidensa väliin ja kokeilla, onko se vielä pehmeä vai onko jyvä kovettunut tarpeeksi. Hyvä puintisääkin tarvitaan. Liian aikainen puiminen merkitsee "sirppihallaa" ja sato menee hukkaan. Oikea-aikainen korjuu takaa hyvälaatuisen sadon. Vilja pitää vielä kuivattaa, jotta liika kosteus saadaan siitä pois.
Hengellinen työ vaatii myös odottamista ja asioiden tekemistä oikealla hetkellä. Odottamisen vaihe tuntuu aina liian pitkältä. Saatamme tulla kärsimättömiksi ja heittää työn kesken. Paavali kehotti galatalaisia kärsivällisyyteen. Sadonkorjuu oli edessä, mutta sitä ei voinut hoputtaa, se tulisi kyllä ajallaan - Jumalan aikataulun mukaan.
Myös rukousvastaukset tulevat ajallaan. Joskus Jumalan vastauksen odottaminen käy voimille. Daniel joutui odottamaan kolme viikkoa. Sitten hän sai kuulla, että Jumala oli vastannut heti, kun hän esitti pyyntönsä. Vastaus vain viipyi matkalla, koska pimeyden henkivallat estivät sen perille toimittamisen. (Dan.10:12-13). Saatamme luulla, että Jumala ei ole kuullut rukousta, tai saatamme luulla, että Jumala ei ole vastannut. Kun olemme tarpeeksi olleet Jumalan koulussa, ymmärrämme, että vastaus vain viipyy, koska on niin paljon vastustavia tekijöitä. Koska kuitenkin tiedämme, että Jumala vie aina asiansa päätökseen ja maaliin ja vastaus tulee "juuri ajallaan eikä myöhästy", niin jaksamme odottaa sitä kärsivällisesti.
Sinun on kaikki voima ja valta, kukaan ei voi sinua vastustaa. 2.Aik.20:6.
Viljelijä käy tarkistamassa jyvät, mutta hän myös katsoo viljan kasvua maan tasalta sen latvukseen. Jos vilja on juuresta kuivunut ja kellastunut, se on hyvä merkki. Jos lehdetkin ovat kuivuneet ja kellastuneet, vielä parempi. Viljelijä tietää, että jyvien valmistumisessa kasvi siirtää ravinteet pois juuresta ja lehdistä jyviin. Varsi kuolee, jotta jyvät kehittyisivät kunnolla. Kaikki kasviin kerääntyneet valkuaisaineet ja proteiinit ovat lopulta tallella jyvissä. Mitä tästä opimme?
Moni kokee olevansa epäonnistunut elämäntyössään. Moni tuntee itsensä lamaantuneeksi ja hedelmättömäksi. On kuin elämä olisi yhtäkkiä ohi, kaikki lakastuu, kaikki vihreä menettää värinsä ja kellastuu, voima valuu pois jäsenistä, mitään 'suurta jalanjälkeä' ei tullut, Jumalan lupaukset muuttuvat pettymyksiksi.
Jumala kuitenkin näkee tähkät. Ne huojuvat siellä pilvien yläpuolella, ehkä katseesi tavoittamattomissa. Kohta on se siunattu hetki - sadonkorjuun aika. Älä pelkää, vaan usko. Mark.5:36.
Joissakin käännöksissä on sana "aikanaan" käännetty "juuri oikeaan aikaan". Viljelijän tulee odottaa, kunnes sato on kypsynyt. Hän käy tarkistamassa, minkälaisia jyvät ovat. Hän saattaa laittaa jyvän hampaidensa väliin ja kokeilla, onko se vielä pehmeä vai onko jyvä kovettunut tarpeeksi. Hyvä puintisääkin tarvitaan. Liian aikainen puiminen merkitsee "sirppihallaa" ja sato menee hukkaan. Oikea-aikainen korjuu takaa hyvälaatuisen sadon. Vilja pitää vielä kuivattaa, jotta liika kosteus saadaan siitä pois.
Hengellinen työ vaatii myös odottamista ja asioiden tekemistä oikealla hetkellä. Odottamisen vaihe tuntuu aina liian pitkältä. Saatamme tulla kärsimättömiksi ja heittää työn kesken. Paavali kehotti galatalaisia kärsivällisyyteen. Sadonkorjuu oli edessä, mutta sitä ei voinut hoputtaa, se tulisi kyllä ajallaan - Jumalan aikataulun mukaan.
Myös rukousvastaukset tulevat ajallaan. Joskus Jumalan vastauksen odottaminen käy voimille. Daniel joutui odottamaan kolme viikkoa. Sitten hän sai kuulla, että Jumala oli vastannut heti, kun hän esitti pyyntönsä. Vastaus vain viipyi matkalla, koska pimeyden henkivallat estivät sen perille toimittamisen. (Dan.10:12-13). Saatamme luulla, että Jumala ei ole kuullut rukousta, tai saatamme luulla, että Jumala ei ole vastannut. Kun olemme tarpeeksi olleet Jumalan koulussa, ymmärrämme, että vastaus vain viipyy, koska on niin paljon vastustavia tekijöitä. Koska kuitenkin tiedämme, että Jumala vie aina asiansa päätökseen ja maaliin ja vastaus tulee "juuri ajallaan eikä myöhästy", niin jaksamme odottaa sitä kärsivällisesti.
Sinun on kaikki voima ja valta, kukaan ei voi sinua vastustaa. 2.Aik.20:6.
Viljelijä käy tarkistamassa jyvät, mutta hän myös katsoo viljan kasvua maan tasalta sen latvukseen. Jos vilja on juuresta kuivunut ja kellastunut, se on hyvä merkki. Jos lehdetkin ovat kuivuneet ja kellastuneet, vielä parempi. Viljelijä tietää, että jyvien valmistumisessa kasvi siirtää ravinteet pois juuresta ja lehdistä jyviin. Varsi kuolee, jotta jyvät kehittyisivät kunnolla. Kaikki kasviin kerääntyneet valkuaisaineet ja proteiinit ovat lopulta tallella jyvissä. Mitä tästä opimme?
Moni kokee olevansa epäonnistunut elämäntyössään. Moni tuntee itsensä lamaantuneeksi ja hedelmättömäksi. On kuin elämä olisi yhtäkkiä ohi, kaikki lakastuu, kaikki vihreä menettää värinsä ja kellastuu, voima valuu pois jäsenistä, mitään 'suurta jalanjälkeä' ei tullut, Jumalan lupaukset muuttuvat pettymyksiksi.
Jumala kuitenkin näkee tähkät. Ne huojuvat siellä pilvien yläpuolella, ehkä katseesi tavoittamattomissa. Kohta on se siunattu hetki - sadonkorjuun aika. Älä pelkää, vaan usko. Mark.5:36.
lauantai 1. elokuuta 2020
Hän on rikas antaja kaikille
Hän on varannut sinulle hengellisiä siunauksia. Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi... Room.8:29. Sinut on kutsuttu lapseuteen ja kasvamaan Jumalan yhteydessä niin että tulet uskossasi aikuiseksi ja yhä enemmän Herran Jeesuksen kaltaiseksi. Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa. Room.8:30.
Hän on sinun Paimenesi (Ps.23). Hän ei unohda sinua tai hylkää petojen armoille: väsymättä hän varjelee. Ps.121:3. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät. 1.Piet.5:10.
Hän on antanut sinulle sanansa. Hän haluaa kirjoittaa pyhät sanansa sinun sydämesi tauluun, jotta sinä voisit olla kuuliainen ja kestävä. Hän vahvistaa ja voimistaa sinun sisäistä olemustasi ja tekee sen kirkkauden hengellään (Ef.3:16).
Hän vuodattaa Pyhän Hengen sisimpääsi ja sinä saat täyttyä ilolla. Pyhä Henki puolustaa sinua, hän johdattaa ja antaa voimaa palvella. Hän vaikuttaa sinussa tahtomista ja tekemistä niin että tulet kutsumustietoiseksi ja elämäntyössäsi määrätietoiseksi ja uskolliseksi. Hän innoittaa sinua, että voit kulkea edeltä valmistetuissa teoissa. Hänen vaikutuksestaan sinulla on henkilökohtainen armoitus.
Hän on kulkenut ylivoimaisten vaikeuksien läpi voittoon. Hän antaa sinullekin voiton avaimet. Hänen jumalallinen voimansa on antanut meille lahjaksi kaiken, mikä kuuluu tosi elämään ja jumalanpelkoon. 2.Piet.1:3.
Hän on luvannut meille voittopalkinnon. Saamme syödä elämän puusta ja päästä porteista sisälle pyhään kaupunkiin (Ilm.22:14). Saamme kirkkauden seppeleen (1.Piet.5.4).
Siitä, joka voittaa, minä teen pylvään Jumalani temppeliin, eikä hän joudu milloinkaan lähtemään sieltä. Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, uuden Jerusalemin, joka laskeutuu taivaasta Jumalani luota, ja oman uuden nimeni. Ilm.3:12.
Hän on sinun Paimenesi (Ps.23). Hän ei unohda sinua tai hylkää petojen armoille: väsymättä hän varjelee. Ps.121:3. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät. 1.Piet.5:10.
Hän on antanut sinulle sanansa. Hän haluaa kirjoittaa pyhät sanansa sinun sydämesi tauluun, jotta sinä voisit olla kuuliainen ja kestävä. Hän vahvistaa ja voimistaa sinun sisäistä olemustasi ja tekee sen kirkkauden hengellään (Ef.3:16).
Hän vuodattaa Pyhän Hengen sisimpääsi ja sinä saat täyttyä ilolla. Pyhä Henki puolustaa sinua, hän johdattaa ja antaa voimaa palvella. Hän vaikuttaa sinussa tahtomista ja tekemistä niin että tulet kutsumustietoiseksi ja elämäntyössäsi määrätietoiseksi ja uskolliseksi. Hän innoittaa sinua, että voit kulkea edeltä valmistetuissa teoissa. Hänen vaikutuksestaan sinulla on henkilökohtainen armoitus.
Hän on kulkenut ylivoimaisten vaikeuksien läpi voittoon. Hän antaa sinullekin voiton avaimet. Hänen jumalallinen voimansa on antanut meille lahjaksi kaiken, mikä kuuluu tosi elämään ja jumalanpelkoon. 2.Piet.1:3.
Hän on luvannut meille voittopalkinnon. Saamme syödä elämän puusta ja päästä porteista sisälle pyhään kaupunkiin (Ilm.22:14). Saamme kirkkauden seppeleen (1.Piet.5.4).
Siitä, joka voittaa, minä teen pylvään Jumalani temppeliin, eikä hän joudu milloinkaan lähtemään sieltä. Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, uuden Jerusalemin, joka laskeutuu taivaasta Jumalani luota, ja oman uuden nimeni. Ilm.3:12.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






